Digitalisaatio jakaa tiedon kaikille – myös vastuullisuudessa Kirjoitussarja: ”Vastuullinen liiketoiminta sekä raportoinnin kehitys: GRI 2025”, osa 1

rauta#CSR, #kestäväkehitys, #kilpailuetu, #vastuullisuusLeave a Comment

Rauta_WEB_Digital_700x400px

Digitalisaatio harppoo nopeammin kuin regulaation on mahdollista pysyä mukana. Työn verkottuminen, ”uberisaatio”, on esimerkki perinteisen yhteiskunnan sääntöjen ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien ristiriidasta.

Yrityskansalaisuuden käsite nousi esiin akateemisessa tutkimuksessa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten: yritysmaailmaan termi otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, teknologinen kehitys on muuttamassa käsitettä aidoksi toiminnaksi. Yritysten oman vastuullisuuden, eettisyyden ja arvojen korostuminen tilanteessa, jossa lainsäädäntö ei pysty vastaamaan muutokseen, tulee yhä merkittävämmäksi. Samanaikaisesti sidosryhmien mahdollisuus saada, analysoida ja verrata yhtiöiden julkaisemaa tietoa toiminnastaan on moninkertaistunut sekä muuttunut käytännössä reaaliaikaiseksi. Poliittisen päätöksenteon ollessa merkittävästi hitaampaa ja yhteiskunnallisten ongelmien ollessa edelleen ratkaisematta, yhtiöistä tulee sidosryhmien näkökulmasta yhä voimakkaampia ratkaisujen tarjoajia.

Tämä muutos on yrityskansalaisuuden muuttumista akateemisesta käsitteestä aidoksi toiminnaksi yhteiskunnassa, jossa kansalaisten kontakti yhtiöihin on suoraa ja jatkuvaa, ja jossa poliittisen päätöksenteon systeeminen hitaus koetaan esteeksi yhteiskunnan kehitykselle.

Yrityskansalaisuudessa yhtiö ei enää voi pelkästään mitata menneisyyden tekoja, vaan sen tulee asettaa tavoitteita, joiden mittaaminen ei ole yksinomaan yrityksen lyhytaikaisten voittojen maksimointia, vaan yhteiskunnan rakentamista kaikille sen sidosryhmille, myös niille, joiden arvot eivät ole yhteneväisiä yhtiön liiketoiminnan edistämisen kannalta.

Jo GRI G3:n ohjeiden alkusanoissa mainittu transparenttisuuden imperatiivi, yrityksen velvollisuus olla avoin sidosryhmilleen, muodostuu keskeiseksi ohjeeksi yrityksen rakentaessa ja ylläpitäessä uskottavuuttaan maailmassa, jossa tiedon saavutettavuus on täysin toista luokkaa kuin kymmenen vuotta sitten. Maineenhallinta, joka nykyisessä sosiaalisessa digimaailmassa on yhä haasteellisempaa, vaatii myös yritysten vastuullisuuden viestinnältä jatkuvuutta ja selkeyttä.

Vastuullisuus, tavoitteet ja tulevaisuus

Aktiivinen toiminta ja yhteiskunnan kehityksen kärjessä oleminen vaatii selkeitä tavoitteita. Tässä on huomattavan paljon kehitettävää. Lukiessaan suomalaisia vastuullisuusraportteja voi havaita, että ne keskittyvät kuvaamaan yrityksen saavutuksia edellisellä tilikaudella, mutta selkeiden, pitkäaikaisten tavoitteiden esittäminen on jäänyt vähäiseksi. Vastuullisen liiketoiminnan muutos on aina pitkäjänteistä työtä, ja tavoitteiden asettaminen on ainoa keino määrittää tarvittavia toimenpiteitä niiden tavoittamiseksi: innovaatiot, vastuullinen tuotekehitys, sidosryhmäyhteistyön kehitys ja aktiivinen vaikuttamisviestintä vaativat tuekseen tavoitteet, joiden avulla yrityksen johto voi määrittää tarvittavien investointien määrän.

Suomi ja kansainvälinen vertailu

Voidakseen olla vertailtavissa globaalissa kilpailussa pitää yrityksen kyetä ottamaan kantaa myös globaaleihin haasteisiin. Ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen käyttöön tai puhtaan veden hallinnan kysymyksiin vastaamisen tulee olla myös ymmärrettävää. Yhtenä keinona on oman liiketoiminnan linjaaminen kansainvälisiin vastuullisen liiketoiminnan malleihin, kuten shared value –liiketoimintamalliin tai kiertotalouteen. Myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, The Sustainable Development Goals (SDG), tarjoaa kehikon, jonka avulla yritys voi mallintaa omaa toimintaansa siten, että sen tavoitteet ja tulokset ovat mitattavissa muiden kansainvälisten yritysten vastaaviin tuloksiin.

Vastuullisuus ei ole tulevaisuudessa mahdollisuus, vaan edellytys

Rahoitusmarkkinoiden arviot yhtiön kyvystä olla hyväksytty yrityskansalainen muuttavat investointipääoman suuntaamista erityisesti silloin, kun yhtiöt operoivat sosiaalisesti tai ympäristön kannalta riskipitoisilla alueilla. Yhtiön kyky keskustella ja viestiä sidosryhmilleen avoimesti ja reaaliaikaisesti on kriittinen osa maineriskien hallintaa sekä tulevaisuuden liiketoiminnan mahdollistamista: ”license to operate”, oikeus toimia, saattaa lähitulevaisuudessa perustua muuhun kuin valtioiden regulaatioon.

Vuoden 2015 aikana Global Reporting Initiative, GRI, toteutti ohjelman ”Sustainability and Reporting Trends in 2025”. Tulokset julkistettiin yhteenvetona ”The next era of Corporate Disclousure”. Yhteenvedossa eroteltiin viisi vastuullisuuden päähaastetta ja näitä kuvaavat kahdeksantoista erityistä aihetta.

Tässä kirjoitussarjassa käsittelen GRI 2025 -yhteenvedon seitsemää vastuullisuuden trendien erityistä aihetta ja raportoinnin uusia suuntaviivoja sekä kerron ajatuksiani siitä, miten ne vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin sekä yhteiskuntaan.

Vastaa