Moules au plastic, sil vous plait.

Belgialaiset rakastavat simpukoitaan ja äyriäisiään. Siksi heillä onkin mahdollisuus nauttia vuosittaisissa herkkuaterioissaan noin 11 000 muovikappaletta, jotka ovat huuhtoutuneet meriin fleecepaidoista, kosmetiikasta ja vaikkapa pesuainepulloista. Noin prosentti kaikesta ”nautitusta” muovista kertyy kudoksiin, joten mikäli sattuu elämään vanhaksi, niin plastikkakirurgille ei taida tarvetta, koska on jo muovittanut itsensä ihan ruokailemalla. Meriin dumpataan tai huuhtoutuu vuosittain yli 12 miljoonaa tonnia muovia. Pilkkoutuessaan mikromuoveiksi ja näin muistuttaessa planktonia, se siirtyy ravintoketjuun, päätyen lopulta niin belgialaiseen kuin suomalaiseen ruokapöytään. YK:n ennusteessa arvioidaan, että [...]

Direktiivin mukainen vastuullisuusraportointi alkaa nyt.

Euroopan komissio julkaisi 26. kesäkuuta 2017 ensimmäiset ohjeensa koskien direktiivi 2014/95/EU tulkinnasta. Kyseinen direktiivi määrittelee tiettyjen suurten yritysten velvollisuutta julkistaa vuosittain ei-taloudellisia sekä monimuotoisuutta koskevia tietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa vastuullisuusraportoinnin muotoutumista osaltaan pakolliseksi nykyisen vapaaehtoisen raportoinnin sijaan. Direktiivi itsessään on johdonmukainen osa kehitystä, jossa EU pyrkii yhdenmukaistamaan sekä lisäämään yritysten avoimuutta kaikissa sisämarkkinoiden jäsenmaissa. Direktiivin perusteluissa Euroopan parlamentti toteaa seuraavasti: ”Muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen on tärkeää, jotta voidaan siirtyä hallitusti kestävään maailmantalouteen, jossa yhdistetään pitkän aikavälin kannattavuus sosiaaliseen [...]

2020-03-16T16:19:46+02:0030.6.2017|Categories: Vähittäiskauppa, Yritysvastuu|Tags: , , , , |

Matotahnaa made in Finland?

Vuoteen 2050 maapallolla ennustetaan olevan noin 9 miljardia ihmistä. Tämän populaation ruokkimiseen maailman elintarviketuotannon tulisi kasvaa kaksinkertaiseksi. Kilo sirkoille syötettyä rehua tuottaa 480 grammaa proteiinipitoista ravintoa. Kilo rehua naudalle tuottaa 40 grammaa. Näistä lähtökohdista on helposti ymmärrettävissä, että perinteisen lihaproteiinituotannon rinnalle kaivataan uusia tuotantotapoja. Näin myös Suomessa. Vuonna 2015 alkanut Luken eli Luonnonvarakeskuksen koordinoima Scenoprot-hanke kehittää suomalaista hyönteisproteiinituotantoa sekä korvaamaan maahantuontia että muuttamaan lihatuotantoa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkistettiin nyt vuoden vaihteessa. Kannattaa siis pikkuhiljaa totutella ajatukseen, [...]

Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.

Juuri tällä hetkellä maailmantaloudessa näyttää puhaltavan orastava protektionismi ja kauppasodat. Nämä ovat myrkkyä Suomen pienelle vientivetoiselle kansantaloudelle. Yksi hyvin merkittävä syy nousevalle protektionismille on, että maailmantaloutta avattiin kilpailulle vain taloudelliset tekijät mielessä. Monet asiantuntijat varoittivat, että vapauttaessamme maailmantaloutta mukaan pitäisi ottaa mm. ympäristötekijät ja vapaa järjestäytymisoikeus. Kun näin ei tehty, niin suurin osa teollisuustuotannosta on valunut kehittyviin maihin kuten Intia ja Kiina. Kuitenkaan nämä valtiot eivät käytännössä ole kilpailleet samoilla ehdoilla kuin läntiset demokratiat. Täysin puutteellinen ympäristölainsäädäntö, valvonta ja [...]