Generated by All in One SEO v5.0.0.1, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# Mainostoimisto Rauta

Yhteiskunnallisen viestinnän ja yritysvastuun ammattilainen.

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://rauta.fi/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Artikkelit

- [Miten saan jäsen- tai varainhankinnan mainonnan tuloksekkaaksi?](https://rauta.fi/miten-saan-jasen-tai-varainhankinnan-mainonnan-tuloksekkaaksi/) - Vuoden 2000 aikoihin julkaistuissa ruotsalaistutkimuksissa arvioitiin, että suurkaupunkiympäristössä asuva länsimainen kuluttaja altistuu vuorokauden aikana noin 3000 mainosviestille. Jos mukaan lasketaan myös ns. logotason näkyvyys, niin mainoksia kertyi noin 10 000 vuorokaudessa. Tästä massasta mainoksen piti siis raivata tiensä kuluttajan mieleen ja myös jäädä mieleen. Tällä hetkellä mainosten määrä, jolle altistumme, on valtavan paljon suurempi, kiitos etenkin
- [Vastuullisuus siirtyy rakennushankintojen tavoitteista käytännön vaatimuksiksi](https://rauta.fi/vastuullisuus-siirtyy-rakennushankintojen-tavoitteista-kaytannon-vaatimuksiksi/) - EU valmistelee julkisten hankintojen sääntelyyn perusteellista uudistusta. Luonnoksen mukaan nykyiset kolme hankintadirektiiviä korvattaisiin yhdellä, jäsenmaissa suoraan sovellettavalla asetuksella. Kyse ei olisi vain menettelysääntöjen päivittämisestä, vaan koko hankintajärjestelmän painopisteen muuttamisesta. Rakentamisen kannalta uudistuksen keskeinen viesti on selvä: vastuullisuus ei jäisi enää hankintojen vapaaehtoiseksi lisäominaisuudeksi, vaan se kytkeytyisi nykyistä tiiviimmin hankinnan suunnitteluun, tarjousvertailuun, sopimusehtoihin ja toteutuksen seurantaan.
- [Omarahoitus ei ole vain budjettikysymys, se on järjestön kumppanuusstrategian testi](https://rauta.fi/omarahoitus-ei-ole-vain-budjettikysymys-se-on-jarjeston-kumppanuusstrategian-testi/) - ESR+-hankkeiden yhteydessä yksi kysymys nousee nopeasti esiin: mistä järjestö löytää omarahoitusosuuden? Kysymys on tärkeä, mutta sitä ei kannata käsitellä vain taloushallinnon ongelmana. Parhaimmillaan omarahoitusosuus kertoo jotakin paljon suurempaa: onko järjestön hankeidea sellainen, että muutkin toimijat ovat valmiita sitoutumaan siihen? Tästä syystä omarahoitus kannattaa nähdä kumppanuusstrategian testinä. Jos järjestö lähtee rakentamaan ESR+-hanketta yksin, omarahoitusosuus voi näyttää
- [ESR+ voi olla järjestöille enemmän kuin rahoituskanava: se voi auttaa sanoittamaan vaikuttavuutta](https://rauta.fi/esr-voi-olla-jarjestoille-enemman-kuin-rahoituskanava-se-voi-auttaa-sanoittamaan-vaikuttavuutta/) - Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusympäristö on muuttunut nopeasti. Julkinen rahoitus on paineessa, yleisavustusten tulevaisuudesta keskustellaan aiempaa kriittisemmin ja järjestöiltä odotetaan yhä tarkempaa näyttöä siitä, mitä niiden työ saa aikaan. Tässä tilanteessa katse kannattaa kääntää myös sellaisiin rahoituskanaviin, joita moni järjestö ei ehkä ole hahmottanut oman toimintansa kannalta riittävän kiinnostaviksi. Yksi näistä on Euroopan sosiaalirahasto plus
- [Kiristyvä varainhankinta ja vaikuttavuus](https://rauta.fi/kiristyva-varainhankinta-ja-vaikuttavuus/) - Tässä tilanteessa varainhankinnan onnistuminen kytkeytyy yhä tiiviimmin siihen, kuinka uskottavasti järjestö pystyy osoittamaan vaikuttavuutensa.
- [ISO 14060 tulee: mitä suomalaisen rakentamisen pitäisi ymmärtää nettonollasta?](https://rauta.fi/iso-14060-tulee-mita-suomalaisen-rakentamisen-pitaisi-ymmartaa-nettonollasta/) - Rakentamisessa on totuttu siihen, että vastuullisuusvaatimuksia tulee alalle monesta suunnasta yhtä aikaa. Ensin niitä esittävät tilaajat, sitten rahoittajat, sen jälkeen sääntely ja lopulta käytäntö: eilisen vapaaehtoisesta asiasta tulee huomisen tarjouskilpailun perusedellytys. Siksi myös tuleva ISO 14060 -standardi kannattaa ottaa rakentamisessa vakavasti jo ennen kuin se on valmis. ISO 14060 on kehitteillä oleva kansainvälinen standardi organisaatioiden
- [EUDR ei katoa: rakennusteollisuuden on aika siirtyä valmistelusta käytäntöön](https://rauta.fi/eudr-ei-katoa-rakennusteollisuuden-on-aika-siirtya-valmistelusta-kaytantoon/) - Puun ja puupohjaisten tuotteiden hankintaketjut on saatava nyt kuntoon. Mm. rakennusteollisuutta koskeva EU:n metsäkatoasetus tulee voimaan 30.12.2026. EU:n metsäkatoasetus EUDR on ollut monelle yritykselle liikkuva maali. Aikatauluja on siirretty, ohjeita päivitetty ja soveltamisalaa tarkennettu. Tuorein viesti on kuitenkin selvä: asetus ei ole poistumassa, vaan sen soveltamista kevennetään ja täsmennetään. Suurille ja keskisuurille toimijoille velvoitteet
- [Rakennusalan vastuullisuus siirtyy työmaaportilta arvoketjuun](https://rauta.fi/rakennusalan-vastuullisuus-siirtyy-tyomaaportilta-arvoketjuun/) - Rakennusalalla vastuullisuudesta on totuttu puhumaan energiatehokkuutena, vähähiilisinä materiaaleina, jätteiden lajitteluna ja turvallisena työmaana. Kaikki nämä ovat edelleen tärkeitä asioita, mutta ne eivät enää riitä kuvaamaan, mistä rakennusalan vastuullisuudessa todella on kyse. Vastuullisuus on hankintaa, riskienhallintaa ja liiketoiminnan ohjausta OECD:n tuore katsaus rakennusalan vastuullisesta liiketoiminnasta nostaa esiin olennaisen muutoksen: rakennusalan vaikutukset eivät synny vain työmaalla,
- [Pankkien ESG-raportointi kiristyy: suomalainen yritys huomaa sen lainaneuvottelussa](https://rauta.fi/pankkien-esg-raportointi-kiristyy-suomalainen-yritys-huomaa-sen-lainaneuvottelussa/) - Eurooppalainen vastuullisuussääntely ei etene enää pelkästään yritysten kestävyysraportoinnin kautta. Yksi sen käytännön ilmenemismuodoista on rahoitus. Kun pankkien omat tiedonantovelvoitteet tiukentuvat, myös niiden asiakkaiden on pystyttävä kertomaan entistä selkeämmin, millaisia vastuullisuuteen, ilmastoon ja liiketoiminnan riskeihin liittyviä tekijöitä niiden toimintaan sisältyy. Euroopan pankkiviranomainen EBA julkaisi kesäkuussa 2026 lopullisen luonnoksen uusista teknisistä täytäntöönpanostandardeista, joilla päivitetään pankkien Pilari 3
- [Jäsenhankinta on investointi, ei kuluerä](https://rauta.fi/jasenhankinta-on-investointi-ei-kuluera/) - Kun liitto saa uusia jäseniä, se saa myös uusia jäsenmaksutuloja. Onnistunut jäsenhankinta maksaa itsensä takaisin ja tuottaa enemmän kuin siihen on panostettu.
- [Järjestöjen kilpailu yritysyhteistyöstä kiihtyy](https://rauta.fi/jarjestojen-kilpailu-yritysyhteistyosta-kiihtyy/) - Järjestön on kyettävä vastaamaan kysymykseen: miksi juuri meidän kanssamme tehtävä yhteistyö auttaa yritystä toteuttamaan vastuullisuuttaan paremmin?
- [Yritysyhteistyö ei ole hyväntekeväisyyttä: se on strategista vastuullisuutta](https://rauta.fi/yritysyhteistyo-ei-ole-hyvantekevaisyytta-se-on-strategista-vastuullisuutta/) - Järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö on pitkään nähty ennen kaikkea lahjoituksina, sponsorointina tai hyväntekeväisyytenä. Yritys antaa rahaa, järjestö saa tukea tärkeään työhönsä, ja molemmat voivat kertoa tehneensä jotain hyvää. Tämä ajattelutapa ei ole väärä, mutta se jää vajaaksi. Yritysten vastuullisuustyö on muuttunut nopeasti. Vastuullisuus ei ole enää erillinen raportti, kampanja tai vuosittainen lahjoitus hyvään
- [Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa](https://rauta.fi/yhteiskunnallisella-brandilla-on-erityishaasteensa-2/) - Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut ainutlaatuiseen myyntiväittämään perustuvan USP-mainonnan ohi. Kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja niiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach loi teorian siitä, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he
- [Arvolähtöisyyden ongelmat jäsenhankinnassa](https://rauta.fi/arvolahtoisyyden-ongelmat-jasenhankinnassa/) - Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi
- [Näin vältät yhteiskunnallisen mainonnan hylkäykset somessa](https://rauta.fi/nain-valtat-yhteiskunnallisen-mainonnan-hylkaykset-somessa/) - Tekoäly etsii poliittisia mainoksia. Vaikka mainos ei olisikaan poliittinen, niin tietyt sanat hyvin suurella todennäköisyydellä aiheuttavat hylkäyksen somessa.
- [Vaikuttavuus on uusi tapa todistaa toimitusketjukelpoisuus](https://rauta.fi/vaikuttavuus-on-uusi-tapa-todistaa-toimitusketjukelpoisuus/) - Vastuullisuus ei ole enää suurille asiakasyrityksille hyväntahtoisuutta tai imagokysymys. Siitä on tullut osa asiakkaan riskienhallintaa, päästölaskentaa, hankintaa ja raportointia. Midcap-yrityksiltä ei välttämättä odoteta raskasta CSRD-raportointia. Niiltä odotetaan kuitenkin yhä useammin kykyä osoittaa, miten niiden toiminta vaikuttaa asiakkaan arvoketjuun. Toisin sanoen: miksi juuri tämä toimittaja on asiakkaalle parempi, turvallisempi ja kestävämpi valinta? Tämä muuttaa vastuullisuuden roolia.
- [Bloomberg: biljoona euroa kertoo, että vihreä siirtymä on siirtynyt PowerPointista investointipäätöksiin](https://rauta.fi/bloomberg-biljoona-euroa-kertoo-etta-vihrea-siirtyma-on-siirtynyt-powerpointista-investointipaatoksiin/) - Analytiikkayhtiö Bloomberg julkaisi toukokuussa 2026 tutkimuksen, jonka ydin on selkeä: EU-taksonomian mukaisia investointeja on raportoitu jo yli 1 000 miljardia euroa. Kyse ei siis ole enää pelkästä vastuullisuuspuheesta, vaan rahasta, jota yritykset käyttävät uusiutuvaan energiaan, vähähiiliseen infrastruktuuriin, teollisuuden uudistamiseen ja energiatehokkuuteen. Bloombergin analyysin mukaan taksonomia on tehnyt näkyväksi sen, että Euroopan vihreän siirtymän pääomat ovat
- [VSME muuttuu kohti toimivaa raportointimallia](https://rauta.fi/vsme-muuttuu-kohti-toimivaa-raportointimallia/) - VSME ei ole enää vain EFRAGin tekninen pk-yritysmalli, vaan siitä on tulossa EU:n käytännön “peruskehikko” niille yrityksille, jotka eivät kuulu pakollisen CSRD-raportoinnin piiriin. Se on edelleen vapaaehtoinen yritykselle, mutta sen merkitys kasvaa, koska sitä käytetään myös rajoittamaan, mitä tietoja suuret CSRD-raportoijat voivat vaatia arvoketjunsa pienemmiltä toimijoilta. Käytännössä tärkein muutos on value chain cap eli arvoketjun
- [Kööpenhaminan julistus: Omnibus-kevennyksiä pitää tehdä tutkimusnäytön, ilmastotieteen ja johdonmukaisuuden ehdoilla](https://rauta.fi/koopenhaminan-julistus-omnibus-kevennyksia-pitaa-tehda-tutkimusnayton-ilmastotieteen-ja-johdonmukaisuuden-ehdoilla/) - Euroopan unionin Omnibus-hankkeen tarkoitus on keventää yritysraportointia ja karsia päällekkäisyyksiä. Samaan aikaan yli 200 eurooppalaista ja kansainvälistä professoria julkaisi Kööpenhaminan julistuksen, jossa he varoittavat kevennysten karkaamisesta pois ilmastotieteen polulta. Viesti päättäjille on tiivis: yksinkertaistaminen on oikein, kunhan näyttö, ilmastotiede ja sääntelyn johdonmukaisuus säilyvät. Viisi suuntaa, joita ei pidä hukata 1) Yksinkertaista, mutta tutkimusnäyttöön nojaten.
- [Christine Lagarde varoittaa: yritysten kestävyysraportointi on kriittistä myös EKP:lle](https://rauta.fi/christine-lagarde-varoittaa-yritysten-kestavyysraportointi-on-kriittista-myos-ekplle/) - Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde lähetti elokuun puolivälissä kirjeen europarlamentaarikoille, jossa hän ottaa kantaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin rahapolitiikkaan ja erityisesti EKP:n vakuusjärjestelmään. Kirje antaa mielenkiintoisen näkymän siihen, miksi yritysten kestävyysraportoinnilla on merkitystä myös keskuspankin näkökulmasta. Ilmastonmuutos osana EKP:n mandaattia Lagarden mukaan ilmastonmuutoksella ja luontokadolla on syvälliset vaikutukset hintavakauteen ja koko rahoitusjärjestelmään. EKP:n ensisijainen mandaatti, hintavakauden
- [Miten PK-yritys selviää kevyemmin vastuullisuusraportoinnista](https://rauta.fi/miten-pk-yritys-selviaa-kevyemmin-vastuullisuusraportoinnista/) - EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) on kehittänyt erityisesti PK-yrityksille suunnatun VSME-raportointimallin (Voluntary Sustainability Reporting Standards for SMEs). Tämä malli on suunniteltu kevyemmäksi ja helpommin sovellettavaksi kuin suuremmille yrityksille tarkoitetut vaatimukset, kuten CSRD-direktiivin mukaiset raportointistandardit. Mallin tarkoituksena on tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuus raportoida vastuullisuustoiminnastaan vapaaehtoisesti, selkeästi ja yksinkertaisesti. Ohessa havaitsemiani hyötyjä VSME-raportointimallista: 1.
- [Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys](https://rauta.fi/vihreaa-rahaa-keskiossa-vastuullisuusstrategia-ja-kommunikoinnin-selkeys/) - Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tutummin Vihreän Siirtymän, tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita. Ohjelma on Euroopan unionin vastaus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Toteutuakseen vihreä siirtymä vaatii satojen miljardien eurojen investointeja. Samanaikaisesti on laskettu, että saavutettavat hyödyt ovat vuoteen
- [SpaceX, ESG ja rahoituksen uusi todellisuus: edes maailman rikkaimman miehen yhtiö ei ole due diligencen ulkopuolella](https://rauta.fi/spacex-esg-ja-rahoituksen-uusi-todellisuus-edes-maailman-rikkaimman-miehen-yhtio-ei-ole-due-diligencen-ulkopuolella/) - SpaceX on poikkeuksellinen yhtiö. Se rakentaa avaruusteknologiaa, satelliitti-infrastruktuuria ja tulevaisuuden yhteyksiä mittakaavassa, johon vain harva yritys maailmassa pystyy. Sen perustaja Elon Musk kuuluu maailman rikkaimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin henkilöihin. Yhtiön tarina kytkeytyy vahvasti teknologiseen edelläkävijyyteen, suuriin pääomatarpeisiin ja sijoittajien uskoon siitä, että tulevaisuuden infrastruktuuri rakentuu juuri tämänkaltaisten yhtiöiden varaan. Siksi SpaceX:n saama heikko ESG-arvio on kiinnostava
- [Vastuullisuusviestintä ei ole enää viestintäkysymys](https://rauta.fi/vastuullisuusviestinta-ei-ole-enaa-viestintakysymys/) - Vastuullisuusviestinnässä on meneillään selkeä muutos. Vielä muutama vuosi sitten monessa organisaatiossa riitti, että vastuullisuudesta kerrottiin näkyvästi: tehtiin kampanja, luotiin verkkosivuille vastuullisuusosio ja liitettiin vuosikertomukseen muutama hyvä esimerkki. Nyt se ei enää riitä. UN Global Compactin ja Kantarin tuore CMO Benchmark Study osoittaa hyvin, missä murros kulkee. Markkinointi kokee edistyneensä vastuullisuuden integroimisessa, mutta tarkempi tarkastelu muuttaa
- [Raportoiko järjestösi toimintaa vai tuloksia?](https://rauta.fi/raportoiko-jarjestosi-toimintaa-vai-tuloksia/) - Hyvä raportointi ei synny siitä, että mukana on mahdollisimman paljon aineistoa, vaan että mukana on oikea tieto, oikeassa kohdassa ja ymmärrettävästi sanoitettuna.
- [Järjestökentän uusi aika vaatii vaikuttavuuden todentamista](https://rauta.fi/jarjestokentan-uusi-aika-vaatii-vaikuttavuuden-todentamista/) - Ministeri Wille Rydmanin linjaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta on poliittisesti taitava avaus. Se on nostanut järjestöjen rahoituksen, vaikuttavuuden ja julkisen tuen ehdot näkyvästi keskusteluun. Vaikka leikkausten vaikutusarviot, selkeät kohdentamiset ja kannattavuudet loistavat poissaolollaan, niin Perussuomalaisten brändin rakentamiseen aihe sopii. Politiikassa huomio on usein niukkuushyödyke. Tässäkin mielessä Rydmanin toimenpide on onnistunut. Se on tuonut mediaan
- [Järjestöjen vapaaehtoistoiminta ylläpitää yhteiskunnan kykyä tuottaa arvoa.](https://rauta.fi/jarjestojen-vapaaehtoistoiminta-yllapitaa-yhteiskunnan-kykya-tuottaa-arvoa/) - Järjestötoiminnasta puhutaan usein lämpimästi. Se nähdään vapaaehtoisuutena, auttamishaluna, kansalaisten aktiivisuutena ja yhteisöllisyytenä. Kaikki tämä pitää paikkansa. Mutta samalla jotain olennaista jää helposti sanomatta. Järjestötoiminta ei ole vain hyvää tahtoa. Se on yhteiskunnallista arvoa, joka tarvitsee rakenteet, osaamisen, jatkuvuuden ja resurssit. Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen infrastruktuuri on vaarassa jäädä näkymättömäksi juuri silloin, kun sitä tarvitaan eniten. Juuri
- [M&A ja ESG – neljä ajatusta lähitulevaisuudesta](https://rauta.fi/ma-ja-esg-nelja-ajatusta-lahitulevaisuudesta/) - Toukokuussa 2022 olin puhumassa The Institute of Internal Auditors IIA Finlandin seminaarissa kestävyysraportoinnista sekä sen merkityksestä sisäiseen tarkastukseen. Samassa tilaisuudessa Key note speakerina oli myös Tero Ojanperä, työelämäprofessori ja hallitusammattilainen, kertomassa samasta asiasta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Yksi aiheista, minkä Ojanperä puheenvuorossaan nosti esiin, oli vastuullisuuden merkitys yrityskauppojen yhteydessä. Trendi on Suomessa ja maailmalla vielä alussa,
- [Kun järjestäytymisaste laskee](https://rauta.fi/kun-jarjestaytymisaste-laskee/) - Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n väistyvä toimitusjohtaja Jyrki Häkämies esitti Helsingin Sanomissa (27.04.2026) työajan pidentämistä arkipyhien poistamisella. EK:n tavoitteena on joko muuttaa arkipyhät palkattomiksi tai siirtää ne viikonlopulle, jolloin vaikutus olisi pitkälti sama: työajan pidentäminen ilman palkanmaksua. Lisää työtä, mutta ei lisää palkkaa Kaikkiaan vuodessa voi olla maksimissaan 10 arkipyhää, jolloin puhumme n. 80 työtunnista. Tämä tarkoittaa,
- [Negatiivinen mainonta ja kampanjointi](https://rauta.fi/negatiivinen-mainonta-ja-kampanjointi/) - Negatiivisella mainonnalla pyritään passivoimaan kilpailevien puolueiden kannattajia, erityisesti liikkuvia äänestäjiä, jotka pohtivat, äänestävätkö kyseistä puoluetta vai eivät. Tavoitteena on estää näiden äänestäjien siirtyminen kilpailijan kannattajiksi tai passivoida sellaisia kannattajia, jotka ovat epävarmoja siitä, äänestävätkö edelleen kyseistä puoluetta. Kaiken kaikkiaan negatiivisen mainonnan keskeisin tavoite on passivoiminen. Se ei kuitenkaan juurikaan vaikuta puolueiden vakiintuneisiin kannattajiin. Negatiivinen mainonta
- [Järjestöjen varainhankinnassa kysytään nyt vaikuttavuutta](https://rauta.fi/jarjestojen-varainhankinnassa-kysytaan-nyt-vaikuttavuutta/) - Järjestöjen varainhankinnan peruskysymys on muuttumassa. Enää ei riitä, että järjestö kertoo, mitä se tekee. Yhä useammin sen on pystyttävä osoittamaan, mitä toiminnalla saadaan aikaan. Muutos ei ole pelkkää viestinnällistä hienosäätöä. Se liittyy suoraan järjestöjen muuttuneeseen rahoitusympäristöön. Julkinen rahoitus on aiempaa epävarmempaa, lahjoittajien huomiosta kilpaillaan yhä kovemmin ja yrityskumppanit arvioivat yhteistyötä entistä enemmän vastuullisuuden, luottamuksen ja
- [Mainonnan säätelyn takia Meta estää poliittisen ja yhteiskunnallisen mainonnan lokakuun alusta lähtien.](https://rauta.fi/mainonnan-saatelyn-takia-meta-estaa-poliittisen-ja-yhteiskunnallisen-mainonnan-lokakuun-alusta-lahtien/) - Facebook ja Instagram sulkevat alustansa niin poliittiselta kuin yhteiskunnalliselta mainonnalta. Esto ei ole selkeärajainen ja ns. harmaalle vyöhykkeelle jää monia aihealueita, joissa tullaan näkemään yllättäviäkin hyllytyksiä. Miksi Meta lopettaa mainonnan julkaisemisen Syynä on EU:n uusi poliittista mainontaa koskeva asetus (TTPA). Meta kritisoi TTPA:n tuomia lisävelvoitteita ja että käyttäjät näkisivät Metan alustoilla vähemmän juuri heille kohdentuvia
- [Sulkeutuuko koko some poliittiselta ja yhteiskunnalliselta mainonnalta?](https://rauta.fi/sulkeutuuko-koko-some-poliittiselta-ja-yhteiskunnalliselta-mainonnalta/) - Kun puhutaan mainonnasta, se tarkoittaa ostettua näkyvyyttä. Omalla aikajanalla saa jakaa poliittista materiaalia, mutta sille ei voi enää ostaa näkyvyyttä.
- [EFRAG keventää ESRS-vaatimuksia – mitä muutokset merkitsevät raportoinnin arjessa?](https://rauta.fi/efrag-keventaa-esrs-vaatimuksia-mita-muutokset-merkitsevat-raportoinnin-arjessa/) - Euroopan kestävän yritysraportoinnin standardeihin (ESRS) on tulossa merkittävä kevennys. EFRAGin elokuussa 2025 julkaisema luonnos vastaa EU:n Omnibus-aloitteen tavoitteeseen vähentää raportointikuormaa, vaarantamatta sijoittajien ja sidosryhmien tiedontarpeita. Miksi tämä on iso uutinen? Nykyinen ESRS koettiin ensimmäisen raportointikierroksen jälkeen raskaaksi – erityisesti kertovien tietojen määrä ja yksityiskohtaisuus veivät resursseja. Nyt datapisteitä vähennetään rajusti: pakolliset -57 %, vapaaehtoiset -100 %,
- [Leikkaako jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistuminen jäsenmääriä?](https://rauta.fi/leikkaako-jasenmaksun-verovahennysoikeuden-poistuminen-jasenmaaria/) - Jäsenmäärien laskusta huolimatta ammattiliittojen edunvalvonta, sopimustoiminta ja palvelut ovat kunnossa. Ihmiset eivät kuitenkaan tunne niitä kovin hyvin.
- [Sissitaistelu on pienten mahdollisuus – Guerilla Advertising](https://rauta.fi/sissitaistelu-on-pienten-mahdollisuus-guerilla-advertising/) - Guerilla Advertising, jonka keskeisimmät piirteet olivat yllätyksellisyys, erikoiset mediakanavat, voimakas muistijälki ja keskustelun herättäminen.
- [Miksi TES/VES sopimusten keskeisten etujen ja oikeuksien uskotaan tulevan lainsäädännöstä?](https://rauta.fi/miksi-tes-ves-sopimusten-keskeisten-etujen-ja-oikeuksien-uskotaan-tulevan-lainsaadannosta/) - Jäsenistölle on hyvä viestiä säännöllisesti työ- ja virkaehtosopimusten merkityksestä. Merkityksen syyt tulevat esiin TES/VES sopimusten keskeisistä asioista.
- [Somealustojen kielto poliittiselle mainonnalle muuttaa vaaleja](https://rauta.fi/somealustojen-kielto-poliittiselle-mainonnalle-muuttaa-vaaleja/) - Somealustojen kielto poliittiselle mainonnalle muuttaa vaalikampanjoiden luonnetta. Niin puolueiden kuin ehdokkaiden somemainonta on voimakkaassa muutoksessa.
- [Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vaaleissa muuttuu](https://rauta.fi/yhteiskunnallinen-vaikuttaminen-vaaleissa-muuttuu/) - Eri somealustoilla on erilaisia tulkintoja poliittisuudesta. Se mikä menee jollain alustalla läpi, saattaa saada hylkäyksen toisella alustalla.
- [Hallituksen lakimuutos vaikeuttaa ammattiliittojen jäsenhankintaa.](https://rauta.fi/hallituksen-lakimuutos-vaikeuttaa-ammattiliittojen-jasenhankintaa/) - Työttömyyskassat eivät ole olleet millään tavalla suljettuja ja kuka tahansa on voinut liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja päästä ansiosidonnaisen piiriin.
- [Jäsenhankintaa somessa](https://rauta.fi/jasenhankintaa-somessa/) - Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti. Some ja sudenkuopat Esimerkiksi Facebookin avauksista yli 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että suuri osa lukuhetkistä on kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä
- [Jäsenkato etenee, koska niin moni palkansaaja ei ymmärrä ammattiliittojen merkitystä](https://rauta.fi/jasenkato-etenee-koska-niin-moni-palkansaaja-ei-ymmarra-ammattiliittojen-merkitysta/) - Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja jatkaa laskua edelleen. Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan palkansaajien järjestäytymisaste oli vuoden 2021 lopussa vajaat 55 %. Vuonna 2013 järjestäytymisaste oli 67 %. Joillain aloilla järjestäytymisaste on tippunut jo 40 % pintaan. Jatkuessaan järjestäytymisasteen lasku johtaa yhä useammalla alalla yleissitovista työehtosopimuksista luopumiseen ja työehdoista
- [Ammattiyhdistysliike ja vastuullisuuden käsite](https://rauta.fi/ammattiyhdistysliike-ja-vastuullisuuden-kasite/) - Vastuullisuus jaotellaan perinteisesti kolmeen ”pilariin”; taloudelliseen-, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Sosiaalinen vastuu on aihe, joka on iät ja ajat ollut ammattiliittojen agendalla ja sen vaikutusten hahmottaminen onkin helppoa useimmille liitoille. Taloudellinen vastuu on myös lähellä ammattiliittojen oman toiminnan ydintä, mutta ammattiyhdistysliikkeen käsitys sen omasta roolista ympäristövastuussa on vielä aika lailla ”hakusessa”. Mikä on olennaista? Monesti ammattijärjestöjen
- [Mikrotargetointi – vaarallisen tehokasta](https://rauta.fi/mikrotargetointi-vaarallisen-tehokasta/) - Kuplautuneessa yhteiskunnassa mikrotargetointi ja kohdennettu viesti ovat vaarallisen tehokkaita. Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat "kehumaan” toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa he ovat, koska kaikki ovat samaa mieltä. Kun henkilö liittyy ryhmään, jossa omille ajatuksille saa vastakaikua, hän tuntee tulleensa hyväksytyksi, mikä luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että usein koukuttavuuden taustalla
- [Vaalit alkavat nyt](https://rauta.fi/vaalit-alkavat-nyt/) - Monet ammattiliitot sekä erilaiset etu- ja kansalaisjärjestöt ovat aloittamassa omien kampanjoittensa suunnittelun liittyen kevään 2027 eduskuntavaaleihin.
- [Onnistunut vaalivaikuttaminen](https://rauta.fi/onnistunut-vaalivaikuttaminen/) - Monille järjestöille kunnallis- ja aluevaalien tuloksilla on merkitystä ja siksi ne kampanjoivatkin itselleen tärkeiden asioiden puolesta. Haasteena on kuitenkin kustannukset. Jotta kampanjalla on vaikutusta, niin vaikuttavuuden raja-arvojen tulee ylittyä. Kovin pieni kampanja ei näy, eikä vaikuta. Vaalivaikuttamisen pitää tapahtua ajoissa Puolueiden vaalimainonta keskittyy yhä useammin vaalien muutamalle loppuviikolle, mutta järjestön, joka haluaa vaikuttaa vaaleihin, on
- [Kiristääkö keveämpi kestävyysraportointi rahoituksen saatavuutta?](https://rauta.fi/kiristaako-keveampi-kestavyysraportointi-rahoituksen-saatavuutta/) - Ilmasto- ja ympäristöriskit eivät ole pankeille "nice-to-have", vaan riskienhallinnan perusvaatimus ja vaatimuksen laiminlyönnistä seuraa konkreettinen sanktio.
- [Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin](https://rauta.fi/tuulivoima-avain-laajoihin-teollisiin-investointeihin/) - Yksi keskeinen tuuli- ja aurinkoenergian ero fossiilisiin energioihin on paikallisuudessa. Öljyä ja kivihiiltä kuljetetaan vaikkapa maapallon toiselta puolelta sinne, missä energiaa tarvitaan. Tuuli- ja aurinkovoima tuotetaan paikallisesti suhteellisen lähellä kulutusta. Tämä johtaa siihen, että paljon puhdasta energiaa tarvitseva tuotanto siirtyy lähelle energialähdettä tai energia muutetaan helpommin siirrettävään muotoon, kuten vedyksi. Euroopan edullisimpia alueita tuottaa tuulisähköä
- [AY-uutisia: Microlearning-kampanjointi sopii someen](https://rauta.fi/ay-uutisia-microlearning-kampanjointi-sopii-someen/) - Microlearning sopii ammattijärjestöille erityisen hyvin jäsenhankintaan ja jäsentyytyväisyyden rakentamiseen. Se auttaa ymmärtämään järjestäytymisen merkityksen
- [Vastuullisuuden merkitys näkyy vaiheittaisessa myynti/ostoprosessissa](https://rauta.fi/vastuullisuuden-merkitys-nakyy-vaiheittaisessa-myynti-ostoprosessissa/) - Brändin merkitys osana arvoketjua. Mitä arvokkaampi päämiehen oma brändi on, niin sitä tiukemmat ovat vaatimukset päästä toimittajaksi arvoketjuun.
- [Miten pitkälle tunnetekijöillä on mahdollista vaikuttaa pitkässä ostoprosessissa](https://rauta.fi/miten-pitkalle-tunnetekijoilla-on-mahdollista-vaikuttaa-pitkassa-ostoprosessissa/) - Vastuullisuus vaikuttaa korkean sidonnaisuuden tuotteiden pitkässä ostoprosessissa huomattavasti pidempään kuin tunneperäiset motiivit yleensä.
- [Ensikokemuksia Metan poliittisen/yhteiskunnallisen mainonnan kiellosta](https://rauta.fi/ensikokemuksia-metan-poliittisen-yhteiskunnallisen-mainonnan-kiellosta/) - Metan poliittisen ja yhteiskunnallisen mainonnan kielto tuli voimaan 6.10. Millainen yhteiskunnallinen mainonta on heillä kiellettyä, on hyvin tulkinnanvaraista
- [Eikö pakollinen kestävyysraportointi loppunutkaan?](https://rauta.fi/eiko-pakollinen-kestavyysraportointi-loppunutkaan/) - Pakollinen kestävyysraportointi on monien yritysten osalta ”jäähyllä” kunnes raportoinnin vaateita on kevennetty ja hiottu.
- [Mikä muuttuu mainonnassa ja viestinnässä, kun yhdistävä tekijä on ammatti eikä arvot.](https://rauta.fi/mika-muuttuu-mainonnassa-ja-viestinnassa-kun-yhdistava-tekija-on-ammatti-eika-arvot/) - Saman ammatin yhdistämillä henkilöillä voi olla hyvinkin erilainen arvopohja, mikä asettaa haasteita sille millainen mainonta tehoaa mm. jäsenhankinnassa.
- [Järjestäytymisaste laskee yhä, jos palkansaajat eivät ymmärrä järjestäytymisen merkitystä](https://rauta.fi/jarjestaytymisaste-laskee-yha-jos-palkansaajat-eivat-ymmarra-jarjestaytymisen-merkitysta/) - Kuinka moni palkansaaja osaa kertoa, että työehtosopimuksissa sovitaan esim. lomarahat, palkallinen sairausloma, irtisanomisajan palkat jne.?
- [Vaalit: mitä viestinnässä pitää huomioida, jotta onnistuu?](https://rauta.fi/vaalit-mita-viestinnassa-pitaa-huomioida-jotta-onnistuu/) - Monet kansalais- ja etujärjestöt sekä ammattiliitot tulevat kampanjoimaan kevään kunnallis- ja aluevaaleissa. Tavoitteena mm. taistella kuntien / alueiden pienenevistä määrärahoista, saada omat jäsenet käyttämään ääntään ja nostaa itselleen tärkeitä asioita vaalien puheenaiheeksi. Kohderyhminä ovat omat jäsenet, äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, eri järjestöt jne. Muutamia viestinnän seikkoja on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten
- [Arvopohjainen viestintä hyödyntää tehokkaimmin vastuullisuuden tulokset](https://rauta.fi/arvopohjainen-viestinta-hyodyntaa-tehokkaimmin-vastuullisuuden-tulokset/) - Tämän päivän länsimaisessa yhteiskunnassa yhä useammat ihmiset etsivät henkistä täyttymystä materian sijaan. Tästä on seurannut, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat heidän arvojaan. Epäluottamus markkinointiin lisää sosiaalisen median vaikutusta Kansainvälisten tutkimusten mukaan kuluttajat eivät luota yritysten mainontaan kuten aiemmin. Kuluttajat kertovat luottavansa enemmän muiden kuluttajien kokemuksiin ja suosituksiin kuin yritysten julkaisemaan
- [Ilmastonmuutos pienentää kasvien ravintoarvoa](https://rauta.fi/ilmastonmuutos-pienentaa-kasvien-ravintoarvoa/) - YLE:n vaikuttavassa dokumentissa ”Kuumuuden aikakausi”, tutkijat esittivät pysäyttävän havainnon, miten kasvien ravintoarvot pienenevät, kun hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Syynä on, että kasvien kudoksissa on nykyään enemmän hiiltä ja vähemmän typpeä. Typpi on erittäin tärkeää, sillä siitä eläimet tuottavat mm. entsyymejä ja proteiineja. Esimerkiksi jos kasvin lehdissä on vähän typpeä, hyönteisten pitää syödä enemmän tyydyttääkseen tarpeensa. Tämä johtaa
- [Vastuullinen brändi](https://rauta.fi/vastuullinen-brandi/) - Brändi on mielikuva, joka on ihmisen mielessä. Brändin omistajan kannalta tärkeimpiä ovat oman kohderyhmän mielikuvat. Brändissä kyse on tästä hetkestä, millaisena brändi koetaan juuri nyt. Kuinka moni yritys/organisaatio voi sanoa, että olemassa oleva mielikuva on se, mitä on tavoiteltu? Jälkeenjäänyt tavoitemielikuva Yhteiskunta ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten brändin rakentamisen pitää tähdätä tulevaan. Kun brändi-identiteettiä
- [Pienille ja keskisuurille yhtiöille tarvitaan uskottava vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi](https://rauta.fi/pienille-ja-keskisuurille-yhtioille-tarvitaan-uskottava-vapaaehtoinen-kestavyysraportointistandardi/) - Euroopan komission Omnibus-kevennyspaketti etenee ja sen rinnalla kytee iso kysymys: miten varmistetaan, että sijoittajilla on jatkossakin saatavilla luotettavaa, vertailukelpoista ESG-dataa niistä yrityksistä, jotka mahdollisesti putoavat CSRD-raportointivelvoitteen ulkopuolelle? Eurooppalaiset sijoittajien etujärjestöt EFAMA, Eurosif ja PRI vastaavat suoraan: tarvitaan erillinen, tarkoituksenmukainen vapaaehtoinen standardi yli 250 henkilön pk- ja keskisuurille yhtiöille, joka pohjautuu ESRS-standardeihin, mutta on sisällöltään standardeja
- [Osana arvoketjua kaikki yritykset joutuvat tiedottamaan kestävyysvaikutuksistaan.](https://rauta.fi/osana-arvoketjua-kaikki-yritykset-joutuvat-tiedottamaan-kestavyysvaikutuksistaan/) - Pörssiin listatut suuryritykset keräävät jo nyt alihankkijoiltaan vastuullisuusdataa Pörssilistatut suuryritykset julkaisevat ensimmäiset Euroopan Unionin CSRD-direktiivin mukaiset kestävyysraportit vuonna 2025. Ensi vuonna julkaistavien raporttien tiedonkeruu on suuryrityksissä käynnissä ja moni alihankintayritys, joka toimii raportoivan suuryrityksen arvoketjussa, kerää tällä hetkellä omaan toimintaansa liittyvää vastuullisuustietoa asiakkaittensa pyynnöstä. Syynä tähän on CSRD-direktiivin kestävyysvaikutusten arvioinnin ja raportoinnin koskeminen koko yhtiön
- [Direktiivi puuttuu vihreisiin väittämiin](https://rauta.fi/direktiivi-puuttuu-vihreisiin-vaittamiin/) - Euroopan komissio antoi 22.3. direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä (Green Claims Directive), jonka tarkoituksena on suojella kuluttajia harhaanjohtavalta markkinoinnilta. Käytännössä EU puuttuu markkinoinnista ja viestinnästä tuttuun viherpesuun. Direktiivistä olisi kuluttajalle etua luotettavamman informaation saamiseksi ja tuotteiden todenmukaisemman vertailun tekemiseksi. Direktiivistä olisi etua myös kaikille niille yrityksille, jotka ovat satsanneet ympäristöystävällisempään tuotantoon. Mitä harvempi yhtiö voi markkinoida itseään
- [Poliittisen ja yhteiskunnallisen mainonnan somerajoitusten vaikutusta voi pienentää huomioarvoa nostamalla.](https://rauta.fi/poliittisen-ja-yhteiskunnallisen-mainonnan-somerajoitusten-vaikutusta-voi-pienentaa-huomioarvoa-nostamalla/) - Kun viestin (mainoksen) kiinnostavuus nousee kunnolla, niin se saa ns. luonnollista, ansaittua näkyvyyttä, kun ihmiset jakavat sitä. Tätä ansaittua näkyvyyttä ei yksikään somealusta ole rajoittamassa, oli viesti poliittinen tai ei. Tietenkin alustan omien ohjeitten ja lain noudattaminen kannattaa pitää mielessään. Ansaittua näkyvyyttä ei kuitenkaan ole helppo saavuttaa, sillä tarjonta on valtavaa. Asian tekee vieläkin vaikeammaksi
- [Huomioarvoon on satsattava, jos viestittävä asia ei luontaisesti kiinnosta kohderyhmää](https://rauta.fi/huomioarvoon-on-satsattava-jos-viestittava-asia-ei-luontaisesti-kiinnosta-kohderyhmaa/) - On paljon tuotteita tai palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät ole kiinnostavia. Vielä haastavammaksi asia muuttuu, jos viestittävä asia on vaikeaselkoinen. Asian monimutkaisuus johtaa siihen, että löydettävissä ei ole yhtä pelkistettyä viestiä, joka kantaisi loppuun asti. Samankaltainen asetelma on myös silloin, kun viestittävä asia vaatii pitkää harkinta-aikaa. Näissä tapauksissa viestintäsuunnittelussa on otettava huomioon
- [Hiilidioksidi sitoutuu betoniin](https://rauta.fi/hiilidioksidi-sitoutuu-betoniin/) - Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70 % aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio
- [EPBD 2026: mitä uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tarkoittaa suomalaisille rakennusyhtiöille?](https://rauta.fi/epbd-2026-mita-uusi-rakennusten-energiatehokkuusdirektiivi-tarkoittaa-suomalaisille-rakennusyhtioille/) - Suomessa saatetaan voimaan EU:n uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) viimeistään 29.5.2026. Direktiivi kirittää sekä uudis- että korjausrakentamista kohti päästöttömiä rakennuksia ja parantaa rakentamisen datan laatua. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi tavoitellaan myös päästötöntä rakennuskantaa 2050 mennessä. Rakennusyhtiöille tämä on mahdollisuus vakioida vähähiilisen rakentamisen prosessit, vahvistaa EU-taksonomiakelpoisuutta ja hyödyntää EPBD-dataa suoraan CSRD/ESRS-raportoinnissa. Uudisrakentaminen: kohti nollapäästöisiä rakennuksia (ZEB) Aikataulu:
- [Maankäyttölaista ei sopua](https://rauta.fi/maankayttolaista-ei-sopua/) - Politiikaksihan se meni. Noin neljänsadan pykälän kokoinen uudistettu MRL on sen kokoinen järkäle, että sopua sen suunnasta ei poliitikoille syntynyt, joten 800-sivuinen lakiesitys lähti lausuntokierrokselle virkamiesvalmisteluna. Ja lausumista asiassa riittää, sillä lain vaikutus suomalaiseen ympäristöön ja rakentamiseen on jättimäinen. Vaikka lain tarkoituksena oli selventää rakentamiseen liittyvää byrokratiaa ja lupaviidakkoa, niin välttämättä näin ei tule käymään.
- [Luonnon monimuotoisuus on pääomaa.](https://rauta.fi/luonnon-monimuotoisuus-on-paaomaa/) - Viime keväänä Britannian valtionvarainministeriö julkaisi Dasguptan raportin. Sen sisällön keskeinen argumentti on, että luonnon monimuotoisuus mahdollistaa taloudellisen kasvun. Luonto on siis pääomaa, jonka avulla kansakunta kasvaa ja menestyy ja näin ollen sen arviointi tulee sisältyä kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon. Onkin varsin kuvaavaa, että raportin tilaajana oli Britannian valtionvarainministeriö, eikä ympäristöministeriö. Pistää miettimään, onko Suomen hallinto yhtä
- [Alihankkijan vastuulla on päämiehen brändi – vastuullisuuden merkitys arvoketjussa](https://rauta.fi/alihankkijan-vastuulla-on-paamiehen-brandi-vastuullisuuden-merkitys-arvoketjussa/) - Ne yritykset, jotka toimivat alihankkijoina arvoketjussa, ovat aina jossain määrin riski päämiehelle. Mitä arvokkaampi päämiehen brändi on, niin sitä tiukemmat vaateet ovat niille yrityksille, jotka kilpailevat pääsystä mukaan arvoketjuun tai pyrkivät säilyttämään asemansa siinä. Etenkin isot yritykset valitsevat mieluummin vastuullisia alihankkijoita minimoidakseen mm. huonolaatuisiin komponentteihin ja toimituskatkoksiin liittyvät riskit, sekä eettisiin skandaaleihin tai ympäristöön liittyvät
- [Pitäisikö sittenkin tehdä kestävyysraportti tai vastailla yksi kerallaan päämiesten tietopyyntöihin](https://rauta.fi/pitaisiko-sittenkin-tehda-kestavyysraportti-tai-vastailla-yksi-kerallaan-paamiesten-tietopyyntoihin/) - Jos yritys ei ole tehnyt kestävyysraporttia, niin päämiehen tietopyyntöihin on koottava informaatio lukuineen ja selosteineen kerta toisensa jälkeen. Monesti tämä työ joudutaan tekemään kiireellä. Valmis kestävyysraportti on helppo ja nopea tapa vastata päämiehen alihankkijoilleen esittämiin erilaisiin tietopyyntöihin. EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) on kehitellyt pk-yrityksille kevyempää kestävyysraportoinnin mallia (VSME), mutta sekin on vielä muutosprosessin
- [Pitkän arvoketjun riskejä voi pienentää kestävyysraportoinnilla](https://rauta.fi/pitkan-arvoketjun-riskeja-voi-pienentaa-kestavyysraportoinnilla/) - Odottamattomimmat riskit ovat alihankintaketjussa, jotka voivat aiheuttaa paljon haittaa yhtiön brändille. Arvoketjun hallinta on myös brändin hallintaa.
- [Kestävyysraportista on iso apu sijoitus- ja rahoituspäätöksissä.](https://rauta.fi/kestavyysraportista-on-iso-apu-sijoitus-ja-rahoituspaatoksissa/) - Kestävyysraportista on paljon hyötyä jokseenkin kaikessa siinä, mikä liittyy yrityksenne rahoitukseen ja pääoman hankintaan.
- [Arvoketjun vaateista johtuva ”pakollinen” raportointi](https://rauta.fi/arvoketjun-vaateista-johtuva-pakollinen-raportointi/) - Oma kestävyysraportti on helppo ja nopea tapa vastata päämiehen alihankkijoilleen esittämiin erilaisiin tietopyyntöihin.
- [Vastuullisuus ajaa brändejä muutokseen](https://rauta.fi/vastuullisuus-ajaa-brandeja-muutokseen/) - Vastuullisuuden ja ympäristöarvojen merkityksen nousu johtaa siihen, että yhä useammalla yhtiöllä on edessään brändi-identiteetin uudistaminen.
- [ST-Akatemian webinaari: Miten aloitan kestävyysraportoinnin?](https://rauta.fi/st-akatemian-webinaari-miten-aloitan-kestavyysraportoinnin/) - Kestävyysraportointi. Nyt. Toimin ST-Akatemian eli Suomen Tilintarkastajat ry:n koulutusorganisaation kouluttajana heidän maksullisissa ESG-R -koulutuksissa. ST-Akatemia järjestää myös maksuttomia webinaareja, joista viimeisin pidettiin 23.10. Mukana kanssani olivat konsultti Hanna Liappis sekä keskustelun vetäjänä Hankenin apulaisprofessori Hanna Silvola. Webinaari oli suunnattu CSRD-raportointiin ryhtyville yrityksille otsikolla ”Miten aloitan kestävyysraportoinnin? Kokeneiden asiantuntijoiden parhaat vinkit aloittelijoille”. Webinaariin ilmoittautui yli kolmesataa
- [Pörssisäätiön Talousviikko: vastuullisuusasiaa sijoittajille](https://rauta.fi/porssisaation-talousviikko-vastuullisuusasiaa-sijoittajille/) - Lokakuun alun perinteisellä Talousviikolla puhuttiin mm. kestävyysraportoinnista ja sen vaikutuksista sijoittamiseen. Raudan Timo Rantanen kutsuttiin kertomaan tärkeää sanomaa. Yritysvastuu – Mitä yrityksiltä vaaditaan? -tapahtumassa puhuttiin raportoinnin merkityksestä monesta näkökulmasta. Rantanen kävi läpi puheessaan sitä, mihin sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota kestävyysraporteissa ja korosti kolmea seikkaa sijoittajalle: 1) Ympäristötoimista kannattaa käydä läpi yrityksen ilmastonmuutoksen torjunnan keinot, sillä
- [Mitkä olivat Alihankintamessujen tärkeimmät vastuullisuussignaalit?](https://rauta.fi/mitka-olivat-alihankintamessujen-tarkeimmat-vastuullisuussignaalit/) - Lokakuun alussa Tampereen Alihankintamessuilla järjestetyssä teemakeskustelussa "Kilpailukykyä kestävästi" käsiteltiin kestävyyden roolia kilpailuedun luomisessa erityisesti teollisuuden alihankintaketjussa toimiville pk-yrityksille. Keskustelu korosti vastuullisuuden merkitystä liiketoiminnassa ja uusien sääntelyjen, kuten CSRD-direktiivin, vaikutusta. Oli ilo kuulla kovan luokan ammattilaisten kommentteja tulevasta ja erityisesti yritysten alihankintaketjun näkökulmasta. Paneelissa mukana olivat Auli Hiltunen Kempowerilta, Tero Viitanen Linjateräs Oy:sta, Eero Kauko Sandvikilta
- [Yli 50 % suuryrityksistä on tehnyt muutoksia hankintaketjuihinsa, koska vastuullisuusvelvoitteet eivät ole täyttyneet](https://rauta.fi/yli-50-suuryrityksista-on-tehnyt-muutoksia-hankintaketjuihinsa-koska-vastuullisuusvelvoitteet-eivat-ole-tayttyneet/) - Osuuspankin alkuvuodesta 2024 julkaisemassa tulevaisuuden ja talouden näkymiä kartoittavassa suuryritystutkimuksessa yhtenä keskeisenä teemana on yritysvastuu. Tutkimuksen merkittävimmät luvut liittyvätkin juuri toimitusketjun muutoksiin vastuullisuusvelvoitteiden tiukentuessa: • Yli 80 % vastanneista suuryrityksistä kokee tarpeelliseksi tiukentaa tai uudistaa alihankintaketjuaan • Suuryritystutkimuksen mukaan vastuullisuusvelvoitteet ovat johtaneet hankintaketjun muutoksiin 56 % kohdalla vastanneista. • Kasvua edellisvuoteen oli 13 prosenttiyksikköä. •
- [Biodiversiteetti rakennusalalla – RT:n julkaisu heinäkuulta](https://rauta.fi/biodiversiteetti-rakennusalalla-rtn-julkaisu-heinakuulta/) - Kesälomien ja muun maailman melskeen alle on jäänyt heinäkuussa Rakennusteollisuus ry:n (RT) julkaisu ”Biodiversiteetti rakennusalalla”, joka käsittelee rakentamisen ja rakennetun ympäristön vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuus ja luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat yksi maailman uhanalaisimmista luontopääomista: kirjoitimme viime syksynä Dasguptan raportista, jossa Britannian valtionvarainministeriö arvioi taloudellisen kasvun suhdetta luonnon monimuotoisuuteen todeten sen merkittävän taloudellisen arvon. RT:n
- [IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos](https://rauta.fi/ipcc-raportti-ja-suomalaisen-rakentamisen-systeeminen-muutos/) - IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin kuudes raportti julkaistiin maaliskuun 1. päivänä. Aikaisemmista raporteista poiketen sen kieli oli hyvin suoraviivaista: mikäli ilmastonmuutoksen torjuntaan ei ryhdytä juuri nyt, on se kohta jo myöhäistä. Koska aikaisempien raporttien löydökset ovat vaikuttaneet lainsäädäntöön, niin täällä Suomessa kuin koko Euroopan Unionissa, voi varmuudella olettaa näin käyvän nytkin. Raportti jakaantuu kahteen pääjaksoon,
- [Vastuullista nähdä metsä puilta?](https://rauta.fi/vastuullista-nahda-metsa-puilta/) - Puurakentamisesta on toivottu aina valtion tasolta lähtien ratkaisijaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Todellisuudessa puurakentamisen vaikutukset ovat melko vähäisiä koko Suomen hiilitaseessa. Puurakennuksiin sitoutuu noin prosentti kaikista hiilipäästöistä ja toinen prosentti syntyy puutuotteiden käytön korvausvaikutuksella (puu vs. betoni). Todellinen vaikutus saattaa kuitenkin näkyä metsätaloudessa. Suomalaisiin metsiin sitoutuu noin puolet kaikista päästöistämme. Samanaikaisesti Suomen metsävarat ovat jatkuvassa kasvussa. Puurakentaminen
- [Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista](https://rauta.fi/yhteiskunnallinen-mainonta-on-erilaista-2/) - Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Suklaapatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono
- [Lyödäänkö kevään vaaleissa disinformaation ennätykset?](https://rauta.fi/lyodaanko-kevaan-vaaleissa-disinformaation-ennatykset/) - Maailmalta on paljon esimerkkejä, miten suuriin mittasuhteisiin harhaanjohtava vaalikampanjointi on kasvanut. Yhteiskunnan polarisaatio pahentaa tilannetta ja jäljelle jää entistä vähemmän asioita, joita eri leireissä pidetään faktoina. Huuto sosiaalisessa mediassa tulee muuttumaan ehkä aggressiivisemmaksi kuin milloinkaan aiemmin. Tehdyn talouspolitiikan ajoitus meni pieleen Hallituspuolueiden odottama talouden nousu antaa vain odottaa itseään, ja hallitusta tukevat lähteet jatkavat mantraansa:
- [Jäsenhankinta: vaikuttavuuden raja-arvot pitää täyttyä](https://rauta.fi/jasenhankinta-vaikuttavuuden-raja-arvot-pitaa-tayttya/) - Jotta markkinointiviestinnällä voidaan saada tuloksia aikaan, niin on pystyttävä ylittämään vaadittavat vaikuttavuuden raja-arvot.
- [Tunteiden merkitys yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä](https://rauta.fi/tunteiden-merkitys-yhteiskunnallisessa-mainonnassa-ja-viestinnassa/) - Eri arvoryhmiin vetoavat eri asiat, mutta yhteistä kaikille näille ryhmille on, miten hyvin viesti vetoaa tunteisiin..
- [Yhteiskunnallinen mainonta ja viestintä on erilaista](https://rauta.fi/yhteiskunnallinen-mainonta-ja-viestinta-on-erilaista/) - Lähtökohtaisesti ehkä isoin ero yhteiskunnallisen ja kaupallisen mainonnan/viestinnän välillä on julkisuus. Yhteiskunnalliset viestit sisältävät usein aineksia, joilla on yleistä merkitystä, jotka koskevat kansalaisia laajasti. Hyvin harvoin jonkin kaupallisen viestin merkitys on sellainen, että media tarttuu siihen, tai somessa räjähtää keskustelu liikkeelle. Suklaapatukan mainonnalla ei ylitetä uutiskynnystä, mutta poliittinen ja yhteiskunnallinen viesti monasti saa aikaan keskustelua
- [Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.](https://rauta.fi/muurien-noustessa-suomi-on-vaaralla-puolella/) - Juuri tällä hetkellä maailmantaloudessa näyttää puhaltavan orastava protektionismi ja kauppasodat. Nämä ovat myrkkyä Suomen pienelle vientivetoiselle kansantaloudelle. Yksi hyvin merkittävä syy nousevalle protektionismille on, että maailmantaloutta avattiin kilpailulle vain taloudelliset tekijät mielessä. Monet asiantuntijat varoittivat, että vapauttaessamme maailmantaloutta mukaan pitäisi ottaa mm. ympäristötekijät ja vapaa järjestäytymisoikeus. Kun näin ei tehty, niin suurin osa teollisuustuotannosta on
- [Matotahnaa made in Finland?](https://rauta.fi/matotahnaa-made-in-finland/) - Vuoteen 2050 maapallolla ennustetaan olevan noin 9 miljardia ihmistä. Tämän populaation ruokkimiseen maailman elintarviketuotannon tulisi kasvaa kaksinkertaiseksi. Kilo sirkoille syötettyä rehua tuottaa 480 grammaa proteiinipitoista ravintoa. Kilo rehua naudalle tuottaa 40 grammaa. Näistä lähtökohdista on helposti ymmärrettävissä, että perinteisen lihaproteiinituotannon rinnalle kaivataan uusia tuotantotapoja. Näin myös Suomessa. Vuonna 2015 alkanut Luken eli Luonnonvarakeskuksen koordinoima Scenoprot-hanke
- [Direktiivin mukainen vastuullisuusraportointi alkaa nyt.](https://rauta.fi/direktiivin-mukainen-vastuullisuusraportointi-alkaa-nyt/) - Euroopan komissio julkaisi 26. kesäkuuta 2017 ensimmäiset ohjeensa koskien direktiivi 2014/95/EU tulkinnasta. Kyseinen direktiivi määrittelee tiettyjen suurten yritysten velvollisuutta julkistaa vuosittain ei-taloudellisia sekä monimuotoisuutta koskevia tietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa vastuullisuusraportoinnin muotoutumista osaltaan pakolliseksi nykyisen vapaaehtoisen raportoinnin sijaan. Direktiivi itsessään on johdonmukainen osa kehitystä, jossa EU pyrkii yhdenmukaistamaan sekä lisäämään yritysten avoimuutta kaikissa sisämarkkinoiden jäsenmaissa. Direktiivin
- [Moules au plastic, sil vous plait.](https://rauta.fi/moules-au-plastic-sil-vous-plait/) - Belgialaiset rakastavat simpukoitaan ja äyriäisiään. Siksi heillä onkin mahdollisuus nauttia vuosittaisissa herkkuaterioissaan noin 11 000 muovikappaletta, jotka ovat huuhtoutuneet meriin fleecepaidoista, kosmetiikasta ja vaikkapa pesuainepulloista. Noin prosentti kaikesta ”nautitusta” muovista kertyy kudoksiin, joten mikäli sattuu elämään vanhaksi, niin plastikkakirurgille ei taida tarvetta, koska on jo muovittanut itsensä ihan ruokailemalla. Meriin dumpataan tai huuhtoutuu vuosittain yli
- [Korona ja vastuullisuus](https://rauta.fi/korona-ja-vastuullisuus/) - Koronakriisi on luonut yhteiskuntaan paineen, jota on yritetty purkaa kiireellä ja välineillä, joita ei ole pandemian kaltaista muutostilannetta varten edes kehitetty. Viime viikkojen kasvosuojafarssi, jossa virkamiehet hankkivat kriittisiä suojavälineitä taparikollisilta ja jotka vielä sen jälkeen osoittautuvat käyttökelvottomiksi olivat alkusoittoa. Nyt ilmenneet epäselvyydet Business Finlandin rahoituspäätöksissä ovat jatkoa samalle asialle: kun valtakunnan tulevaisuus on epävarma, niin
- [Piioksidiaerogeeli, uusi Portlandin sementti?](https://rauta.fi/piioksidiaerogeeli-uusi-portlandin-sementti/) - Tietokirjailija Risto Isomäki maalaili kirjassaan ”Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen” piioksidiaerogeeleistä kuvan uutena Portlandin sementtinä. Piipohjaiset aerogeelit ovat maailman parhaita lämpö-, palo-, äänieristeitä samassa paketissa. Kirjassa esitellään, miten muutama vuosi sitten Tampereen yliopisto testasi aerogeelinäytteitä. Testeissä yksi senttimetri aerogeeliä vastasi lämpöeristeenä noin 12 cm solumuovia. Ohuuden etuna on, että esim. olemassa olevien rakennusten lisäeristämisessä ei menetettäisi
- [Innovatiivisilla ratkaisuilla hiilineutraaliin rakentamiseen](https://rauta.fi/innovatiivisilla-ratkaisuilla-hiilineutraaliin-rakentamiseen/) - Kesäkuussa Rakennusteollisuus ry:n julkaisema Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta jäi pienelle huomiolle koronapandemian johdosta, mutta itse raportti antaa varsin hyvän kuvan kotimaisen rakentamisen ympäristötoimien merkityksestä sekä kehityskohteista. Kiinnostavinta antia on raportin ”Innovatiiviset ratkaisut” -osa, jossa teknologioiden kehittämisellä puututaan itse rakentamisen hiilijalanjälkeen. Reaktiivinen vai proaktiivinen, kas siinä pulma Reaktiivinen päästöjen vähentäminen lähtee raportin mukaan regulaation kiristymisestä: tämä
- [Rakentamisen vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa](https://rauta.fi/rakentamisen-vastuullisuus-nyt-ja-tulevaisuudessa/) - Rakennusalan vastuullisuuden edistäjinä toimivat tilaajat kaikkialla rakentamisen arvoketjussa. Yksistään hankkeeseen ryhtyvälle ei vaadetta vastuullisuudesta voi sälyttää, vaan koko arvoketjun yhteistyö, avoimuus ja proaktiivisuus ovat avainasemassa niin laadun kuin vastuullisuuden varmistamisessa. Nämä olivat avainajatuksia keskiviikkona 7. lokakuuta Rakentamisen Laatu RALA ry:n järjestämässä round table -keskustelussa, jossa haettiin ratkaisuja rakentamisen vastuullisuuskysymyksiin. Mukana olivat round tablessa olivat puheenjohtaja
- [Hankintatoimi muuttuu kohti vastuullisuutta: mitä se merkitsee rakennusalalle?](https://rauta.fi/hankintatoimi-muuttuu-kohti-vastuullisuutta-mita-se-merkitsee-rakennusalalle/) - Rakennettu ympäristö ja rakentaminen ovat merkittäviä päästölähteitä. Samanaikaisesti, niin valtio kuin suurimmat kaupungit ovat sitoutuneet erittäin kunnianhimoisiin tavoitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi aina päästöttömyyteen saakka. Yksi keinoista on rakennusalan Green Deal. Syyskuun alussa ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt, Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit allekirjoittivat vapaaehtoisen Green Deal -sopimuksen työmaiden päästöjen vähentämiseksi. Allekirjoittaneet kaupungit ja Senaatti ovat sitoutuneet siihen, että
- [Oikein kohdennettu mainonta auttaa myyntiä onnistumaan](https://rauta.fi/oikein-kohdennettu-mainonta-auttaa-myyntia-onnistumaan/) - Rakennusalan markkinointi jakautuu pääpiirteittäin kahteen toisistaan voimakkaasti poikkeavaan segmenttiin, ammattiostajiin ja kuluttajiin. Kun puhutaan ammattiostajista, niin kohderyhminä voi olla rakennuttajat, pääurakoitsijat tai aliurakoinnin osa-alueet. Kohteina julkinen tai yksityinen sektori, infrarakentaminen, kaupan tilojen rakentaminen, toimisto- tai asuinrakentaminen. Kirjo on laaja ja viestinnälliset tarpeet hyvin erilaiset eri tilanteissa. Uutena seikkana kokonaisuuteen on tullut julkisten hankintojen tavoite hiilidioksidipäästöjen
- [Rakennettu purettavaksi? – Kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen](https://rauta.fi/rakennettu-purettavaksi-kiertotalous-ylettyy-myos-rakentamiseen/) - ”Urban mining” on 80-luvulla luotu käsite, jolla on alun perin tarkoitettu erityisesti elektroniikan sisältämien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Jalometallit, muovit ja lasi ovat olleet tärkeimpiä kiertotalouden komponentteja. Energian hinnan nousu on johtanut siihen, että raaka-aineiden kierrätys on muuttunut yhä kannattavammaksi verrattuna neitseellisten raaka-aineiden louhintaan. Samalla arvometallien, kuten rhodiumin ja platinan, luonnonvaraiset lähteet ovat käymässä niin vähäisiksi, että
- [Raha menee kiinteistösijoittamisessa vastuullisuuden suuntaan](https://rauta.fi/raha-menee-kiinteistosijoittamisessa-vastuullisuuden-suuntaan/) - Ilmastonmuutos ja sen torjunta ovat nousseet kiinteistöalan tärkeimmiksi trendeiksi. KTI Kiinteistötieto Oy:n vuoden 2020 vastuullisuusbarometrissa yhteensä yli 46 miljardin euron kiinteistövarallisuutta hallinnoivat yhtiöt kertoivat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristökuormituksen olevan keskeisimmät syyt vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen. Rakennusalan vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa on selkeä. Yli 40 % Suomen CO2-päästöistä syntyy rakennetusta ympäristöstä. Käytössä olevien kiinteistöjen energiankäyttö tuottaa noin 75
- [Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää](https://rauta.fi/peruskorjaus-on-purkamista-ilmastoystavallisempaa/) - Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja
- [Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista](https://rauta.fi/ilmastonmuutos-ohjaa-kiinteistosijoittamista/) - Ilmastonmuutoksen merkitys kiinteistösijoittamisessa kasvaa merkittävästi myös Suomessa. Jones Lang LaSallen Suomen yhtiön toimitusjohtaja Tero Lehtonen nimesi HS:n haastattelussa tammikuussa 2021 ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi muutostrendiksi kiinteistömarkkinoilla. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistömarkkinoilla ovat jo näkyneet pidempään. Kuten sijoitustoiminnassa aina, pääoman tuotto on liikkeelle paneva voima. ESG-painoitteiset rahoitus- ja investointipäätökset perustuvat vähentyneeseen markkinavolatiliteettiin, eli käytännössä parempaan riskienhallintaan keskipitkissä ja pitkissä
- [Aikakausmedia palkitsi ammattijärjestö AO:n mainonnan](https://rauta.fi/aikakausmedia-palkitsi-ammattijarjesto-aon-mainonnan/) - Suomen parhaat aikakauslehtimainokset Vuoden 2025 tammikuun palkittujen aikakauslehtimainosten kärkikolmikossa oli Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat ja asiantuntijat AO:n opetusleikkauksia kritisoivat mainokset. Mainosten ja koko kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Mainostoimisto Raudan tiimi (Tapio Heickell, Anne Soikkeli, Timo Rantanen). Mainokset julkaistiin Suomen Kuvalehden numeroissa 4 ja 5. Yhteiskunnalliset mielipidevaikuttajat Suomen Kuvalehti valittiin kampanjan aloitukseen, koska lehden
- [Kritiikki puhutti, mainonta palkittiin.](https://rauta.fi/kritiikki-puhutti-mainonta-palkittiin/) - Parasta aikakauslehtimainontaa Mainostoimisto Raudan suunnittelema mainonta Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat ja asiantuntijat AO:lle palkittiin Aikakausmedian Kuukauden aikkarimainos -kisassa. Palkitut mainokset julkaistiin Suomen Kuvalehden 2025 numeroissa 4 ja 5. Muumiot puhuttelivat tavalla, joka jäi mieleen Poikkeava visuaalinen tapa lähestyä lukijoita auttoi mainosten huomaamisessa ja herätti kiinnostuksen lukemaan tekstit. Mainosten vaikuttavuuden ei haluttu jäävän otsikkotasolle, vaan
- [Suomalaiset suuryritykset: vastuullisuus strategisena kilpailuetuna](https://rauta.fi/suomalaiset-suuryritykset-vastuullisuus-strategisena-kilpailuetuna/) - Osuuspankin vuoden 2025 Suuryritystutkimus osoittaa, että suomalaiset suuryritykset ovat syventäneet vastuullisuustyötään ja tunnistavat sen keskeiseksi osaksi liiketoimintastrategiaa. EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD on nostanut vastuullisuusraportoinnin entistä merkittävämpään rooliin, mikä on lisännyt yritysten vastuullisuusinvestointeja. Raportointi nähdään strategisena työkaluna, vaikka osa yrityksistä kokee sen vievän resursseja varsinaisilta kehitystoimilta. Kilpailukykyä vastuullisuuden avulla Tutkimus paljastaa, että suuryritykset kokevat olevansa vastuullisuuden edelläkävijöitä.
- [Ilmastonmuutos vähensi  bruttokansantuotetta 6,3 %](https://rauta.fi/ilmastonmuutos-vahensi-bruttokansantuotetta-63/) - Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin. Todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen. Vuosi oli täynnä uutisointia kuivuudesta, helleaalloista ja laajoista maastopaloista. Vuoden jokainen päivä oli yhden asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajanjaksolla. Maapallon lämpenemisen kriittisenä rajana pidetty 1,5 celsiusastetta on juuri ylittymässä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tai kohdistu tasaisesti, eivätkä tunne tasa-arvoa – muutoksesta kärsivät eniten köyhät maat.
- [Kansainväliset verotussäännöt ovat rikki](https://rauta.fi/kansainvaliset-verotussaannot-ovat-rikki/) - Lue osa 1: Verot katoavat paratiisiin Kansalaisjärjestö Tax Justice Network on arvioinut, että veroparatiiseissa on pelkästään yksityishenkilöiden varallisuutta yksitoistatuhatta miljardia euroa. Arvioiden mukaan maailman varallisuudesta jopa puolet olisi veroparatiiseissa. IMF sekä OECD ovat tuoreissa tutkimuksissaan todenneet suurten varallisuuserojen olevat haitallisista talouskasvulle. Samalla tuloerot ovat kasvaneet aiheuttaen epävakautta yhteiskuntiin sekä talouteen. Yritykset, joiden voitot perustuvat veroparatiisien
- [Verot katoavat paratiisiin](https://rauta.fi/verot-katoavat-paratiisiin/) - Valtiontaloudet ovat ajautuneet ahtaalle. Merkittävä syy tähän on, etteivät valtiot pysty enää keräämään verotuloja. Monien yritysten harjoittama, sinänsä laillinen aggressiivinen verosuunnittelu, siirtohinnoittelu ja veroparatiisien hyödyntäminen ovat siirtäneet verotaakan painopistettä voimakkaasti palkansaajille / kuluttajille. Tämä luo useissa valtiossa voimakaan poliittisen paineen muutoksille. Veroparatiisien hyödyntäminen myös vääristää yritysten välistä kilpailua. Suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei
- [Kestävyysraportoinnin direktiivi ja standardit, CSRD ja ESRS, ovat nyt täällä.](https://rauta.fi/kestavyysraportoinnin-direktiivi-ja-standardit-csrd-ja-esrs-ovat-nyt-taalla/) - Euroopan unioni ei lomaillut heinäkuussa, vaan julkaisi kestävyysraportointidirektiivin juuri elokuun alkuun. CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive, astuu voimaan suunnitellusti 1.1.2024. Ensin raportoivat Suomessa NFI-lainsäädännön piiriin kuuluvat, listatut yritykset ja vuodesta 2025 alkaen raportointi koskee listattuja ja listaamattomia yrityksiä, joilla täyttyy vähintään kaksi kappaletta alla olevista kolmesta ehdosta: • Taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa •
- [Kuka haluaa jäseneksi?](https://rauta.fi/kuka-haluaa-jaseneksi/) - Edunvalvonnan piirissä olevien työntekijöiden järjestäytymisaste on ollut jo vuosia syöksykierteessä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tutkimus puhuu karua kieltä erityisesti miesten ja yksityisten palvelualojen kohdalla. Mitä voidaan tehdä? Tutkimuksen mukaan edunvalvonnan piirissä olevien palkansaajien järjestäytymisaste on pudonnut jo alle 55 prosenttiin. Tämäkin luku on jo vuodelta 2021 ja kun vuotuista laskua on ollut viimeisten parinkymmenen vuoden
- [Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa](https://rauta.fi/varain-ja-jasenhankinta-onnistu-somessa-2/) - Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat Esimerkiksi Facebookin avauksista n. 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä
- [Viilentävää maalia](https://rauta.fi/viilentavaa-maalia/) - Kaupunkialueilla yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien, kuten asfaltin, tiilen ja betonin ominaislämpökapasiteetti ja lämmönjohtavuus ovat korkeampia kuin luonnollisten, yleensä kasvillisuuden peittämien pintojen. Keinotekoisiin pintoihin varastoituu iltapäivisin runsaasti auringon lämpöenergiaa, joka vapautuu yöllä. Mitä tummempi pinta, sitä enemmän se lämpiää. Esimerkiksi asfaltti heijastaa auringonvalosta vain neljä prosenttia; tuore lumi heijastaa 90 prosenttia. Kaupunkien lämpiäminen johtaa lämpösaarekkeiden syntymiseen, joissa
- [GRI:n kommentit tulevaan kestävyysraportointidirektiiviin: liikaa yksityiskohtia, liian vähän tietoa](https://rauta.fi/grin-kommentit-tulevaan-kestavyysraportointidirektiiviin-liikaa-yksityiskohtia-liian-vahan-tietoa/) - Valmisteilla oleva EU:n kestävyysraportointidirektiivi, CSRD, on kesän aikana ollut lausuntokierroksella eri sidosryhmissä. Yksi kommentteja jättänyt osapuoli on GRI, joka toimii myös EU:n valmistelevan elimen, EFRAGin, ”preferred partner” -kumppanina. Erittäin detaljitasoinen kritiikki on julkaistu kokonaisuudessaan tämän artikkelin lopussa olevan linkin alla. Käytännössä kritiikin voi tiivistää siihen, mitä GRI on omassa ohjeistuksessaan pyrkinyt parantamaan jo kaksikymmentä vuotta:
- [Ilmastonmuutos kiihdyttää inflaatiota](https://rauta.fi/ilmastonmuutos-kiihdyttaa-inflaatiota/) - Viljelyalojen pieneneminen johtaa tarjontainflaatioon. Monet ruokakasvit, kuten eri viljat, riisi, maissi, kahvi, kaakao, tee jne. kärsivät viljelyalojen pienenemisestä lähinnä kuumuuden ja kuivuuden johdosta. Ilmastomuutoksen edetessä tilanne vain pahenee, jolloin tuotantomäärät laskevat edelleen. Tämä nostaa maailmanmarkkinahintoja ja kiihdyttää inflaatiota. Ongelmallisinta tilanteessa on se, että kyse on tarjontainflaatiosta, jota on vaikea torjua koroilla. Paras apu olisi tarjonnan,
- [Uusi GRI Universal Standards -raportointi alkaa vuoden 2023 alusta](https://rauta.fi/uusi-gri-universal-standards-raportointi-alkaa-vuoden-2023-alusta/) - EU:n pakollisen CSRD-raportointidirektiivin voimaantulo siirtyi hieman. Direktiiviä aletaan soveltaa asteittain seuraavan aikataulun ja rajojen puitteissa: • 1.1.2024 alkaen listatut yli 500 henkilöä työllistävät yritykset • 1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yritykset, joissa on yli 250 työntekijää, yli 40 MEUR liikevaihto tai ovat tasearvoltaan yli 20 MEUR (kaksi kolmesta riittää) • 1.1.2026 alkaen listatut PK-yritykset Vuoden
- [Lopettaminen on vaikeaa  ](https://rauta.fi/lopettaminen-on-vaikeaa/) - Maailman energiatuotannosta yhä noin 80 % perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Kaiken lisäksi valtaosa fossiilista voimalaitoksista on vasta elinkaarensa alussa, joten niiden nopea sulkeminen on epätodennäköistä. Tosin voimalaitosten päästövaikutukset ovat hyvinkin erilaisia. Boulderin yliopiston (Colorado, USA) tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia voimalaitoksista tuottaa 73 % sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, joten oikein kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan paljonkin. Sota Euroopassa
- [Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset](https://rauta.fi/pakollinen-kestavyysraportointi-pk-yrityksissa-ja-sen-vaatimukset/) - EU:n CSRD:n, eli kestävyysraportointidirektiivin ennustetaan tulevan voimaan koskien tilikautta 2023. Säädännöllinen prosessi on edennyt EU:ssa poikkeuksellisen nopeasti: syynä on jo voimaan astunut EU:n taksonomia-asetus, jonka myötä yritysten tilinpäätösten NFI-raportointi on saanut viime tilivuonna uusia ulottuvuuksia. Nopean prosessin jalkoihin on jäänyt raportoinnin ohjeistuksen kehittäminen ja ensimmäinen ohjeistus saatiinkin ulos vasta viime tammikuussa. Suunnittelutahdista kertoo jotain myös,
- [Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?](https://rauta.fi/lisaako-ukrainan-sota-tuulivoiman-tuotantoa-erityisesti-suomessa-ja-ruotsissa/) - Ukrainan sota on antamassa Euroopan omalle energiatuotannolle voimakkaan boostin, koska Venäjän energian varaan jääminen sisältää liikaa niin taloudellisia kuin poliittisia riskejä. Euroopan mahdollisuudet lisätä omaa energian tuotantoaan lienee pitkälti uusien fossiilittomien tuotantomuotojen varassa. Tuulivoiman rakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa, koska se on edullisin tapa tuottaa sähköä. Useiden eri arvioiden mukaan suosituimmat tuuliolosuhteet Euroopassa ovat Ruotsin
- [Ilmastonmuutos ja Ukrainan sota](https://rauta.fi/ilmastonmuutos-ja-ukrainan-sota/) - Venäjän toimet ovat johtamassa siihen, että EU nopeuttaa siirtymistä fossiilittomiin energian tuotantomuotoihin. Jos/kun Venäjä käyttää energiaa aseena painostaakseen EU:ta taipumaan mm. Venäjän geopoliittisista vaatimuksiin, niin EU:n on käytännössä pakko irrottautua Venäjän energiatuonnista. Jos Venäjältä ostettu energia vain korvataan tuonnilla muualta, niin EU ajaisi itsensä pitkäaikaisempaan kalliin energian aikaan. Toki näin käykin, mutta väliaikaisesti. Lisäämällä investointeja
- [Olemmeko ajautuneet kilpailemaan hinnalla?](https://rauta.fi/olemmeko-ajautuneet-kilpailemaan-hinnalla/) - Loppuvuodesta 2021 Etla julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten yritysten investointien vähyys johtuu hyvin pitkälti Nokian tuotekehitykseen vähäisyydestä. Investointilama alkoi 2009 finanssikriisistä ja siitä lähtien investoinnit suhteessa talouden kokoon ovat pienentyneet. Investointien puuttuessa yrityssektori on käpertynyt ja menettänyt kilpailukykyään. Jos Suomen investoinnit ovat olleet Nokian varassa, niin se kertoo myös siitä, miten vähäistä tuotekehitys ja kilpailukyvystä
- [Yhteiskunnallinen brändi on erilainen](https://rauta.fi/yhteiskunnallinen-brandi-on-erilainen/) - Kun esim. jääkaappi tai sohva hajoaa, niin tuotekeskeinen (tylsä) mainonta alkaa kiinnostamaan. Sanomalehden tai suoramainoksen ilmoitus huomataan ja hetken kuluttua kuluttaja käy muutamalla verkkosivulla vielä varmistamassa tarjonnan. Tuotemerkin haluttavuus (brändi) on rakennettu jo aiemmin, nyt kuluttajan toimet keskittyvät ostopaikkaan ja hintaan. Yhteiskunnallinen mainonta ja tarvetila Jos puhumme vaikka ammattiliiton mainonnasta (värväys), niin vastaavaa tarvetilaa (rikkoutunut
- [Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?](https://rauta.fi/pitaako-inflaation-takia-taloutta-jarruttaa/) - Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa? Euroopan keskuspankki (EKP) on tyynnytellyt tahoja, jotka ovat vaatimassa korkojen nostoa kiihtyneen inflaation takia. Keskeisimpänä seikkana tyynnyttelyssä on käsitys inflaation väliaikaisuudesta. Toinen merkittävä seikka on se, että EKP ei usko koronnoston juurikaan auttavan inflaation hillinnässä. Inflaation taustalla toimitusketjujen häiriöt Raha, jonka ihmiset kuluttivat ennen koronaa palveluihin, siirtyi tavaroiden kysyntään. Tämä
- [Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023](https://rauta.fi/vastuullisuusraportoinnin-lainsaadannollinen-velvoite-laajenee-merkittavasti-jo-vuonna-2023/) - Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen ei-taloudellisen tiedon raportoinnin merkittävää laajentamista. Mahdollisesti jo vuonna 2023 voimaan tuleva Corporate Sustainability Reporting, CSRD, eli yritysten kestävyysraportointi nostaa lain mukaan raportointivelvollisten yritysten määrän Suomessa kymmenkertaiseksi, sekä laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan myös pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Parhaillaan valmisteilla olevaan EU:n taksonomiaan liittyvät tietotarpeet tullaan hankkimaan uudistetulla raportointivelvoitteella. Pakollinen vastuullisuusraportointi koskisi jatkossa kaikkia
- [Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla](https://rauta.fi/raksu-ryhma-rakentaminen-historiallisella-tasolla/) - Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi syksyn raportissaan, että rakentamisen tila on niin kiihtynyt, että toimialaa uhkaa ylikuumentuminen. Asuntoaloitusten vuosisumma oli kohonnut kesäkuun lopussa yli 48 tuhanteen asuntoon. Myös ensi vuonna asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentaa 35 000–37 000 kappaletta. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kun rakentaminen kiihtyy, niin rakentamisen hinta on noussut selvästi yli inflaatiokehityksen.
- [Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?](https://rauta.fi/rahoitusehtona-luonnon-monimuotoisuus/) - Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä – taksonomiassa – yritysten liiketoiminnan rahoitusta tarkastellaan kannattavuuden lisäksi vastuullisuuteen liittyvillä muuttujilla. Tarkoituksena on käyttää ensimmäistä kertaa yritysrahoitusta ympäristönsuojeluun. Tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmasto/ympäristömyönteisestä investointikohteesta on kyse. Taksonomiaa on Euroopan Unionissa valmisteltu jo vuodesta 2018 lähtien. Tässä vaiheessa se keskittyy ympäristövaikutuksiin,
- [Paikallinen sopiminen vs. kelluva Ruotsin kruunu](https://rauta.fi/paikallinen-sopiminen-vs-kelluva-ruotsin-kruunu/) - Suomi elää viennistä. Tätä hokemaa on jo pitkään iskostettu suomalaisten mieliin. Muutama vuosi sitten aihetta laajennettiin työmarkkinaneuvotteluiden suuntaan toteamalla, että Ruotsin mallin mukaan vientialojen tulee määritellä palkkaneuvotteluiden palkkataso ja -katto. Uusimpana komponenttina kilpailukykypalettiin on tuotu paikallinen sopiminen. Mitä työnantajat odottavat paikalliselta sopimiselta Akava Works teki alkuvuodesta haastattelututkimuksen työnantajien piirissä siitä, mitä he odottavat paikalliselta sopimiselta.
- [Työehtosopimukset vakauttavat taloutta](https://rauta.fi/tyoehtosopimukset-vakauttavat-taloutta/) - Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta kuuluu työehtosopimusten piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 2/3 osaa palkansaajista työskentelee järjestäytyneelle työnantajalle. Yleissitovuuden kautta työehtosopimusten piiriin kuuluu n. 270 000 työntekijää. Kokonaisuutena 89 % palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin, joten työehtosopimusten merkitys Suomen taloudelle on suuri. Yritykset arvostavat ennustettavuutta Useimmille yrityksille toimintaympäristön ennustettavuus on ensiarvoisen tärkeä asia. Epävarmuus ja sumeat tulevaisuuden näkymät
- [Hankintastrategialla vastuullisuutta](https://rauta.fi/hankintastrategialla-vastuullisuutta/) - Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin viime vuoden syyskuussa. Yksi strategian kärkitavoitteista on yhteiskuntavastuun edistäminen, eli sosiaalisen, ympäristön ja taloudellisen kestävyyden periaatteiden ja ohjeiden ottaminen mukaan julkiseen hankintaan. KEINO, eli Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, on tutkinut strategian jalkautumista kuntien, seurakuntien ja valtion yritysten sisällä. Maaliskuussa 2021 julkaistusta raportista voi lukea, että matkaa vielä
- [Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan](https://rauta.fi/tuotteiden-ymparistoystavallisyytta-liioitellaan/) - Vuoden 2021 alussa EU-komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa käytiin läpi kuluttajatuotteiden ympäristöväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimus tehtiin käymällä läpi yritysten verkkosivuilla esittämiä väittämiä. Tutkimuksen mukaan ympäristöväitteistä 42 prosenttia oli liioiteltuja, paikkaansapitämättömiä tai valheellisia. Viherpesun yleistyminen EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders toteaa tiedotteessaan: ”Markkinoilla on myös häikäilemättömiä kauppiaita, jotka yrittävät viilata kuluttajia linssiin epämääräisillä, paikkaansapitämättömillä tai
- [Oikein suunnatuilla yritystuilla kohti supersykliä](https://rauta.fi/oikein-suunnatuilla-yritystuilla-kohti-supersyklia/) - Koronan hallitsemissa uutisissa toiseksi aiheeksi on noussut talouden elpyminen. Suomen hallitus kertoi omassa suunnitelmassaan keskittää EU:n elpymistukea ns. vihreään siirtymään, jolla halutaan vähentää Suomen CO₂-päästöjä ja auttaa yrityksiä siirtymään ympäristöystävällisempiin teknologioihin. Tarjoaako tämä suomalasille yrityksille mahdollisuuden isoon kilpailukykyloikkaan? Muutos öljyn kulutuksessa on ollut merkittävää pandemian aikana. IEA, kansainvälinen energiakomissio, ennustaa öljyn kulutuksen palaavan koronaa edeltäneelle
- [Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?](https://rauta.fi/rakennetun-ympariston-tila-mita-se-kertoo-vastuullisuudesta/) - Rakennetun ympäristön tila ROTI –raportti julkaistiin juuri. Joka toinen vuosi julkaistavassa raportissa käsitellään koko Suomen rakennettua ympäristöä, mutta aina voimakkaammin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tässä muutamia poimintoja vastuullisuuden kannalta. ”Yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien toiminnoista. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista
- [Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa](https://rauta.fi/yhteiskunnallisella-brandilla-on-erityishaasteensa/) - Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut USP-mainonnan ohi. USP-mainonnan kulmakivi oli ainutlaatuinen myyntiväittämä, mutta kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja tuotteiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach keksi sen, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä
- [Suoraa vastuullisuuspuhetta miljardirahastolta](https://rauta.fi/suoraa-vastuullisuuspuhetta-miljardirahastolta/) - BlackRock, yksi maailman vaikutusvaltaisimmista rahastoista, lähettää sekä asiakkailleen että sijoituskohteilleen aina vuoden alussa kirjeen. Tänä vuonna teksti oli erityisen suorasukaista. Ilman todellista ja päättäväistä panostusta vastuullisuuteen, rahasto tulee käyttämään omaa valtaansa asioiden muuttamiseen. “Where we do not see progress in this area (ie. sustainability), and in particular where we see a lack of alignment combined
- [Öljyrahasto ei sijoita öljyyn](https://rauta.fi/oljyrahasto-ei-sijoita-oljyyn/) - Norjan öljyrahasto sai vuoden alkuun mennessä loppuun kolme vuotta kestäneen muutoksensa, jossa se luopui kaikista sijoituksistaan fossiilisiin energiatuottajiin. Huolimatta portfolion muutoksesta, rahasto menetti viime vuonna sijoitustensa arvosta yli kymmenen miljardia dollaria ennen kuin ehti vetäytyä markkinasta. Alun perin portfoliomuutoksella pyrittiin suojamaan rahastoa öljymarkkinan epävarmuuksilta. Kaksi vuotta sitten rahastosta vastaava Norges Bank Investment Management muutti sijoitusstrategiaansa
- [Nordean tulosjulkistus – raha on vihreää.](https://rauta.fi/nordean-tulosjulkistus-raha-on-vihreaa/) - Kaksi viikkoa sitten Nordea kertoi tulosjulkistuksessaan, että se aikoo vähentää sijoitus- ja luottosalkkunsa hiilidioksidipäästöjä 40–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uutista pidettiin suurempana kuin itse tulosta. Päätös on johdonmukainen seuraus koko rahoitusmarkkinaa mullistavasta käännöksestä kohti kestävää investointipolitiikkaa. Samanaikaisesti Nordea julkaisi oman, viiden kohdan ennusteensa rahamarkkinoiden vastuullisuuskehityksestä: Euroopan unionin direktiivikehitys, bondimarkkinan muutos kohti vastuullista rahoitusta, yhtiöiden vastuullisen
- [Ympäristörikos on uusi harmaa talous](https://rauta.fi/ymparistorikos-on-uusi-harmaa-talous/) - Rakennusteollisuuden kamppailu harmaata taloutta vastaan on jatkunut jo vuosia. Käänteinen alv, työmaiden kontrolli ja läpinäkyvämpi toimialan arvoketju ovat saaneet aikaan jo merkittäviä tuloksia. Ympäristörikoksia tulkitaan kuitenkin usein uhrittomina rikoksina, joissa rikoshyödyn tunnistaminen on hankalaa ja monet tapaukset eivät koskaan päädy tuomioistuimeen asti. Yksi asia on kuitenkin selvää: ympäristörikos rakennusalalla tuottaa tekijälleen rikollista kilpailuetua. Rakennusalan ympäristörikoksiin
- [Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa](https://rauta.fi/varain-ja-jasenhankinta-onnistu-somessa/) - Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat Esimerkiksi Facebookin avauksista yleensä yli 95 % tapahtuu mobiililaitteilla.
- [Heimoutuminen luo ”helppoja” kohderyhmiä ja jyrkentää asenteita](https://rauta.fi/heimoutuminen-luo-helppoja-kohderyhmia-ja-jyrkentaa-asenteita/) - Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat kehumaan toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa joku onkaan, koska on kanssasi samaa mieltä. Kun omille ajatuksille saa hyväksynnän, koetaan sosiaalista hyväksyntää, joka luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että somen koukuttavuuden taustalla on dopamiini, joka tuottaa meille mielihyvän tunnetta. Jos kerran "kuplautuminen" on palkitsevaa, niin monet
- [Merellä tuulee merkittäviä investointeja](https://rauta.fi/merella-tuulee-merkittavia-investointeja/) - Euroopan unioni julkaisi viime marraskuussa uuden merituulivoimaloita koskevan strategiansa. Sen tavoitteena on vuoteen 2050 rakentaa Euroopan rannikoille 300 gigawatin edestä tuulivoimaa. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden teho on 12 GW. Uusien voimaloiden toteutuminen olisi arvoltaan noin 800 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa merkittävää nousua toimialan työvoiman tarpeessa kuin alihankintaketjuissa. Itämerellä on suuri potentiaali merituulienergialle ja jonkin verran paikallista
- [Olennaisuusarvio vastuullisuuden määrittelyssä](https://rauta.fi/olennaisuusarvio-vastuullisuuden-maarittelyssa/) - Lähes kaikki vähänkin suuremmat yritykset ja muut organisaatiot kertovat verkkosivuillaan jotain vastuullisuudestaan. Toteutukset vastuullisuusteeman käsittelyssä ovat kirjavia, eikä aina ole selvää, miten vastuullisuusosiossa esiintyvät aiheet on valittu. Systemaattisempi lähestymistapa organisaation vastuullisuuden jäsentämiseen ja arviointiin on Global Reporting Initiativen (GRI) Standards -vastuullisuusraportoinnin periaatteissa kuvattu olennaisuusarvio. Olennaisuusarvio on siis prosessi, jossa tunnistetaan organisaation toiminnan kannalta olennaiset vastuullisuuden teemat tai
- [Mikä on vihreää ja sitä on puolitoista miljardia?](https://rauta.fi/mika-on-vihreaa-ja-sita-on-puolitoista-miljardia/) - Rakennettu ympäristö tuottaa 40 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tavoittaakseen vuodelle 2030 asetetut ilmastotavoitteet, hiilijalanjäljen tulee pienentyä. Yhtenä keinona on Kuntarahoituksen vihreä raha. Viime vuonna rahoituksen määrä oli jo 1,5 miljardia euroa. Haluaisitko olla mukana kilpailussa? Kunnan rakennuttaminen on ilmastonmuutoksen torjuntaa Vihreä raha on jo noussut Kuntarahoituksen suurimmaksi rahoitusinstrumentiksi. Viime vuonna kunnat ja niiden hallitsemat yhtiöt aloittivat
- [Kevään kunnallisvaalit: onnistu vaikuttajaviestinnässä!](https://rauta.fi/kevaan-kunnallisvaalit-onnistu-vaikuttajaviestinnassa/) - Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä huomioida, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely Hyvä kohderyhmän määrittely on yksi tärkeimmistä lähtökohdista kampanjoinnin onnistumiselle.
- [Parempaa tulosta ilman hiiltä](https://rauta.fi/parempaa-tulosta-ilman-hiilta/) - Nordean viimeisin osavuosikatsaus oli erittäin positiivinen. Yksi hyvään tulokseen johtaneista syistä on ollut riskipitoisesta liiketoiminnasta vetäytyminen. Yksi näistä suurten riskien toimialoista on öljyala. Kohti fossiilitonta taloutta Rahoitusliiketoiminnan muutokset nopeuttavat globaalin talouden kehitystä kohti vastuullisempaa, hiilineutraalia toimintaa. Nordean onnistuminen öljyriskin pienentämisessä korostui koronan aiheuttaman öljyn kysynnän laskun myötä, mutta ”fossiiliton linja” on muutenkin nähtävissä finanssialalla. Danske
- [Alustatalous – nykyajan maaorjuus?](https://rauta.fi/alustatalous-nykyajan-maaorjuus/) - Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemaa ja lausui, että lähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Foodora ja Volt ovat luonnollisesti eri mieltä, koska elämiseen riittävän palkan maksaminen kaataisi koko bisnesmallin. Pakkoyrittäjyys ei ole yrittäjyyttä Alustatalouden mukanaan tuoma malli ”yrittäjyydestä” ei täytä yrittäjyyden perusteita. Tätä mieltä eivät ole
- [Kansallinen strategia julkisiin hankintoihin](https://rauta.fi/kansallinen-strategia-julkisiin-hankintoihin/) - ”Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain summa, joka vastaa noin puolta kuntien ja valtion verotuloista. Siksi hankintojen on oltava osa johdon työkalupakkia, oli kyse sitten taloudellisten, sosiaalisten tai ekologisten tavoitteiden saavuttamista.” Nämä ovat kuntaministeri Sirpa Paateron saatesanat syyskuun puolivälissä julkaistussa ”Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020” -ohjelmassa. Mikäli et ole vielä tutustunut ohjelmaan, niin nyt on hyvä hetki
- [Tietomurto murtaa maineenhallinnan?](https://rauta.fi/tietomurto-murtaa-maineenhallinnan/) - Vastuullisuusviestinnän yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on ollut yhtiön maineenhallinta. Läpinäkyvä, perinteisen taloudellisen viestinnän rajat ylittävä vastuullisuuden viestiminen on tehnyt yhtiön riskit ja mahdollisuudet helpommin arvioitavaksi sidosryhmille. Myös kriisiviestinnässä, vastuullisuuden ja sen periaatteiden asettaminen viestinnän ytimeen, on tarjonnut hyvän strategian. Nyt tapahtuneessa Vastaamon tietomurrossa yhtiön pyrkimys maineenhallintaan on näyttäytynyt puolustelevalta ja välttelevältä. Onko maineenhallinta oikea väline
- [GRI-raportoinnin kvalitatiivisen analyysin digiratkaisu on täällä](https://rauta.fi/gri-raportoinnin-kvalitatiivisen-analyysin-digiratkaisu-on-taalla/) - Olemme viime keväästä lähtien kehittäneet ohjelmistopohjaista GRI-raporttien kvalitatiivisen laadun mittaamistyökalua Business Finlandin rahoituksen turvin. Nyt valmiina on järjestelmän versio 1.0., jota voidaan jo testata aidossa ympäristössä. Mitä ohjelmalla voidaan analysoida? GRI Standards –raportointikehikon tultua käyttöön neljä vuotta sitten, raporttien yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi on muodostunut vastuullisuuden johtamisjärjestelmän kuvaus. Tällä on tarkoitus osoittaa vastuullisuusjärjestelmien yhtiötä läpileikkaavat prosessit.
- [Vihreä raha on jo täällä. Kiinnostaisiko saada sitä?](https://rauta.fi/vihrea-raha-on-jo-taalla-kiinnostaisiko-saada-sita/) - ”Viimeistään vuonna 2023, Danske Bank asettaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen ilmastotavoitteen yrityslainasalkulle.” – Danske Bank. Jos joku vielä ajattelee, että vihreä rahoitus on tulevaisuutta, niin tulevaisuus on sitten parin vuoden päässä. Rahoitusmarkkinoiden muutos on jo alkanut. Käytännössä Dansken päätös tietää vastuullisuusinformaation tarpeen merkittävää lisääntymistä: hakiessaan luototusta investointiinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan miten se on hoitanut
- [Hiilitulli, ensimmäisenä sementti, sitten teräs?](https://rauta.fi/hiilitulli-ensimmaisena-sementti-sitten-teras/) - Maailmankaupan vapautuessa ei osattu ottaa huomioon, että saastuttamisesta tulee kilpailukeino, jolla monet valtiot ja yritykset hakevat tarkoituksellista hintakilpailuetua. Tämän ”hiilivuodon” seuraukset ovat koitumassa ihmiskunnalle kohtalokkaan kalliiksi. Muutama vuosi sitten Nobel-palkittu ekonomisti Joseph Stiglitz esitti hiiliveroa globaalien CO2-päästöjen rajoittamiseksi. Hiilitullijärjestelmässä on tarkoitus huomioida tuotteen valmistuksessa syntyneet CO2-päästöt, joista EU:n ulkorajalla maksettaisiin hiilitulli. Maksun vaikutus nostaisi suuripäästöisten
- [Thunbergin viesti markkinoijille: ilman tekoja olette osa ongelmaa, ette ratkaisua.](https://rauta.fi/thunbergin-viesti-markkinoijille-ilman-tekoja-olette-osa-ongelmaa-ette-ratkaisua/) - Aina välillä näkee mainoksia tai artikkeleita, joissa yhtiöt julistautuvat vastuullisiksi, koska maksavat veronsa, työllistävät suomalaisia ja noudattavat Suomen lakeja. Itse asiassa nuo asiat ovat arkipäivää kaikille yhtiöille, jotka toimivat Suomessa eivätkä riko lakia. Yritysvastuu on velvoitteiden ylittämistä, ei vain niiden noudattamista. Vastuulliseksi voi myös julistautua antamalla näkyviä lahjoituksia johonkin hyvään tarkoitukseen, samalla häivyttäen huomion oman
- [Mutta kun ilmastonmuutoksen torjunta maksaa niin paljon](https://rauta.fi/mutta-kun-ilmastonmuutoksen-torjunta-maksaa-niin-paljon/) - Osa EU:n räätälöimästä 750 miljardin elvytyspaketista on tarkoitus suunnata uuden vähähiilisen energiatuotannon ja liiketoiminnan edistämiseen. Vaikka kyseessä on vasta ensiaskeleet kohti energiatuotannon ja uusien liiketoiminta-alueiden esiinmarssia, niin ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, jotta kuva uuden talouden voittajista ja häviäjistä hahmottuu. Fossiiliset energiamuodot ovat häviäjien listan kärjessä Tuuli- ja aurinkoenergia ovat jo nyt alittaneet tuotantokustannuksiltaan suurimman
- [Varallisuus- ja tuloerojen kasvun kärsijöinä kotimarkkinayritykset, palkansaajat ja pienituloiset kansalaiset](https://rauta.fi/varallisuus-ja-tuloerojen-kasvun-karsijoina-kotimarkkinayritykset-palkansaajat-ja-pienituloiset-kansalaiset/) - Varallisuus ja tuloerot kaventuivat Suomessa vuosina 1966–1990, samalla keskimääräinen tulojen kasvu oli suurempaa silloin kuin 1990–2017. Tämä käy ilmi elokuussa julkaistusta raportista Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Keskeisiksi syiksi varallisuuserojen kasvulle nähdään verojärjestelmän muutos vuonna 1993, jossa pääomatulojen veroasteeksi tuli 25 %, kun esim. monessa kunnassa ylimmän ansiotulon marginaalivero oli 60 %. Verojärjestelmän muutos kannusti monia
- [Kevään kunnallisvaaleissa vain muutamien järjestöjen vaikuttajaviestintä onnistuu, miksi näin?](https://rauta.fi/kevaan-kunnallisvaaleissa-vain-muutamien-jarjestojen-vaikuttajaviestinta-onnistuu-miksi-nain/) - Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely on tärkeää Yleisimpiä virheitä kohderyhmän määrittelyssä on, ettei
- [Resistentit bakteerit: seuraava korona?](https://rauta.fi/resistentit-bakteerit-seuraava-korona/) - WHO:n mukaan hillitsemätön antibioottien käyttö lihantuotannossa on ”lopettamassa antibioottien aikakauden” tekemällä bakteereista resistenttejä. Tämä on saanut maailman suurimmat sijoitusyhtiöt vaatimaan lääkkeiden kontrolloimattoman käytön lopettamista. Piikki lihassa Lienee vain ajan kysymys, milloin resistenteistä bakteereista tulee vastaavan kaltainen maailmanlaajuinen ongelma kuin koronaviruksesta. Vastustuskykyiset bakteerit uhkaavat tehdä rutiinioperaatioista, kuten lonkkaleikkauksista tai umpisuolen poistoista vaarallisia. Tämä tarkoittaa menetettyjä ihmishenkiä
- [Elintarvikkeiden puhtaus on kilpailuetu](https://rauta.fi/elintarvikkeiden-puhtaus-on-kilpailuetu/) - Antibiootti- tai mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa vastustuskykyä sellaisia lääkkeitä vastaan, joilla hoidetaan bakteerien tai muiden mikrobien (loisten, virusten, sienten) aiheuttamia tauteja. Noin 700 000 ihmistä kuolee maailmassa vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi (25 000 EU:ssa), ja vuoteen 2050 mennessä luvun pelätään nousevan suuremmaksi kuin syövän aiheuttamien kuolemien. Vertailun vuoksi, COVID-19 -tautiin on kuollut tähän mennessä noin 400 000 ihmistä.
- [Hiiliriski räjäyttää pankit](https://rauta.fi/hiiliriski-rajayttaa-pankit/) - Yhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisten energialähteiden hyödyntämiseen, ovat iso riski rahoitussektorille. Tämä johtuu siitä, että merkittävä osa ”fossiiliyhtiöiden” taseen arvosta perustuu hyödyntämättömiin energiavaroihin. Kuitenkin arviolta 80 % tunnetuista fossiilisista energiavaroista on jätettävä hyödyntämättä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä yhtiöiden rahoitus on vaikeutumassa huomattavasti ja samaan aikaan osa sijoittajista vetäytyy. Muun muassa isojen öljy-yhtiöiden on muutettava
- [Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on kuin AIDS](https://rauta.fi/rikkaruohomyrkky-glyfosaatti-on-kuin-aids/) - Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti on mehiläisille kuin AIDS: se tuhoaa niiden vastustuskyvyn. Nauttiessaan mettä tai siitepölyä mehiläinen syö samalla glyfosaattia. Yhdysvaltalainen tiedelehti PNAS julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan glyfosaatti vaikuttaa bakteerien kautta mehiläisten mahan toimintaan. Mahan bakteeritaso joko tippui tai osittain tuhoutui. Tutkimuksen mukaan sellaiset mehiläiset, jotka olivat kokeissa syöneet glyfosaattia kuolivat nopeammin
- [Vastuullisuus on osa kansalaisten arvomaailmaa. Ammattiliittojen on vastattava haasteeseen.](https://rauta.fi/vastuullisuus-on-osa-kansalaisten-arvomaailmaa-ammattiliittojen-on-vastattava-haasteeseen/) - Vastuullisuus on kasvava megatrendi, jonka merkitys ihmisten arvoissa korostuu tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmiskunnan tulevaisuuteen on läsnä yhä useammassa päätöksessä. Vastuullisuus on noussut etenkin nuorten arvojen keskiöön, tosin asia etenee eri ryhmissä eritahtisesti. Pääsääntöisesti mitä koulutetumpia tai yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneempia nuoret ovat, sitä merkityksellisempi rooli vastuullisuudella on heidän arvoissaan. Kun ihmisten arvot muuttuvat,
- [Koronaelvytystä rakentamalla](https://rauta.fi/koronaelvytysta-rakentamalla/) - Hallitus suunnittelee elvytyspaketteja, joilla Suomen talous saadaan takaisin kasvu-uralle. Julkisuudessa keskeisimpänä elvytyskeinona on ollut rakentamisen lisääminen. Useimmat ekonomistit kannattavat investointien lisäämistä nimenomaan rakentamiseen, koska sen teho ja kohdentuvuus on ylivoimainen esimerkiksi veronalennuksiin verrattuna. Ylivoimainen rakentaminen Rakentaminen on suhteellisen työvoimavaltaista, jolloin sen työllistävä vaikutus on hyvä, mutta ennen kaikkea se on keino, jonka hyödyt pysyvät kotimarkkinoilla.
- [Kauanko glyfosaatti on vähittäiskaupan valikoimissa?](https://rauta.fi/kauanko-glyfosaatti-on-vahittaiskaupan-valikoimissa/) - Käytännössä kaikilla kauppaketjuilla Suomessa on glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita valikoimissaan, vaikka monet tutkimukset ovat osoittaneet sen haitallisuuden pölyttäjille. Glyfosaatin myynti vähittäiskaupalle on tuskin niin tärkeä tulonlähde, että kaupan kannattaisi pitää sitä sisältävät torjunta-aineet valikoimissaan ehdoin tahdoin. Onko vähittäiskauppa valmis pelastamaan pörriäiset? Toistaiseksi kaikesta mehiläis- ja hyönteiskatoon liittyvästä keskustelusta huolimatta yksikään suomalainen vähittäiskaupan ketju ei ole
- [Ammattiliittojen jäsenkadon taustalla merkityksen ja arvostuksen puute](https://rauta.fi/ammattiliittojen-jasenkadon-taustalla-merkityksen-ja-arvostuksen-puute/) - Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja näyttää jatkavan laskua edelleen. Pientä lohtua antaa se, että YTK:lla (Yleinen Työttömyyskassa) on tällä hetkellä vaikeuksia maksaa työttömyyskorvauksia. Tämä tuo juuri nyt jonkin verran uusia jäseniä ammattiliittoihin. Tietoisuus ay-liikkeen merkityksestä on heikko Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä kaikki edut tulevat ammattiliittojen solmimien työehtosopimusten (TES)
- [Arvojen ja motiivien merkitys jäsenhankinnassa](https://rauta.fi/arvojen-ja-motiivien-merkitys-jasenhankinnassa/) - Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi
- [Miksi uuden asunnonostajan kannattaa olla liikkeellä nyt](https://rauta.fi/miksi-uuden-asunnonostajan-kannattaa-olla-liikkeella-nyt/) - Ensisilmäyksellä vanhojen asuntojen ja uudistuotannon tilanne näyttää samalta, ajat ovat epävarmoja ja ostaja kokee, että odottaminen kannattaa. Todellisuudessa markkinat ovat erilaiset näiden uudistuotannon ja vanhojen asuntojen välillä. Jokseenkin kaikki taloustieteilijät ennustavat korkojen pysyvän pitkään matalalla ja se sopii asunnonostajalle kuin seteli lompakkoon. Koronan todennäköisiin vaikutuksiin kuuluu se, että asuntojen hintojen nousuun tulee myös pääkaupunkiseudulle tauko,
- [Kiihdyttääkö korona maan sisäistä muuttoliikettä?](https://rauta.fi/kiihdyttaako-korona-maan-sisaista-muuttoliiketta/) - Mitä vaikutuksia koronaviruksella saattaa olla rakennustuotantoon? Koronaviruksen vaikutukset saattavat olla mitä moninaisimpia. Viruksen kerrannaisvaikutukset saattavat esim. kiihdyttää muuttoaaltoa kasvukeskuksiin. Korona kaataa yrityksiä, mutta konkurssien vaikutus puolentoista miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla on aivan toinen kuin pienessä muuttotappiokunnassa. Uuden työpaikan saaminen oman pikkukunnan alueelta voi olla yksinkertaisesti ylivoimaisen vaikeaa. Paikalleen jääminen voi tietää pitkää työttömyysputkea, passivoitumista ja syrjäytymistä.
- [Multa loppuu](https://rauta.fi/multa-loppuu/) - YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan laadukas viljelysmaa hupenee uhkaavaa vauhtia. Vain hyvin pieni osa elintarviketuotannosta tapahtuu kasvihuoneissa. Käytännössä yli 90 % ruuantuotannosta tapahtuu ulkona ja rehutuotannosta vieläkin enemmän. Pintamulta, jossa “ruoka” kasvaa, on yleensä vain n. 20 cm paksu maakerros, kuivilla alueilla vain 5 cm. USA:ssa hedelmällistä, multavaa maaperää menetetään 10 kertaa nopeammin kuin
- [Ammattiliitoilla on loistava hetki kasvattaa jäsenmääriään](https://rauta.fi/ammattiliitoilla-on-loistava-hetki-kasvattaa-jasenmaariaan/) - Yleinen työttömyyskassa YTK on viestinyt, että sen kapasiteetti käsitellä työttömyyskorvauksia on niin heikko, ettei se pysty suoriutumaan lain määräämistä velvollisuuksistaan. Korvausten käsittelyajat voivat venyä jopa neljään kuukauteen tai ensi vuoteen asti. Tämä on täysin kohtuutonta työttömiä kohtaan. Lienee varmaa, että suuri osa YTK:n jäsenistä tulee pettymään siihen, ettei työttömyyskassa pysty antamaan työttömyysturvaa. Eli sitä ainoaa
- [Tarve kehittää kriisiviestintää?](https://rauta.fi/tarve-kehittaa-kriisiviestintaa/) - Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä
- [Näkeekö ammattiyhdistysliike investoinnit kuluna?](https://rauta.fi/nakeeko-ammattiyhdistysliike-investoinnit-kuluna/) - Ammattiliitoissa lienee arviolta noin 1,4 miljoonaa maksavaa jäsentä. Jos kukin heistä maksaa vaikka noin 350 € vuodessa, niin liittojen jäsenmaksutulot ovat n. 500 miljoonan euron luokkaa (josta pitänee vähentää työttömyyskassan osuus). Jos aktiivisella jäsenhankinnalla saataisiin vuosittain vaikkapa 7000 jäsentä enemmän kuin muuten olisi saatu, niin jo ensimmäisenä jäsenmaksuvuotena liittojen tulot olisivat kasvaneet n. 2,5 miljoonaa
- [Pakolaisleirien saaristo?](https://rauta.fi/pakolaisleirien-saaristo/) - Pari vuotta sitten muutamat eurooppalaiset poliitikot ehdottivat Pohjois-Afrikkaan perustettavia pakolaisleirien ketjua, johon kanavoitaisiin Eurooppaan pyrkivät pakolaiset. Useat Pohjois-Afrikan valtiot kieltäytyivät välittömästi kaavaillusta ratkaisusta. Tällä hetkellä Kreikan saaristossa on nähtävissä, miten ongelma on jäätynyt paikalleen ja leireistä on muodostunut pikemminkin pitkäaikaisratkaisu kuin väliaikainen. Leirien olot Täyteen ahdettujen pakolaisleirien olot ovat kurjat ja koronaviruksen levitessä onkin odotettavissa
- [Maailman suurin sijoitusrahasto vaatii yrityksiä kertomaan ilmastotoimistaan](https://rauta.fi/maailman-suurin-sijoitusrahasto-vaatii-yrityksia-kertomaan-ilmastotoimistaan/) - Amerikkalainen sijoitusyhtiö Blackrock hallinnoi yli 7 000 miljardin sijoitussalkkua. Nämä pääomat ovat muuttumassa ”vihreiksi”, koska ilmastoriski on pakottanut sijoittajat uudelleen arvioimaan rahoitustoimintansa periaatteita. Tammikuun alussa 2020 yhtiön toimitusjohtaja Larry Fink ilmoitti, että rahaston suuntaa käännetään. Se aikoo irrottautua sijoituskohteista, jotka ovat ilmastoriskejä. Tällaisia ovat esimerkiksi hiilen tuotanto ja yritykset, joiden toiminnassa fossiilinen energia on keskeisessä
- [Yritysten vastuullisuus ja pandemia](https://rauta.fi/yritysten-vastuullisuus-ja-pandemia/) - Tätä kirjoittaessani Suomessa on todettu satoja koronavirustartuntoja ja maassa valmistaudutaan valmiuslakien käyttöönottoon. Tämä siitä syystä, että tartuntojen eksponentiaalinen kasvu aiheuttaa vakavan uhan terveydenhuollon toiminnan edellytyksiin. Näin tartuntojen leviämistä tulee hidastaa kaikin keinoin. Suomen hallitus ryhtyi eilen ensimmäisiin todella rajoittaviin toimiin ja jatkoa seuraa varmuudella, mutta todelliset vaikuttajat ovat aloittaneet jo aikaisemmin. Yritysten matkustussääntöjä on muutettu,
- [Sitoutumisasteen vaikutus viestinnän ja mainonnan sisältöön](https://rauta.fi/sitoutumisasteen-vaikutus-viestinnan-ja-mainonnan-sisaltoon/) - Pääsääntöisesti matalan sidonnaisuuden tuotteet ovat ostopäätöksiltään herätteellisiä tai tottumukseen perustuvia. Esimerkiksi suodatinpussit, karkit tai sukat ovat suurimmalle osalle kuluttajista merkkivalintansa puolesta matalan sidonnaisuuden tuotteita. Ostopäätös on nopea, jos totuttua tuotemerkkiä ei löydy valikoimasta, niin kilpailija kelpaa. Näiden tuotteiden mainonta on pääosin mielihyvää tuottavaa, humoristista sekä hauskaa ja informatiivisuus loistaa poissaolollaan. Korkean sidonnaisuuden tuotteissa kaikki on
- [Vastuullisuus julkisissa hankinnoissa](https://rauta.fi/vastuullisuus-julkisissa-hankinnoissa/) - Julkisissa kilpailutuksissa näkyy vastuullisuuden merkityksen kasvu. Hinta-laatusuhteen vertailuperusteet voivat liittyä laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Myös ulkoiset ympäristövaikutukset, esim. tavarassa käytettyjen raaka-aineiden hankkimisesta aiheutuvat saasteet tai tuotteen valmistuksen aiheuttama ympäristön pilaantuminen voivat olla kilpailutuksen perusteita, kunhan ovat rahallisesti mitattavissa. Hankintayksikkö voi myös vaatia tiettyä merkkiä (esim. ympäristöystävällisyyttä kuvaavat EU-kukka ja pohjoismainen
- [Asuntotuotanto helpottaa työvoimapulaa](https://rauta.fi/asuntotuotanto-helpottaa-tyovoimapulaa/) - Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapulaa. Monissa tapauksissa kyse on siitä, että työvoiman liikkuvuus ei toimi. Yhtenä syynä on muuttovoittoalueilla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen liian pieni tarjonta. Tämä onkin yksi kaikkein keskeisimmistä kohtaanto-ongelman syistä koulutuksen ohella. Vuokra-asunnot toimivat tasaavana venttiilinä Suomessa merkittävä osa asumisesta perustuu omistusasumiseen. Tämän huonona puolena on, että omistaminen sitoo ihmiset paikalleen ja
- [Pako on alkanut. Karhu tuli… jäädäkseen?](https://rauta.fi/pako-on-alkanut-karhu-tuli-jaadakseen/) - Pidemmällä aikavälillä fossiilisten energioiden markkinoita on pakko kuvata sanonnalla Bear market. Tästä yhtenä esimerkkinä on Saudi-Arabian omistaman Aramcon listautuminen pörssiin. On vaikea kuvitella, että maailman suurimman öljy-yhtiön myynnin keskeisenä syynä olisi jotain muuta kuin omaisuuden realisoiminen. Luopuminen fossiilisista energiamuodoista saattaa muuttaa energiayhtiöiden arvoja yllättävänkin nopeasti. Kenelle jää ”mustapekka” Yhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisiin energiamuotoihin, ovat
- [Keikahduspiste](https://rauta.fi/keikahduspiste/) - Keskeisin seikka keikahduspisteessä on peruuttamattomuus: hetki, jonka jälkeen jokin ilmaston lämpenemiseen liittyvä prosessi on pysäyttämätön. Tutkijoiden mukaan keikahduspisteiden ylittäminen voi johtaa ketjureaktioihin, jotka uhkaavat sivilisaatiota. Kasvihuonekierre on lähtenyt jo liikkeelle Ilmaston lämpeneminen on jo aiheuttanut pohjoisen merijään merkittävää sulamista. Tumma vesi imee itseensä enemmän auringon lämpöä kuin valkoinen lumi- ja jääpeite, jotka heijastivat auringon säteet
- [GRI Standards: uutta näkymää raportointiin – omat kokemukset.](https://rauta.fi/gri-standards-uutta-nakymaa-raportointiin-omat-kokemukset/) - Suomen ensimmäisiä GRI Standards -raportteja julkistetaan parhaillaan. Itselläni on ollut etuoikeus olla mukana jo syksystä lähtien yhtiöiden raportoinnin muutoksessa. Vaikka kyseessä ei suinkaan ole itse raportoinnin mekaniikan muutos, niin vaikutus näkyy parhaiten siinä tavassa, miten jatkossa tullaan yhtiön liiketoiminnan vastuullisuutta arvioimaan niin yhtiön sisällä kuin sen sidosryhmissä. Alla itselleni tärkeiksi muodostuneita seikkoja uudesta mallista. Vaikutus
- [Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.](https://rauta.fi/yhteiskunnallinen-mainonta-on-erilaista/) - Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Muropatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono
- [Motiivipohjainen markkinointiviestintä](https://rauta.fi/motiivipohjainen-markkinointiviestinta/) - Yksi keskeinen tekijä hyvän markkinointiviestinnän suunnittelussa on motiivilähtöisyys. Motiivilähtöisyys on mahdollista vain silloin, kun kampanjalle on määritetty kohderyhmät. Jotta viesti vaikuttaisi valittuihin kohderyhmiin (asenne- tai käyttäytymismuutos) on viestin osuttava kohderyhmien motiiveihin. Tämä tarkoittaa, että markkinointiviestinnässä tulee käyttää useampia motiivitekijöitä, jos puhuttelemme motiiveiltaan tai arvoiltaan erilaisia kohderyhmiä. Tästä syystä kampanjat, joissa kohderyhmiä ei ole määritelty tai
- [Korkean sidonnaisuuden päätöksentekoprosessi](https://rauta.fi/korkean-sidonnaisuuden-paatoksentekoprosessi/) - Jäseneksi liittyminen on lähes aina korkean sidonnaisuuden päätös, etenkin jos jäsenyyteen liittyy suhteellisen korkea jäsenmaksu. Tämä tarkoittaa, että päätöksentekoprosessi on vaiheittainen ja nopeat asennemuutokset eivät juurikaan ole mahdollisia. Jäsenhankinnan tulisikin olla jatkuva prosessi, joka kuljettaa henkilöä askel askeleelta kohti jäsenyyttä. Ihmisiä on koko ajan päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Kyseessä ovat kuin liukuportaat, jotka kuljettavat jatkuvasti uusia
- [Tammikuu: JÄÄhyväiset](https://rauta.fi/tammikuu-jaahyvaiset/) - Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpötilan nousu aiheuttaa monilla maapallon alueilla lisääntyvää kuivuutta, mikä johtaa viljelypinta-alan pienenemiseen. Tämän seurauksena ravinnon tuotto supistuu, kun samaan aikaan väestönkasvu jatkuu. Todennäköisenä seurauksena on elintarvikkeiden voimakas globaali hintojen nousu. Pohjoisilla alueilla lämpötilan nousu johtaa satokauden pitenemiseen, viljelyalan kasvuun ja suurempiin satotuottoihin. Yhä useampien kasvien viljely tulee mahdolliseksi Suomessa. Toki myös uudet tuholaiset,
- [GRI Standards – uusi reitti vastuullisuuteen](https://rauta.fi/gri-standards-uusi-reitti-vastuullisuuteen/) - 19. lokakuuta 2016 julkaistiin GRI:n vastuullisuusraportoinnin uusin evoluutio, GRI Standards. Uudistettu raportointikehikko antaa mallin raportointiin, joka keskittyy yhä paremmin yritysten liiketoiminnan vaikutukseen sitä ympäröivässä yhteiskunnassa. Tämä kehitys on linjassa muiden kansainvälisten standardien kanssa sekä jaetun arvon käsitteen, Shared Valuen, kanssa. Samana aamuna pidettiin GRI:n toimesta ensimmäinen aiheen esittelyseminaari. Ohessa hieman tärkeimpiä kuulemiani seikkoja uudistuneesta ohjeistosta.
- [Siirtyykö poliittisessa viestinnässä vastuu kuulijalle?](https://rauta.fi/siirtyyko-poliittisessa-viestinnassa-vastuu-kuulijalle/) - MTL ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Kati Riikonen kirjoitti 15.8. Markkinointi & Mainonta – lehden vierasblogissa otsikolla ”Poliitikko voi luvata tyhjiä, brandi ei – Miksi ihmeessä yhteiskunnallisen viestinnän vastuu on pienempi kuin kaupallisen?” Blogissa esitettiin kaksi perusväittämää: 1) yhteiskunnallisella viestinnällä ei ole todenmukaisuuden vaatimusta eikä vastuun valvojaa kuten kaupallisella mainonnalla ja 2) kuluttajien valinnoilla ei ole yhteiskunnallista
- [Aikuinen on terve kun se pelaa.](https://rauta.fi/aikuinen-on-terve-kun-se-pelaa/) - Pelillistäminen, eli peliominaisuuksien liittäminen erilaisiin toimintaympäristöihin (oppiminen, rekrytointi, lojaliteetin vahvistaminen) on ollut olemassa jo Platonin filosofisista ajatuspeleistä lähtien. Digitalisaatio on mahdollistanut kustannustehokkaan kanavan tavoittaa laajoja kohderyhmiä pelien muodossa. ”Vakavan pelaamisen”, eli oppimiseen, koulutukseen ja valistukseen perustuvan pelaamisen sekä liiketoimintalähtöisen, mutta viihteellisen pelaamisen (asiakasuskollisuus, brandilojaliteetti) määrä onkin nopeassa kasvussa. Syyt pelillistymiseen ovat ihmisten mediaympäristön pirstoutumisessa sekä
- [Digitalisaatio jakaa tiedon kaikille – myös vastuullisuudessa](https://rauta.fi/digitalisaatio-jakaa-tiedon-kaikille-myos-vastuullisuudessa/) - Kirjoitussarja: ”Vastuullinen liiketoiminta sekä raportoinnin kehitys: GRI 2025”, osa 1 Digitalisaatio harppoo nopeammin kuin regulaation on mahdollista pysyä mukana. Työn verkottuminen, ”uberisaatio”, on esimerkki perinteisen yhteiskunnan sääntöjen ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien ristiriidasta. Yrityskansalaisuuden käsite nousi esiin akateemisessa tutkimuksessa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten: yritysmaailmaan termi otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, teknologinen kehitys on
- [What’s bubbling under: vastuullinen liiketoiminta sekä raportoinnin kehitys: GRI 2025](https://rauta.fi/whats-bubbling-under-vastuullinen-liiketoiminta-seka-raportoinnin-kehitys-gri-2025/) - Vuoden 2015 aikana Global Reporting Initiative, GRI, toteutti ohjelman ”Sustainability and Reporting Trends in 2025”, jossa haastateltiin yritysjohtajia sekä vastuullisuuden vaikuttajia ja kysyttiin heidän mielipiteitään tulevaisuuden raportoinnista sekä vastuullisuuden megatrendeistä. Tulokset julkistettiin kahtena eri analyysinä sekä viime maaliskuussa tehtynä yhteenvetona, ”The next era of Corporate Disclousure”. Yhteenvedossa eroteltiin viisi vastuullisuuden päähaastetta ja näitä kuvaavat kahdeksantoista
- [Pieni liike tekee hyvää, yhtenäinen liike vaikuttaa](https://rauta.fi/pieni-liike-tekee-hyvaa-yhtenainen-liike-vaikuttaa/) - Pieni liike tekee hyvää, yhtenäinen liike vaikuttaa. Sarjakuvan kääntö animaatioksi onnistuu vaivatta ja antaa asialle lisää huomioarvoa. Tosin hyvä sarjakuva saa aikaan liikettä, jossa hieman roiskuukin. Ota yhteyttä ja kerromme lisää siitä, miten asiakkaamme julkaisema sarjis pisti veren kiertämään poliittisissa nuorisojärjestöissäkin!
- [Tax free on ohi?](https://rauta.fi/tax-free-on-ohi/) - Monet asiantuntijat arviovat, että nykyisellä tahdilla maapallon lämpötilan nousua ei pystytä rajoittamaan kahteen asteeseen. Siksi osa tutkijoista on nostanut keskusteluun hiiliverot. Hiiliverolla energiayhtiöt saataisiin luopumaan fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi Columbia Universityn nobelpalkittu ekonomisti Joseph Stiglitz on esittänyt hiilitulleja. Rangaistustullit asetettaisiin tuotteille, joita tuodaan sellaista valtiosta, jotka eivät ole asettaneet hiilidioksidipäästöille hintaa. Hänen ajatuksenaan on, että jo
- [Karjanviljely kannattaa](https://rauta.fi/karjanviljely-kannattaa/) - Karjankasvatus on yksi maailman suurimmista ympäristöhaittojen aiheuttajista. Kolmannes jäättömästä maapinta-alasta on karjankasvatuksen käytössä. Tästä aiheutuu arviolta 18 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. In vitro -liha, eli keinotekoinen liha, on yksi mahdollisuus nykyisen karjatalouden haittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan keinolihan kasvattaminen käyttää 35–60 % vähemmän energiaa, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80–95 % sekä vaatii 98 % vähemmän maapinta-alaa, kuin perinteinen
- [Lisääkö vapautuvat aukioloajat kaupan liikevaihtoa?](https://rauta.fi/lisaako-vapautuvat-aukioloajat-kaupan-liikevaihtoa/) - Suomalaisilla on edelleen sama määrä rahaa käytössä kuin ennenkin. Aukioloaikojen vapautus ei lisää ostovoimaa. Seikka mihin vapautuvat aukioloajat vaikuttavat, on kaupan sisäiseen kilpailutilanteeseen. Niillä kaupanalan yrityksillä, joilla on runsaasti henkilökuntaa, voivat helpommin hyödyntää pyhä- ja yöaukioloa. Pienillä yrityksillä resurssit eivät riitä pidempään tai jatkuvaan aukioloon: isojen ketjujen kilpailutilanne paranee suhteessa pieniin yrityksiin. Kilpailu tulee vähentymään
- [Euroopan keskuspankki alentaa korkoja - mitä tekee Suomi?](https://rauta.fi/euroopan-keskuspankki-alentaa-korkoja-mita-tekee-suomi/) - Euroopan keskuspankki on tarkoituksella ajanut korot niin alas, että kaikilla olisi mahdollisuus elvyttää ja saada talous liikkeelle. Suomen hallitus taasen on päätynyt leikkauslinjalle. Tämä johtaa kotimaisen kysynnän ja kotimarkkinayritysten ahdinkoon. Jos euroalueen vauraimmat valtiot eivät ole valmiita elvyttämään ja köyhimmillä ei ole varaa tai euroalueen budjettialijäämiä koskevat säännöt estävät elvyttämisen, niin olemme pattitilanteessa. Vallitseva tilanne
- [UN Global Sustainable Development Goals](https://rauta.fi/un-global-sustainable-development-goals/) - Perjantaina 8. tammikuuta YK julkisti päivitetyt kestävän kehityksen tavoitteet, joiden tavoite on kolmenkymmenen vuoden sisällä. Listaus kattaa asioita köyhyyden torjunnasta ilmastonmuutokseen ja kestävään liiketoimintaan. Aihealueet ovat jo aikaisemminkin muuttuneet vastuullisuuden johtaviksi trendeiksi ja vaikuttaneet esimerkiksi vastuullisuusraportoinnin kehitykseen. Kestävän kehityksen tavoitteita kannattaa nyt tarkastella oman organisaation kannalta. Missä voimme loistaa ja mitä voimme kehittää? Ole mukana vastuullisuuden
- [Marks & Spencer: kilpailuedun todellinen luominen](https://rauta.fi/marks-spencer-kilpailuedun-todellinen-luominen/) - Vuonna 2007 Marks & Spencer, yli satavuotias englantilainen vähittäiskauppaketju julkaisi vastuullisuusohjelman, jonka se nimitti Plan A:ksi (yhtiön sanoin, koska ei ole olemassa plan B:tä planeettamme pelastamiseen). Kunnianhimoisissa tavoitteissa kerrottiin, että yhtiön tarkoitus oli tulla, ei enempää kuin vähempää, maailman vastuullisimmaksi vähittäiskaupan toimijaksi. Yhtiön laati sadan konkreettisen toimenpiteen listan, jonka avulla tavoitteeseen pyrittäisiin. Ensimmäiset sata tavoitetta
- [Varallisuuden keskittyminen johtaa deflaatioon](https://rauta.fi/varallisuuden-keskittyminen-johtaa-deflaatioon/) - Yritykset eivät investoi, jos niiden tuotteille tai palveluille ei ole kysyntää. Miksi sitten kysyntä on niin lamassa? Kun keskiluokan ja pienituloisten ostovoima on laskenut, ei kysyntä voi luonnollisella tavalla lähteä kasvuun. Kun kysyntää ei ole riittävästi, yritykset keskittyvät kustannusten leikkaamiseen. Palkkojen ja työvoiman leikkaukset parantavat yritysten kannattavuutta, mutta jatkavat edelleen varallisuuden keskittymistä. Palkansaajien ostovoimaa edelleen

## Sivut

- [Etusivu](https://rauta.fi/) - Rauta on kestävyysraportointiin erikoistunut, konsulttipalveluita tarjoava yritys sekä yhteiskunnallista, markkinointiviestintää ja mainontaa tuottava toimisto.
- [Rakennusala](https://rauta.fi/rakennusala/) - Raudan yksi erityisosaamisalue on rakentaminen. Olemme tehneet pitkään vastuullisuus- ja markkinointiviestintää rakennussektorille, mistä toimialatuntemuksemme.
- [Vastuullisuus](https://rauta.fi/vastuullisuus/) - Vastuullisuuden konsultti- ja viestintäpalvelut, autamme asiakkaitamme löytämään oman toimintansa vastuullisuuden osa-alueet ja strategian niiden johtamiseen.
- [Järjestöt](https://rauta.fi/jarjestot/) - Useiden kansalaisjärjestöjen, esim. ympäristöjärjestöjen jäsenhankinta on arvopohjaista, koska kohderyhmää pitkälti yhdistävät samat arvot.
- [Tekijät](https://rauta.fi/tekijat/) - Tapio HeickellToimitusjohtaja Luova johtajaTimo RantanenStrategiajohtaja Johtava konsultti, ESGJoonas LekaJunior associate, ESGTimo PunkariVastuullisuuskonsultti, KHT, FCCAAnne SoikkeliDesigner Some, animaatiot Suski EerolaGraafinen suunnittelija UX & UI, SEO, SEMJukka AaltoGraafikko yritysilmeet, vuosikertomukset ja vastuullisuusraportitTiina PajuGraafikko kuvittaja, animaatiotPekka NiemiGraafikko taittaja, yritysilmeetEra MikkolaTuottaja studiotuotannot, livestreaming, ääni- ja visuaalinen suunnitteluVille KantolaTuottaja 3D-suunnittelu, virtuaalitapahtumat ja -tilat, tapahtumamarkkinointi Kestävyysraportoinnin ja yritysvastuun konsulttipalvelut Vastuullisuus- ja
- [Blogi](https://rauta.fi/blogi/) - Blogissamme on rautaisannos ajankohtaisia aiheita ja evergreenejä, aiheina esim. vastuullisuus, viestintä, yritysvastuu.
- [Palvelut](https://rauta.fi/palvelut/) - Tuotamme mainontaa/viestintää kaikkiin kanaviin. Toimialaosaamisemme yhdistettynä vastuullisuuden asiantuntijuuteen tarjoaa parasta palvelua markkinointiinne.
- [Portfolio](https://rauta.fi/portfolio/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Galleria](https://rauta.fi/galleria/) - Tammikuu Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat toden teolla näkymään 10–20 vuoden sisällä, niin mm. Eurooppaan kohdistuu ennennäkemätön pakolaistulva. Kuumuus, kuivuus, tulvat, nouseva merenpinta, satotuhot ja nälkä tulevat ajamaan sadat miljoonat ihmiset pakolaisiksi. Todelliset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on aloitettava heti. Päättäjät, jotka nyt jättävät tarvittavat toimenpiteet tekemättä, jättävät niin tuleville sukupolville kuin tuleville päättäjille synkän perinnön. Helmikuu
- [Tietosuojaseloste](https://rauta.fi/tietosuojaseloste/) - Tietosuojalausunto 1. Yleistä Tämä tietosuojalausunto kuvaa, kuinka Rauta kerää, käyttää, säilyttää ja suojaa henkilötietojasi Suomen lain vaatimusten mukaisesti. Yrityksemme noudattaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja muita sovellettavia tietosuojalakeja. 2. Henkilötietojen kerääminen Keräämme henkilötietoja seuraavilla tavoilla: – Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tiedot: nimi, sähköpostiosoite, puhelinnumero, osoite, yrityksen nimi, tehtävänimike ja muut yhteystiedot. – Verkkosivuston käyttäjien tiedot: IP-osoite,
- [Spesiaalit](https://rauta.fi/jarjestot/spesiaalit/) - Kasvokkain tehtävään vaikuttamiseen tarvitaan hyvät työkalut.Kun esim. jäsenhankintatyötä tekevillä henkilöillä on työkalut, jonka ansiosta värvättävät kiinnostuvat asiasta, niin tehtävä työ helpottuu huomattavasti. Kunnon työkalut myös motivoivat värväreitä ja myös sen kautta tulokset paranevat merkittävästi. Saadaan aikaan positiivinen kierre, joka ruokkii itseään. Haalarimerkillä on väliä!Monasti jäsenhankinnan keskeisimpiä haasteita on, miten tavoittaa potentiaaliset jäsenet. Opiskelijajäsenyys on kustannustehokkaimpia

## Portfolio

- [Kiilto Family Oy](https://rauta.fi/portfolio-case/kiilto-family-oy/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Sähköliitto](https://rauta.fi/portfolio-case/sahkoliitto/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Akavan Erityisalat ry](https://rauta.fi/portfolio-case/akavan-erityisalat-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Tietoala](https://rauta.fi/portfolio-case/tietoala/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Talentia](https://rauta.fi/portfolio-case/talentia/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [SASK ry](https://rauta.fi/portfolio-case/sask-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Posti- ja logistiikka-alan unioni ry](https://rauta.fi/portfolio-case/posti-ja-logistiikka-alan-unioni-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Loimu](https://rauta.fi/portfolio-case/loimu/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [AO ry](https://rauta.fi/portfolio-case/ao-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Suomen Verotarkastajat SVT ry](https://rauta.fi/portfolio-case/suomen-verotarkastajat-svt-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Oy Diana Care Ab](https://rauta.fi/portfolio-case/oy-diana-care-ab/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Rakentamisen Laatu RALA ry](https://rauta.fi/portfolio-case/rakentamisen-laatu-rala-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [SER-tuottajayhteisö ry SERTY](https://rauta.fi/portfolio-case/ser-tuottajayhteiso-ry-serty/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [JM Suomi Oy](https://rauta.fi/portfolio-case/jm-suomi-oy/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Seepsula](https://rauta.fi/portfolio-case/seepsula/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Varte](https://rauta.fi/portfolio-case/varte/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Metso](https://rauta.fi/portfolio-case/metso/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Apotti](https://rauta.fi/portfolio-case/apotti/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Haaga-Helia](https://rauta.fi/portfolio-case/haaga-helia/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Meconet](https://rauta.fi/portfolio-case/meconet/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Hartela](https://rauta.fi/portfolio-case/hartela/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Kesko Oyj](https://rauta.fi/portfolio-case/kesko-oyj/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Finnmatkat TUI Oy](https://rauta.fi/portfolio-case/finnmatkat-tui-oy/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Nokian Renkaat Oyj](https://rauta.fi/portfolio-case/nokian-renkaat-oyj/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Suomen Autokierrätys](https://rauta.fi/portfolio-case/suomen-autokierratys/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry](https://rauta.fi/portfolio-case/suomen-lahi-ja-perushoitajaliitto-super-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Aari isännöinti Oy](https://rauta.fi/portfolio-case/aari-isannointi-oy/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Suomen Vesilaitosyhdistys VVY ry](https://rauta.fi/portfolio-case/suomen-vesilaitosyhdistys-vvy-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.
- [Palvelualojen ammattiliitto PAM ry](https://rauta.fi/portfolio-case/palvelualojen-ammattiliitto-pam-ry/) - Portfoliossamme on esitelty töitämme aiheina brändi, ESG, mainonta, markkinointi, rakentaminen, viestintä, yhteiskunnallinen viestintä ja yritysvastuu.

## Kategoriat

- [Yleinen](https://rauta.fi/Kategoria/yleinen/)
- [Brändi](https://rauta.fi/Kategoria/brandi/)
- [ESG](https://rauta.fi/Kategoria/esg/)
- [Mainonta](https://rauta.fi/Kategoria/mainonta/)
- [Rakentaminen](https://rauta.fi/Kategoria/rakentaminen/)
- [Viestintä](https://rauta.fi/Kategoria/viestinta/)
- [Yhteiskunnallinen viestintä](https://rauta.fi/Kategoria/yhteiskunnallinen-viestinta/)
- [Yritysvastuu](https://rauta.fi/Kategoria/yritysvastuu/)

## Avainsanat

- [Järjestöt](https://rauta.fi/Avainsana/jarjestot/)
- [Rakentaminen](https://rauta.fi/Avainsana/rakentaminen/)
- [Vastuullisuus](https://rauta.fi/Avainsana/vastuullisuus/)

## Portfolio Categories

- [Brändi](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/brandi/)
- [GRI](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/gri/)
- [Mainonta](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/mainonta/)
- [Markkinointi](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/markkinointi/)
- [Rakentaminen](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/rakentaminen/)
- [Sote](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/sote/)
- [Viestintä](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/viestinta/)
- [Yhteiskunnallinen viestintä](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/yhteiskunnallinen-viestinta/)
- [Yritysvastuu](https://rauta.fi/portofolio-kategoria/yritysvastuu/)