Tammikuu
Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat toden teolla näkymään 10–20 vuoden sisällä, niin mm. Eurooppaan kohdistuu ennennäkemätön pakolaistulva. Kuumuus, kuivuus, tulvat, nouseva merenpinta, satotuhot ja nälkä tulevat ajamaan sadat miljoonat ihmiset pakolaisiksi. Todelliset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on aloitettava heti. Päättäjät, jotka nyt jättävät tarvittavat toimenpiteet tekemättä, jättävät niin tuleville sukupolville kuin tuleville päättäjille synkän perinnön.
Helmikuu
Globaaleilla rahoitusmarkkinoilla liikkuu noin 80 tuhatta miljardia euroa. Arviolta kolmasosa tästä jättipotista pitää ilmastoriskin vuoksi investoida uusiin kohteisiin. Sijoittajat etsivät yhä enemmän vihreitä sijoituskohteita. Heille toiminta, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä sisältää myös vähemmän tulevaisuuden riskejä. Tällä tavalla luotettava sijoituskohteiden ympäristöluokittelu (taksonomia) ohjaa pääomavirtoja ympäristön ja ilmaston kannalta kestävään taloudelliseen toimintaan.
Maaliskuu
Maailman energiatuotannosta yhä noin 80 % perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Kaiken lisäksi valtaosa fossiilista voimalaitoksista on vasta elinkaarensa alussa, joten niiden nopea sulkeminen on epätodennäköistä. Tosin voimalaitosten päästövaikutukset ovat hyvinkin erilaisia. Boulderin yliopiston (Colorado, USA) tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia voimalaitoksista tuottaa 73 % sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, joten oikein kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan paljonkin.
Huhtikuu
Tuulivoima on tällä hetkellä edullisin tapa tuottaa sähköä. Siksi tuulivoiman rakentaminen onkin hyvin voimakkaassa kasvussa. Useiden eri arvioiden mukaan suotuisimmat tuuliolosuhteet Euroopassa ovat pohjoisessa, Ruotsissa ja Suomessa. Yhden MWh:n tuotantokustannus Pohjanmerellä on noin 40–65 €, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 €. Tämä tuo uskomattoman kilpailuedun. Nähtäväksi jää kuinka paljon teollisia investointeja puhdas ja edullinen sähkö tuo Suomeen.
Toukokuu
Hyönteisten biomassa on vähentynyt noin 80 % viimeisten 25-30 vuoden aikana. Keskeisimpinä syinä ovat pienentyneet ja heikentyneet elinympäristöt, saasteet ja hyönteismyrkyt. Tapahtunut muutos vaarantaa mm. monien lintulajien ja matelijoiden ravinnon saannin ja pölyttäjäkadon kautta ruuan tuotannon. Yli 75 % maailman viljelykasveista on riippuvaisia hyönteispölytyksestä, jolloin hyönteiskato uhkaa myös ihmiskuntaa.
Kesäkuu
Vuonna 2020 julkaistun IPCC:n raportin mukaan luonnonkatastrofien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin 74 % verrattuna edelliseen 20 vuoden jaksoon. Kasvu jatkuu edelleen, sillä ilmaston lämpenemisen pysähtyminen ei ole vielä lähelläkään. IPCC on arvioinut, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen vaatisi päästöjen vähennystä 25 prosentilla 2010 tasosta. Sen sijaan YK:n raportin mukaan globaalien ilmastopäästöjen määrä kasvaa vuoden 2010 tasosta 16 % vuoteen 2030 mennessä.
Heinäkuu
Kesällä 2021 Kanadan länsirannikolla lämpötila nousi lähes 50 celsiukseen aiheuttaen mm. laajoja metsäpaloja. Tämän kaltaiset äkilliset lämpöaallot ovat pohjoiselle luonnolle tuhoisia. Kuuma ilma voi lämmittää esim. jokivedet nopeasti lohikaloille vaarallisen lämpimäksi. Vuoden 2018 kesähelteissä esim. Inarin Näätämöjoen veden lämpötila nousi 24 asteeseen. Tätä pidetään yleisesti tappavana rajana lohille ja muille arktisille kaloille.
Elokuu
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan noin 10 % maailman energian kulutuksesta menee viilentämiseen sekä ilmastointiin ja ilmaston lämmetessä kulutus vain kasvaa. Intiassa tehdyssä kokeessa maalattiin tuhansia talojen kattoja valkoiseksi, jonka tuloksena rakennusten lämpötila laski 2–5 celsiusta. Arvioiden mukaan kaikkien maailman rakennusten kattojen maalaaminen valkoiseksi vastaisi viilentävältä vaikutuksiltaan noin 24 miljardin hiilidioksiditonnin päästöleikkauksia.
Syyskuu
Heinäkuu 2021 oli maailman mittaushistorian kuumin kuukausi USA:n liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOOA:n mukaan. Esim. Italiassa rikkoutui Euroopan kaikkien aikojen lämpöennätys 48,8 astetta. Yhdeksän Aasian lämpimimmistä heinäkuista on koettu vuoden 2005 jälkeen. Helteiden ja kuivuuden aiheuttamia maasto- ja metsäpaloja raivosi eri puolilla maailmaa. Toisaalla on koettu valtavia tulvia, joissa ihmiset ovat menettäneet kotinsa ja useat myös henkensä.
Lokakuu
Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä tai jopa käännettyä, niin hiilen sidonta on keskeisessä roolissa. Yleisimpiä hiilinieluja ovat maaperä, metsät ja meret, mutta ilmeisesti tarvitaan myös teknologisia ratkaisuja, jolla hiilidioksidi imetään suoraan ilmasta. Maailman suurin suorasieppaaja käynnistyi Islannin Hellisheidissä syksyllä 2021. Laitos pystyy sieppaamaan ilmasta 4000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Laitos sitoo hiilidioksidia suunnilleen saman verran kuin 360 hehtaaria metsää.
Marraskuu
Jalkapallon MM-kisat myönnettiin Qatarille vuonna 2010. Tähän mennessä Intian, Pakistanin, Nepalin, Bangladeshin ja Sri Lankan keräämien tietojen mukaan niiden kansalaisia on kuollut Qatarissa vähintään 6500 henkeä. Monien muiden maiden siirtotyöläisten kuolemia ei ole tilastoitu. Työntekijä ei voi vaihtaa työpaikkaa, eikä poistua maasta. Passi takavarikoidaan maahan tullessa, eikä puhelinta sallita. Käytännössä Persianlahden valtioissa käytössä oleva kafala-järjestelmä tekee siirtotyöläisistä orjia.
Joulukuu
Liiallinen tai turha antibioottien käyttö lisää riskiä antibiootille resistenssien superbakteerien leviämisestä. Britannian hallituksen teettämän selvityksen mukaan, vuonna 2050 noin 10 miljoonaa ihmistä kuolee tehokkaiden antibioottien puutteesta johtuen. Laajinta turha antibioottien käyttö on tuotantoeläinten kasvatuksessa. Terveille eläimille syötetään jatkuvaluonteisesti antibiootteja, jotta eläimet kasvaisivat nopeammin ja tuotantohävikki olisi mahdollisimman pieni.
Tammikuu
Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on yksi aikamme suurimmista uhista elämälle. Syynä siihen ovat maan ja vesialueiden käytön muutokset, eliöiden suora hyväksikäyttö, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajien leviäminen ihmisen toimesta. Tämän hetkinen lajien sukupuutto on yli tuhatkertaista verrattuna tutkittuun historiaan. Biotooppia ei pelasteta eläintarhoilla. Todellinen muutos on aloitettava nyt.
Helmikuu
Keikahduspiste: hetki jonka jälkeen ei ole paluuta vanhaan ja jonka jälkeen ekosysteemi alkaa hakea uutta tasapainoa. Muutos veisi useamman sata vuotta, mutta paluu nykyiseen todennäköisesti kymmeniä tuhansia vuosia. Laukaisevina tekijöinä voi toimia metaanin purkautuminen ikiroudasta ja merenalaisista klatraateista. Todennäköisimmin peruuttamattoman muutoksen voi laukaista valtamerien laskeva kyky sitoa hiilidioksidia. Joka tapauksessa suurin osa planeettaa muuttuisi elinkelvottomaksi ihmisille.
Maaliskuu
Saudi-Arabian öljyministeri Ali Al Naimi ilmoitti vuonna 2015, että maa tulee luopumaan fossiilista polttoaineista lähitulevaisuudessa. Joulukuussa 2019 maailman suurin öljy-yhtiö, Saudien 100 % omistama Aramco listautui pörssiin. Listautuminen oli arvoltaan yksi maailman suurimmista: 1,5 % yhtiön osakkeista maksoi noin 25,6 miljardia dollaria: silti yhtiön arvonmääritys jäi merkittävästi jälkeen saudien alkuperäisistä suunnitelmista. Onko laskun aika jo tullut?
Huhtikuu
Pintamulta, jossa “ruoka” kasvaa, on yleensä vain n. 20 cm paksu maakerros, kuivilla alueilla vain 5 cm. USA:ssa hedelmällistä, multavaa maaperää menetetään 10 kertaa nopeammin kuin mitä ehtii uusiutua. Kiinassa ja Intiassa vauhti on 30–40 kertainen. Keskeisinä syinä nähdään yksipuolinen tehoviljely, vain yhden lajin viljely, väkilannoitteet sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja eroosio.
Toukokuu
Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti on mehiläisille kuin AIDS: se tuhoaa niiden vastustuskyvyn. Nauttiessaan mettä tai siitepölyä, mehiläinen syö samalla glyfosaattia. Se tuhoaa osan mehiläisen mahan mikrobistosta, jonka seurauksena mehiläisen vastustuskyky heikkenee ja se kuolee nopeammin. Aineen pelätään vaikuttavan pölyttäjiin laajemminkin ja sitä kautta koko maapallon ravinnon tuotantoon. Glyfosaatilla on myyntilupa EU:n alueella ainakin vuoteen 2022 asti.
Kesäkuu
Soita ojitettaessa veden alla ollut turvekerros saa happea ja turpeeseen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu. Kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä noin 15 % tulee suopelloista, vaikka niiden pinta-ala on vain noin 10 % maamme pelloista. Suopeltojen päästöjen määrä on n. 8,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa: esimerkiksi liikenne tuottaa Suomessa yhteensä n. 11,5 miljoonaa tonnia. Nostamalla kuivatetun suon veden pintaa, hajoavaa turvetta olisi vähemmän, jolloin päästöt vähenisivät.
Heinäkuu
Voimakkaiden lämpöaaltojen seurauksena joukkokuolemat yleistyvät esim. Intiassa, Pakistanissa ja Lähi-idän alueella. Ihmiset, jotka eivät asu tai pääse ilmastoituihin rakennuksiin suojaan, eivät kestä hengissä pitkää kosteaa kuumuutta. Tutkimusten mukaan kuusi tuntia riittävän kosteassa ja kuumassa ilmassa tappaa terveenkin ihmisen (esim. 75 % ilmankosteus + 40 C° lämpötila). Lämpöaaltojen yleistyminen tulee johtamaan mittaviin kansainvaelluksiin.
Elokuu
Yksi keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on hiilidioksidin uusiokäyttö. Hiiltä voidaan esim. ottaa talteen teollisuuden päästöistä ja teknologian kehittyessä myös suoraan ilmasta. Yhtenä ajatuksena on, että nyt taivaalle päätyvä hiilidioksidi muunnettaisiin biometaaniksi. Käytännön tasolla pilotit toimivat jo. Nyt tarvitaan nopeita investointeja, jotta laaja kaupallinen menestys olisi mahdollista. Parhaimmillaan uudet innovaatiot johtavat hiilidioksidin kaappaamiseen pois ilmakehästä.
Syyskuu
CDP:n (Carbon Disclosure Project) raportissa mukana olleet yhtiöt arvioivat menettävänsä seuraavan 5 vuoden aikana ilmastonmuutoksen seurauksena tuloja liki tuhat miljardia dollaria (mm. Apple, Microsoft, Unilever, Nestle, Sony). Samanaikaisesti monet yhtiöt arvioivat ilmastonmuutoksen tarjoavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia noin 2 tuhannen miljardin dollarin edestä. Brittiläisen CDP:n ilmastonmuutoksen riski- ja mahdollisuuskyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 7 000 yhtiötä.
Lokakuu
Maailmankaupan vapautuessa ei osattu ottaa huomioon, että saastuttamisesta tulee kilpailukeino, jolla monet valtiot ja yritykset hakevat tarkoituksellista hintakilpailuetua. Tämän “hiilivuodon” seuraukset ovat koitumassa ihmiskunnalle kohtalokkaan kalliiksi. Muutama vuosi sitten Nobel-palkittu ekonomisti Joseph Stiglitz esitti hiiliveroa globaalien CO2-päästöjen rajoittamiseksi. Nyt EU suunnittelee hiilitulleja hiilivuodon tukkimiseen.
Marraskuu
Kiinalaiset hiilivoimalayhtiöt ovat kääntäneet katseensa kehittyviin maihin ja ovat Kiinan valtion tuella rakentamassa useita hiilivoimaloita mm. Afrikkaan ja Aasiaan. Kaiken kaikkiaan meneillään on yli 200 kiinalaista hiilivoimalahanketta 34:ssä valtiossa. Tehdyt investoinnit voimaloihin sitovat maat hiilen käyttöön vuosikausiksi. Ristiriitaisinta asiassa on, että köyhät kehittyvät maat satsaavat vanhaan väistyvään teknologiaan, vaikka voisivat hypätä yli fossiilisten energiamuotojen.
Joulukuu
Maailman 100 miljardista vuosittain valmistetusta vaatekappaleesta puolet on tehty polyesteristä. Sen valmistaminen aiheuttaa kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin puuvilla. Pikamuodin johdosta polyesterin kulutus on noussut 157 % vuodesta 2000. Ravintoomme päätyvästä mikromuovista suurin osa on polyesteristä. Öljystä valmistetun muovikuidun hajoaminen luonnossa kestää kolmesataa vuotta.
Tammikuu
Ilmastonmuutos johtaa kuivuuteen ja satojen pienentymiseen. Sen seurauksena on oletettavissa globaali elintarvikkeiden hintojen nousu. Pahiten se iskee köyhimpiin, niin meillä kuin muualla. Kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa ovat kehitysmaiden köyhät.
https://bit.ly/2FR5XgW
Helmikuu
Yli 70 merkittävää kaupunkia kautta maailman on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi Kööpenhaminan tavoitteena on tuottaa puolet energiastaan tuulivoimalla 2020 mennessä. Tämän lisäksi Kööpenhamina tähtää hiilineutraalisuuteen vuoteen 2025 mennessä. Helsingissä sama tavoite on asetettu vuoteen 2035. Vielä on kirittävää.
https://carbonneutralcities.org/cities/
Maaliskuu
Ilman koko arvoketjun läpinäkyvyyttä piilossa voi lymytä hyvinkin räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia, lapsityötä, pakkotyötä tai vakavia työturvallisuusrikkomuksia. Yritysten ensimmäinen askel ihmisoikeusvastuussa on tuntea oman tuotantoketjunsa olosuhteet sekä julkaista tietonsa avoimesti. Niin kauan kuin transparenttius ei ole kattavaa, kansalaisilla ei ole mahdollisuutta tehdä ostopäätöksiään aidon vastuullisesti. https://ykkosketjuun.fi/
Huhtikuu
Yhtiöt, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisten energialähteiden hyödyntämiseen, ovat iso riski koko rahoitussektorille. Tämä johtuu siitä, että merkittävä osa ”fossiiliyhtiöiden” taseen arvosta perustuu hyödyntämättömiin energiavaroihin. Kuitenkin arviolta 80% tunnetuista fossiilisista energiavaroista on jätettävä hyödyntämättä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin moni isokaan energiayhtiö ei pysty suoriutumaan sitoumuksistaan.
https://bit.ly/2rf7C5I
Toukokuu
Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että asetetut CO2-päästöjen leikkaukset eivät riitä hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Jotta nousu jäisi alle 1,5 asteen, niin tarvitaan myös keinoja hiilidioksidin kaappaamiseksi ilmakehästä. Yksi talteenottomenetelmä on ns. keinopuumetsät. Nämä ”teollisuusimurit” ovat tehokkaampia hiilinieluja kuin tavallinen metsä. Menetelmää kutsutaan lyhenteellä DAC (Direct Air Capture). Ensimmäinen kaupallinen DAC-laitos käynnistyi Sveitsissä 2017.
Kesäkuu
Yhteiskuntien sanotaan siirtyneen Winston Churchillin sanoin ”seurausten aikaan”. Ilmastonmuutos saa aikaan kansainvaelluksia. Tämä saattaa johtaa poikkeuslakeihin ja ilmastopakolaisten kääntämiseen vaikka väkisin pois pohjoisesta. Synkimpien arvioiden mukaan Eurooppaan pyrkisi vuoteen 2050 mennessä noin miljardi pakolaista aavikoitumisen edetessä ja viljelysmaiden kuihtuessa.
http://theageofconsequences.com/
Heinäkuu
Noin puolet maailman viljasadosta tuotetaan USA:ssa, Kiinassa ja Intiassa. Paheneva kuivuus kuitenkin leikkaa satoja, jolloin mm. Kiina ja Intia turvautuvat yhä enemmän tuontiin. Yksityisten yhtiöiden ja valtioiden tekemät pitkäaikaiset maanvuokraussopimukset esim. Afrikassa ovat osa tätä kehitystä. Samaan aikaan kun omalle väestölle ei riitä ruoka, niin uudet isännät rahtaavat viljaa ”parempiin suihin”.
https://bit.ly/2E6XFQq
Elokuu
Lähiruuan ilmastoystävällisyys riippuu pitkälti tuotteesta. Suomalainen kasvihuonetomaatti ei kykene kilpailemaan espanjalaisen tomaatin kanssa hiilijäljen pienuudella, mutta moni muu kasvis tai lihatuote kykenee. Ratkaisevaa on logistiikan tehokkuus kuljetettua tonnia kohden. Lähiruuan suurimmat edut kuitenkin liittyvät tuoteturvallisuuteen, puhtauteen, jäljitettävyyteen sekä kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen.
https://bit.ly/2SjAyoD
Syyskuu
Ilmakehään on vapautunut ihmisen toiminnan kautta jo niin paljon hiilidioksidia, että osa siitä olisi saatava kaapattua pois. Hiilen sitominen viljelysmaahan saattaa olla yksi tehokkaimmista keinoista. Mykorritsa, (sienijuuri) luovuttaa kasveille maasta keräämiään ravinteita ja vastineeksi se saa kasveilta hiiliyhdisteitä, jotka sitoutuvat pysyvästi maaperään. Tätä kutsutaan mikrobien hiilipumpuksi (MCP, microbial carbon pump).
https://go.nature.com/2RvwCRC
Lokakuu
Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä kasvaa edelleen ja hetki hetkeltä olemme lähempänä tilannetta, jossa ilmaston muokkaus on välttämätöntä estääksemme liiallisen lämpenemisen. Yksi ehdotetuista keinoista on suolahiukkasten sirotteleminen yläilmakehään. Hiukkaset heijastaisivat osan auringonvalosta pois, mutta päästäisivät kuitenkin lähtevän lämpösäteilyn läpi. Suolahiukkasten avulla voitaisiin heijastaa n. 1 % auringon valosta, minkä viilentävä vaikutus olisi noin 1,5 ˚C astetta. Riskitöntäkö?
Marraskuu
Rikkaiden valtioiden teollistuminen ja talouskasvu ovat pääosin kasvihuonepäästöjen synnyn taustalla. Niiden perusteella kehittyvät maat vaativat perustellusti rikkaita maita kantamaan päävastuun ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksista. Saadaksemme kehittyvät valtiot mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, niitä on autettava turvaamaan ruuan tuotanto kansalaisilleen sekä mahdollistamaan kestävän kehityksen mukainen elintaso.
https://bit.ly/2jXh5st
Joulukuu
Noin 20 % ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä syntyy maataloudesta. Ruuan tuotannon osuus on jopa 40 %, kun koko tuotantoketju huomioidaan (lannoitteet, energia, kuljetukset, valmistus, varastointi jne.). Tästä syystä ruokahävikin torjuminen on ensiarvoisen tärkeää. Väestönkasvu sekä kuivuuden lisääntyminen ja viljelyalojen pienentyminen tekevät asiasta vieläkin merkittävämmän.
https://bit.ly/2QpPjZT
Tammikuu
Maailmassa valmistettiin viime vuonna yli 100 miljardia vaatekappaletta. Länsimaissa valtaosa päätyy roskaksi tai maantäyttöihin vain seitsemän käyttökerran jälkeen. Fast fashion, pikamuoti, on muuttanut ostotapojamme radikaalisti alle kahdessakymmenessä vuodessa. Vaatetusteollisuus ja vaatteiden käyttö aiheuttavat 10 % kaikista CO2-päästöistä. Volyymin odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä.
Helmikuu
Marine Stewardship Council (MSC) on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka pyrkii muuttamaan maailman kala- ja äyriäismarkkinat kestävälle pohjalle ja vastaamaan ylikalastusongelmaan. Noin kymmenen prosenttia maailman kalansaaliista on MSC-sertifioitu. Suomessa ei vielä ole sertifioitu yhtään kalastusta, mutta silakan kalastuksesta odotetaan tuloksia tänä vuonna. Onnea silakan sertifioinnille!
Maaliskuu
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmassa kuolee tällä hetkellä noin 700 000 ihmistä vuosittain antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Mikäli uusia antibiootteja ei kehitetä, järjestö ennustaa vuonna 2050 resistenttien bakteerien aiheuttavan 10 miljoonan ihmisen kuoleman.
Huhtikuu
Vuoden alusta alkaen Maa- ja metsätalousministeriö on tulkinnut EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena on laillista. Taustalla on huoli maailman ruokaturvan varmistamisesta. Samalla asetuksen tulkinnan muutos antaa meille suomalaisille mahdollisuuden ihan uudenlaisiin makuelämyksiin.
Toukokuu
Vuonna 1952 Lontoon peittosi The Great Smog. Savusumu peitti kaupungin neljäksi päiväksi. Sen seurauksena yli 4 000 ihmistä kuoli. Tämä johti Englannissa lainsäädäntömuutoksiin, joilla oli merkitystä ilman laatuun. Silti edelleen maailmassa yli kolme miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ilmansaasteiden aiheuttamiin sairauksiin.
Kesäkuu
Ihmisen aiheuttama metsien vähentyminen maapallolla on muuttanut metsiin sitoutuneen alkuainehiilen sijaintia: se, mikä oli ennen varastoituna maailman metsiin, on nyt ilmakehässä. Saadaksemme 150 miljardia tonnia hiiltä takaisin metsiin, meidän tulisi istuttaa uudelleen noin kahdenkymmen Suomen verran lisää. Aikaa on noin vuoteen 2100.
Heinäkuu
Voidaksemme varmistaa ihmiskunnalle riittävän ravinnon saannin, meidän tulee nostaa ruokatuotantoamme 60 % vuoteen 2050 mennessä. Haasteita ovat mm. väestönkasvu, ilmastonmuutos, puhtaan veden vähyys ja kuumuuden aiheuttama monien ruokakasvien ravintoarvojen lasku. Pahiten vaikutukset näkyvät kehittyvissä maissa. Samanaikaisesti kolmannes maailman CO2-päästöistä tulee maataloudesta ja 70 % maailman makeasta vedestä käytetään maatalouteen.
Elokuu
Vuonna 2016 maailmassa oli yli 41 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta, jotka olivat ylipainoisia. Yli puolet näistä lapsista asui Aasiassa ja neljännes Afrikassa. Ylipaino on köyhien maiden ongelma, jossa huonolaatuinen ruoka aiheuttaa ylipainoa ja aliravitsemusta, jopa samassa taloudessa. Ylipaino on yksi maailman suurimmista terveysriskeistä, joka voidaan torjua ravinteikkaammalla ruualla ja köyhyyden vähentämisellä.
Syyskuu
Maapallo on kokenut viisi eläinten joukkosukupuuttoa. Kuudes on meneillään juuri nyt, tutkimusten mukaan sata kertaa nopeampana kuin koskaan historiassa. Vuoden 1970 jälkeen maapallon selkärankaisten populaatiosta on hävinnyt puolet. Aasiassa maaeläinten ekosysteemeistä on hävitetty ihmisten toimesta 80 %.
Lokakuu
Viime vuonna testattiin eri puolella maailmaa ruokakauppojen valikoimissa olevaa merisuolaa. Lähes kaikki näytteet sisälsivät mikromuoveja. Meriveteen sekoittuneen mikromuovin pääsääntöisenä lähteenä ovat juomapullot, fleecevaatteet ja kosmetiikan sisältämät muovirakeet. Muovin syömisen kaikkia haittavaikutuksia ei vielä tunneta.
Marraskuu
Aggressiivinen verosuunnittelu ja siirtohinnoittelu vääristävät talouden rakenteita sekä siirtävät verotuksen painopistettä työn ja kulutuksen verottamiseen. Etenkin isot globaalit yritykset saavat miljardien eurojen veroedut, mikä parantaa niiden kilpailuasetelmaa pienempiin yrityksiin nähden. Verotuksen porsaanreikien tukkiminen on mahdollista, mutta vaatii poliittista tahtoa. Kysymyksiä herättävää onkin se, miksi poliitikoille on niin vaikeaa tarjota yrityksille yhdenvertaista kilpailuympäristöä.
Joulukuu
Vuonna 2016 Suomessa oli 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 2050. Asunnottomuus on yksi pahimmista syrjäytymiseen johtavista syistä, mutta hyvää kehitystä on nähtävissä. Samaisena vuotena asunnottomuus laski Suomessa jo viidettä vuotta peräkkäin, ollen ainut Euroopan unionin maa, jossa asunnottomuus on laskussa.
Tammikuu
Pohjoisen jäämeren jääpeite oli marraskuussa 2016 mittaushistoriansa pienin. Paikoitellen lämpötila on ollut jopa 20 astetta normaalia korkeampi – vain muutaman asteen miinuksella. Avonaiset vesialueet imevät enemmän auringon lämpöä ja kiihdyttävät lämpenemistä. Vaarana on myös pohjoisten maa-alueiden ikiroutaan sitoutuneen metaanin vapautuminen, joka kiihdyttää edelleen lämpenemiskehitystä.
Helmikuu
Työttömyys ja varallisuuden keskittyminen leikkaavat ostovoimaa. Robotisaation merkitys työvoiman tarpeeseen on erityisen suurta länsimaissa. Tämä voi johtaa siihen, että yhä useampien kansalaisten taloudellinen tila heikkenee. Radikalismi ja erilaiset ääriliikkeet saavat itselleen kasvualustan. Yhteiskunnat, joissa oikeudenmukaisuus ja taloudellinen tasa-arvo toteutuvat parhaiten, ovat vakaimpia ja turvallisimpia.
Maaliskuu
Yhä useammat rahastot ja sijoittajat ottavat huomioon sijoitustensa eettisyyden. Näin ne pyrkivät varmistamaan, ettei rahasto sijoita yhtiöihin, joissa on riski liiketoiminnan hyväksyttävyydestä tai kansainvälisten sääntöjen rikkomisesta. Taustalla on ajatus, että epäeettinen toiminta ei ole pitkällä aikavälillä kannattavaa.
Huhtikuu
Merien mikromuovi, alle viiden millimetrin kokoiset hiukkaset, on näkymätön ympäristökatastrofi. Kosmetiikan sisältämät muovirakeet, kertokäyttömuovi sekä ajoneuvojen renkaiden irtokumi ovat osa merten muovikuormaa. Jokaisen valinnat vaikuttavat. Katso, miten käytät muovia.
Toukokuu
Vesien lääke- ja hormonijäämät vastaavat ihmisten käyttämien lääkkeiden jakaumaa. Psyykenlääkkeet, verenpainelääkkeet, ehkäisyhormonit ja kipulääkkeet uivat sulassa sovussa pintavesissämme. Tällä hetkellä EU-lainsäädäntö ei vaadi vedenpuhdistukselta lääkejäämien poistamista.
Kesäkuu
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan vuodesta 2016 on tulossa mittaushistorian lämpimin. Aiempi ennätys syntyi 2015 ja sitä edellinen 2014. Kuwaitissa mitattiin 2016 heinäkuussa 54 C° astetta. Tutkijoiden mukaan esim. Persianlahden maissa tulee esiintymään yhä useammin tappavia helleaaltoja, joissa terveidenkin ihmisten sisäelimet saattavat pettää muutamissa tunneissa.
Heinäkuu
Ilmastonmuutoksen johdosta lisääntyvä kuivuus muuttaa suuria maa-alueita viljelyskelvottomiksi. Merenpinnan nousu jättää alleen laajat rannikkoalueet, joilla asuu yli seitsemänsataa miljoonaa ihmistä. Kun nämä ihmismassat lähtevät liikkeelle, kyse on kansainvaelluksista.
Elokuu
Kuluttajamuovien maatuminen vie helposti yli viisisataa vuotta ja kestävämpien muovilaatujen vielä huomattavasti kauemmin. Viime vuonna Suomen Luonto -lehti valitsi Vuoden Turhakkeeksi muovikassin. Niitä käytetään Suomessa joka vuosi yli 900 miljoonaa kappaletta. Roskaamisen pysäyttämiseksi tarvitaan jokaisen tekoja.
Syyskuu
Glyfosaattia sisältävän torjunta-aineen käyttö perunanviljelyssä voi vaikuttaa seuraavan satokauden tuottoon. Glyfosaatille altistuneet siemenperunat eivät idä kunnolla: Minnesotan yliopiston tutkimuksissa saastuneiden siemenperunoiden tuotto jäi 67 % pienemmäksi. EU pohtii tällä hetkellä glyfosaatin käytön tulevaisuutta.
Lokakuu
Maailman lukutaidottomista kaksi kolmasosaa on naisia. Koulutus priorisoidaan pojille erityisesti silloin, kun taloudelliset resurssit ovat rajallisia. Tämä johtaa naisten lisääntyvään köyhyyteen ja riskiin joutua järjestäytyneen rikollisuuden armoille. Kun tasa-arvoa ei olla saavutettu vielä edes Suomessa, niin työtä riittää.
Marraskuu
Ilmastomuutoksen johdosta alavimmat maat, kuten suistoalueet, jäävät nousevan merenpinnan alle. Usein juuri nuo alueet ovat viljavimpia alueita. Siksi ihmiskunnan on otettava uusia keinoja ja alueita ruuan tuotantoon. Meriviljely on esimerkki tulevaisuuden ratkaisuista.
Joulukuu
WHO:n mukaan hillitsemätön antibioottien käyttö lihantuotannossa on ”lopettamassa antibioottien aikakauden” tekemällä bakteereista resistenttejä niille. Tämä on saanut maailman suurimmat sijoitusyhtiöt vaatimaan lääkkeiden kontrolloimattoman käytön lopettamista.
Tammikuu
Monien haikalalajien kannat ovat romahtaneet jopa 60–90 %. Yksi keskeisiä syitä on hain evistä valmistettava keitto, joka on erittäin suosittua Aasiassa. Haikannan elpyminen tapahtuu hyvin hitaasti. Esimerkiksi valkohai saattaa elää 30–40 -vuotiaaksi, mutta naaras tulee sukukypsäksi vasta 12–15 -vuoden iässä.
Helmikuu
Australian Ison valliriutan korallit ovat alkaneet syödä muovia. Korallit erehtyvät pitämään sitä ravintona. Muovi sitoutuu pysyvästi koralliin ja heikentää niiden ravinnonsaantikykyä. Mikroroskaa, eli pientä muovijätettä syntyy kosmetiikan muovirakeista ja synteettisten tekstiilien pesun yhteydessä.
Maaliskuu
Suurin osa pk-yrityksistä ei pysty hyödyntämään veroparatiiseja eikä sinänsä laillista, aggressiivista verosuunnittelua ja siirtohinnoittelua. Tämä vääristää kilpailua sekä siirtää verotuksen painopistettä palkansaajille. OECD:n ehdottama yritysten velvollisuus maakohtaiseen veroraportointiin hillitsisi verotaktikointia.
Huhtikuu
Tyynenmeren rannikkovesien sardiinikanta on romahtanut lähes 90 prosenttia seitsemässä vuodessa. Kalojen häviäminen on johtanut mm. pelikaanien ja merileijonien nälkäkuolemiin. Yhdysvalloissa julistettiin 2015 Tyynenmeren rannikolle vuoden kestävä kalastuskielto. Kannan toipumisesta ei ole varmuutta.
Toukokuu
Aurinko säteilee maan pinnalle vuorokaudessa energiamäärän, joka riittäisi koko ihmiskunnan vuoden tarpeisiin. Perinteisten piipohjaisten aurinkopaneelien rinnalle on tulossa perovskiitista valmistetut paneelit. Ne voivat olla läpinäkyviä, joten kohta konttorisi lasiseinät pitävät läppärisi käynnissä.
Kesäkuu
Maailman vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä puolitoistakertaiseksi. Silloin kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää alueella, jolla on vedensaannissa ongelmia. Suoranaista vesisotaa ei olla vielä koettu, mutta vesi on olennainen osa kansainvälisiä konflikteja.
Heinäkuu
IPCC:n mukaan 1–3,5 asteen lämpötilan nousu merkitsisi lämpötilavyöhykkeiden siirtymistä 150–500 kilometriä pohjoisemmaksi. Sahara oli ruohikkoa noin 5 500 vuotta sitten. Lämpötilan noususta aiheutunut kuivuminen tuhosi alueen kasvillisuuden muutamassa vuosikymmenessä.
Elokuu
Vuodesta 1970 lähtien ihmisen tuottamasta lisälämmöstä arviolta 90 % on päätynyt valtameriin. Lämpenevä meri pakottaa kalat hakeutumaan viileämpiin ja ravintorikkaampiin vesiin. Tämä muuttoliike vaikuttaa satojen miljoonien ihmisten arkipäivään.
Syyskuu
Ranska käyttää viinitiloillaan vuosittain yli 60 000 tonnia torjunta-aineita. Viime vuonna Valérie Murat, viininviljelijän tytär, nosti kanteen isänsä kuolemasta torjunta-aineyhtiöitä vastaan. Oikeusjuttu on ensimmäinen lajiaan Ranskan historiassa.
Lokakuu
Kolmannes jäättömästä maapinta-alasta on karjankasvatuksen käytössä. Tästä aiheutuu 18 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. In vitro -liha, eli keinotekoinen liha on yksi mahdollisuus karjatalouden haittojen vähentämiseksi. Keinolihan kasvatus vähentäisi karjankasvatuksen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80–95 %.
Marraskuu
Nobel-ekonomisti Joseph Stiglitz on esittänyt hiilitulleja kannustaakseen maita verottamaan hiilen käyttöä. Tulleja asetettaisiin tuotteille, joita tuotaisiin sellaisista valtioista, jotka eivät ole asettaneet hiilidioksidipäästöille hintaa. Maailmankauppajärjestö WTO hyväksyy esitetyt tullimaksut.
Joulukuu
Analyysiyhtiö Bloomberg New Energy Finance arvioi kesäkuussa 2015 uusiutuviin energiamuotoihin investoitavan noin 7 000 miljardia euroa seuraavien 25 vuoden aikana. Ilmastonmuutoksen torjuminen synnyttää historiallisen investointisyklin.
Tammikuu
Maailman ilmatieteen laitoksen WMO:n joulukuussa 2014 julkaiseman alustavan tilaston mukaan vuodesta 2014 oli tulossa keskilämpötilaltaan tilastoidun historian kaikkien aikojen kuumin vuosi. Tilastojen mukaan neljätoista viidestätoista kuumimmasta vuodesta on ollut 2000-luvulla. Onko 14:sta 15:sta tilastoharhaa, sattumaa vai trendi?
Helmikuu
Vuoteen 2050 maapallolla ennustetaan olevan noin 9 miljardia ihmistä. Tämän populaation ruokkimiseen maailman elintar-viketuotannon tulisi kasvaa kaksinkertaiseksi. Tänään kaksi miljardia ihmistä käyttää ravinnokseen hyönteisiä. Huomenna sen tulee olla todellisuutta meille kaikille. Kilo sirkoille syötettyä rehua tuottaa 480 grammaa proteiinipitoista ravintoa. Kilo rehua naudalle tuottaa 40 grammaa.
Lähde: Edible insects: future prospects for food and feed security, FAO 2013
Maaliskuu
Ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka seurauksena tundran maaperään varastoitunut metaani ja dityppioksidi, eli ilokaasu, pääsevät vapautumaan ilmakehään. Ilokaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus on noin 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Ikiroudan sulaminen onkin monien tiedemiesten arvioiden mukaan yksi pahimmista lämpenemiskierteen tekijöistä.
Huhtikuu
Ilmastonmuutos tekee satovaihteluista yhä vaikeammin ennustettavia. Säätilan muuttuessa kaoottisemmaksi, jotkut maat hyötyvät ja jotkut kärsivät. Kaiken kaikkiaan, säätilan ennustettavuuden heikkeneminen vaikuttaa negatiivisesti globaaliin satotuottoon: ennusteiden mukaan vuoden 2030 jälkeen yli 25 % vaihtelut sadoissa tulevat yhä yleisemmiksi.
Toukokuu
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n arvion mukaan jalkapallon MM-kisojen rakennustyömailla Qatarissa tulee kuolemaan yli 4 000 työläistä, ennen kuin stadionit ovat valmiit. Syksyllä 2014, eri lähteistä koottujen arvioiden mukaan, kuolleita on jo yli 1 200. Rakennustöitä tekevillä siirtotyöläisillä ei käytännössä ole minkäänlaisia oikeuksia. Passit takavarikoidaan, jolloin edes maasta poistuminen ei ole mahdollista. Kyse on tämän ajan orjuudesta.
Kesäkuu
Oikeaa viherpesua…
Pesupähkinät ovat Sapindus-sukuun kuuluvan puun hedelmiä. Pesuteho perustuu pähkinöiden kuorissa olevaan saponiiniin, joka liukenee yli 30-asteisessa vedessä ja toimii luontaisena pesuaineena. Pesutehoa 4–5 pähkinän kuoresta riittää noin kahteen – kolmeen pesukertaan. Tehon loputtua, pähkinän kuoret voi laittaa biojätteen mukaan.
Heinäkuu
Käynnissä oleva valtamerien vedenpinnan nousu iskee pahiten Tyynenmeren pieniin saarivaltioihin. Esimerkiksi Kiribati on ryhtynyt ostamaan maata ulkomailta, jotta maan kansalaiset voisivat tulevaisuudessa muuttaa pakoon nousevaa merta. Monet Kiribatin saaret ovat jo autioituneet, koska myrskyjen nostattamat yhä korkeammat aallot tuovat atolleille suolavettä, pilaten viljelyyn sopivan maaperän.
Elokuu
Global Footprint Networkin mukaan 19.08.2014 oli viime vuoden ns. laskennallinen ylikulutuspäivä. Ylikulutuksella tarkoitetaan, että olemme laskennallisesti käyttäneet maapallon luonnonvarat kuluneelta vuodelta loppuun. Vuosi vuodelta ylikulutuspäivä on aikaistunut, sillä väestön- ja tuotannonkasvu kuluttavat maapallon luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua.
Syyskuu
Useat korppikotkarahastot taiteilevat voittonsa ahdinkoon ajautuneiden kehitysmaiden kustannuksella. Tyypillinen toimintatapa on, että korppikotkarahasto ostaa velkojilta halvalla valtion velkakirjoja ja hakee rahoja täysmääräisesti, vaikka käynnissä olisi velkasovittelu. Tästä syystä monet syyttävät rahastoja köyhien maiden kurjistamisesta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF onkin varoittanut, että velkojen uudelleenjärjestelyt vaikeutuvat, jos velkojat myyvät niitä korppikotkarahastoille.
Lokakuu
Tyypillinen hakukonehaku tuottaa arviolta noin 7 grammaa hiilidioksidipäästöjä. Pelkästään suomalaiset tekevät päivittäin yli 20 miljoonaa hakua. Tämä tarkoittaa, että yksistään hakukonehauista tulee CO2-päästöjä vuositasolla yli 51 miljoonaa kiloa, mikä on vain murto-osa kaikista internetin aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
Marraskuu
Auton käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 80–90 % auton koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Pienhiukkas- ja typenoksidipäästöissä käytön osuus on vieläkin suurempi. Pahimpia saastuttajia ovat vanhat ja teknologialtaan vanhentuneet autot.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Joulukuu
Liiallinen metsästys, kalastus ja ilmastonmuutos vaikuttavat yhä useamman lajin kantojen romahtamiseen. Lokakuussa 2014 WWF:n julkaiseman Living Planet -raportin mukaan esim. nisäkkäiden, lintujen, kalojen ja matelijoiden määrä on enää vain puolet siitä mitä se oli 1970-luvulla. Osa asiantuntijoista arvioi, että käynnissä on uusi sukupuuttoaalto.
Tammikuu
Jos lämpötila nousee riisin kukinnan aikana tunniksi yli 35 asteen, kasvin siitepöly steriloituu ja sato romahtaa. Lämpöherkkyys koskee erityisesti riisin hybridilajikkeita, joita viljellään yhä enemmän paremman satoisuuden vuoksi. Yli miljardin ihmisen toimeentulo riippuu riisin viljelystä. Muutaman kuuman päivän lisääntymisen vaikutukset voivat olla katastrofaalisia.
Helmikuu
Suurin osa Euroopassa myytävistä farkuista valmistetaan Bangladeshissa, jossa ompelijan minimipalkka on 27 euroa kuukaudessa. Piittaamattomuus työolosuhteista sekä välinpitämättömyys kanssaihmisistä johti 1129 ihmisen kuolemaan 2013 huhtikuussa, kun farkkutehtaana käytetty toimistorakennus sortui Rana Plazalla, Dhakassa.
Tyylittele eettisemmin: http://www.ethicalconsumer.org/buyersguides/clothing/jeans.aspx
Maaliskuu
On esitetty, että voimalaitokset ottaisivat käyttämiensä fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidin talteen. Hiilidioksidi kuljetetaan ja pumpataan vanhoihin kaasu/öljylähteisiin. Britannian kauppa-ja teollisuusministeriö on arvioinut CCS-menetelmän (Carbon Capture and Storage) maksavan noin 460–560 puntaa* hiilitonnia kohden, jos kaasu/öljylähteen sijaitsevat suhteellisen lähellä. (* Risto Isomäki: 34 tapaa estää maapallon kuumeneminen)
Huhtikuu
Tyynenmeren vapaakauppaneuvotteluissa (Trans Pasific Partnership) USA ajaa voimakkaita kiristyksiä ns. aineettomiin oikeuksiin, esim. oikeuteen patentoida jalostettuja uusia eläimiä. Geenimanipuloinnilla on jo luotu yksivuotisia viljalajikkeita, jotka eivät tuota siemenviljaa. Tämän seurauksena kehitysmaissa monet viljelijät ovat menettäneet itsenäisyytensä, koska heidän on joka vuosi ostettava siemenvilja yhtiöltä, joka omistaa viljalajikkeen patentin.
Toukokuu
Ensimmäiset autot maailmassa olivat sähköautoja, mutta sen jälkeen tie on ollut kivisempi. Kohoavat polttoainehinnat, kuluttajien ympäristötietoisuus sekä kiristyneet ympäristömääräykset alkavat kuitenkin vaikuttaa. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 Euroopassa liikkuisi noin 1,8 miljoonaa sähköautoa.
Kesäkuu
Vesihöyry on luonnollisen kasvihuoneilmiön keskeisin kaasu. Ihmisen toiminta vaikuttaa lähinnä vain välillisesti vesihöyryn määrään ilmakehässä. Lisääntyvän hiilidioksidin myötä ilmakehän lämpötila kuitenkin nousee, jolloin ilmakehän kyky sitoa vesihöyryä kasvaa. Tämä palauteilmiö vahvistaa muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksen noin kaksinkertaiseksi.
Heinäkuu
Liuetessaan meriin lisääntyvä hiilidioksidi happamoittaa valtameriä, mutta ilmastomuutoksen myötä sademäärät kasvavat Pohjolassa, jolloin makeaa vettä valuu Itämereen arviolta 15–22 % nykyistä enemmän. Itämeren suolapitoisuus on tällä hetkellä viisi promillea. Arvioiden mukaan se laskisi tämän vuosisadan aikana n. 1–2 promilleen. Meriveden makeutuessa murtovettä suosivat lajit lisääntyvät ja merilajit vähenevät.
Elokuu
Neonikotinoidit ovat maailman eniten käytettyjä torjunta-aineita. Kasvien siemenet käsitellään sillä jo ennen kylvöä ja käytännössä koko kasvi on kyllästetty, myös siitepöly ja mesi. Viisi nanogrammaa riittää tappamaan n. 50 % altistuneista mehiläisistä. Mehiläisten vuosittain tuottaman ekosysteemipalvelun arvo on noin 150 miljardia euroa. Tämä vastaa lähes 10 prosenttia koko maataloustuotannon arvosta.
Syyskuu
Valtamerien plankton on valtaisa hiilinielu: kuoltuaan plankton sedimentoituu pohjalle sitoen itseensä ilmasta ottamansa hiilidioksidin. 90-luvulla tehdyissä kokeissa todettiin, että kasviplanktonin kasvua voidaan tehostaa kylvämällä mereen rautaa hienojakoisena pölynä. Hiilinielun lisäksi lisääntynyt plankton tarjoaa ravinteita kaloille, äyriäisille ja valaille.
Lokakuu
Tutkijat ovat kehitelleet teknisiä ratkaisuja, joilla voitaisiin torjua ilmastomuutoksen aiheuttamaa lämpötilan nousua. Yksi ehdotetuista ratkaisuista on tuottaa erilaisia peilipintoja heijastamaan auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Peilit voisivat sijaita niin maassa kuin avaruudessa.
Marraskuu
Ilmakehän hiilidioksidin liuetessa meriveteen sen pH-arvo laskee. Happamoitunut vesi vaikuttaa kalsiumkarbonaatin kiteytymiseen, josta muodostuu kaikkien kovakuoristen äyriäisten kuoret, mutta myös kalojen tasapainoelimet eli otoliitit.
Happamoituminen pienentää otoliitteja, aiheuttaen kaloille vaikeuksia parven muodostukseen sekä suunnistukseen. Parvien hajoaminen voi aiheuttaa lajituhoa sekä pienentää kalastuksen saalismääriä.
Joulukuu
Toukokuussa 2013 Paavi Franciscus kehotti maailman johtajia lopettamaan rahan palvonnan ja tekemään enemmän köyhien auttamiseksi. Paavi Franciscus vertasi kasvotonta talouden diktatuuria vanhan testamentin kultaisen vasikan palvontaan. Paavin mukaan radikaalit markkinatalousideologiat ovat luoneet uuden näkymättömän tyrannian.
Tammikuu
Farkkujen hiekkapuhaltajat esimerkiksi Bangladeshissa tekevät raakaa ja raskasta työtä, oman terveytensä uhraten. Vain harvoin työntekijät tietävät työn vaarallisuudesta. Suojaamaton hiekkapuhaltaminen aiheuttaa tekijälleen silikoosin, eli kivipölykeuhkon. Tautiin ei ole parannuskeinoa ja se johtaa työkyvyttömyyteen sekä tuskalliseen kuolemaan. Listan valmistajista, jotka toimivat vastuullisesti löydät www.puhtaatvaatteet.fi
Helmikuu
Vuonna 2011 ihmiskunnan aiheuttamat CO2-päästöt ylittivät kaikki aikaisemmat määrät. Yli 31,6 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt kohosivat vuositasolla ensi kertaa nopeammin kuin globaali bruttokansantuote.
Maaliskuu
Sementtiä valmistetaan masuuniuuneissa kuumentamalla kalkkikiveä yli 1400 asteeseen. Kuumennus on erittäin energiaintensiivistä: samalla kalkkikivestä irtoaa merkittävästi hiilidioksidia. Sementin valmistus aiheuttaakin noin 5 prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä.
Huhtikuu
Maailmassa valmistetaan 260 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Noin 10% tuosta määrästä huuhtoutuu meriin. Esimerkiksi fleecepuserosta vapautuu veteen jokaisessa pesussa keskimäärin 1900 pientä muovikuitua. Kalat sekoittavat mikroskooppiset muovipalat planktoniin ja syövät ne. Muovi sitoutuu kalan elimistöön ja päätyy mahdollisesti sinunkin lautasellesi.
Toukokuu
Tällä hetkellä arviolta 150 miljoonalle kehitysmaitten 5–14 -vuotiaalle lapselle työ on totisinta totta. Osa näistä lapsista työskentelee ns. hikipajoissa, joiden tuotteita virtaa länsimaiden kulutustavaramarkkinoille. Tutustu ILO:n kampanjaan lapsityötä vastaan http://goo.gl/XHAjh
Kesäkuu
Vuosina 2001–2010 yli 200 miljoonaa hehtaaria, noin läntisen Euroopan kokoinen alue, viljelymaata on siirtynyt paikallisilta pienviljelijöiltä kansainvälisille yrityksille sekä vieraille valtioille. Lähinnä kehitysmaissa tapahtuva agribisnes on noussut yhä laajemmaksi liiketoiminnaksi luonnonvarojen ehtymisen ja ruuan hinnan nousun myötä.
Heinäkuu
Pienentämällä energian kulutusta voimme leikata kasvihuonekaasupäästöjä. Kuitenkin kehittyvien maiden teollistuminen ja väestön jatkuva kasvu lisäävät CO2 -päästöjä kiihtyvällä tahdilla. Osa taloustutkijoista onkin esittänyt, että nostamalla riittävästi energian hintaa, energiatehokkuusinvestoinnit tulevat nopeammin kannattaviksi auttaen vähentämään päästöjen määrää.
Elokuu
Vuonna 2012 maailman uusiutuvat luonnonvarat kulutettiin loppuun 22. elokuuta. Arvio perustuu yhdysvaltalaisen Global Footprint Networkin mittauksiin. Ekosysteemin kyky tuottaa luonnonvaroja ei riitä nykyiselle väestömäärälle, ei ainakaan nykyisillä kulutus- ja tuotantotavoilla.
Syyskuu
Ikirouta, joka on viimeisen 11 000 vuoden aikana sitouttanut itseensä noin 500 gigatonnia hiiltä, on ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta alkanut sulaa. Sulamisen seurauksena sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidina ja metaanina. Tämä vastaa ihmiskunnan sadan viimeisen vuoden aikana aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Alkanutta kehitystä on lähes mahdotonta pysäyttää.
Lokakuu
Vaikka maailmassa on pystytty merkittävästi vähentämään merinisäkkäiden kaupallista kalastusta, niin edelleen sadat tuhannet delfiinit ja muut merinisäkkäät kuolevat kalastuksen ns. sivusaaliina. Tämä johtuu erityisesti ajoverkkoihin sotkeutumisen aiheuttamista hukkumisista. Vastuullinen kalaretki kauppaan. Osta MSC-merkittyä kalaa.
www.msc.org
Marraskuu
Maailmassa heitetään ruokaa roskiin arviolta 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Esimerkiksi länsimainen kuluttaja heittää pois vuosittain noin 100 kiloa elintarvikkeita. Poisheitetyn ruuan tuottaminen (ns. pellolta kauppaan) on aiheuttanut kaikista ihmisen aikaansaamista hiilidioksidipäästöistä n. 14 prosenttia. Tämä poisheitetyn ruuan määrä riittäisi noin kolme miljardin ihmisen ruokkimiseen. Global food losses and food waste, FAO 2011.
Joulukuu
On maita, joissa kouluttamattomat, kielitaidottomat sekä laittomien työvälittäjien armoilla olevat ihmiset tekevät työtä yli 300 tuntia kuukaudessa ilman haaveita lomista, ylityökorvauksista tai asiallisesta palkasta. Yksi näistä maista on Suomi. Suomalainen sweatshop on todellisuutta jo monilla aloilla.
Tammikuu
Science-lehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan kaikki maailman kalakannat romahtavat alle viidessäkymmenessä vuodessa, jollei liikakalastusta saada kuriin. Osta kestäviä kaloja.
Tutustu www.msc.org (Marine Stewardship Council)
Helmikuu
Kuten rokkikaan ei ole ihan eilen syntynyttä, niin ensimmäisestä ekomerkistäkin on jo vierähtänyt 33 vuotta (Der Blauer Engel Saksassa 1978).
Maaliskuu
Energian säästön tehostaminen ja uusiutuvan energian lisääminen ovat kansallisen ilmasto-ohjelman tärkeitä tavoitteita. Puuenergia on Suomessa tärkein uusiutuvan energian muoto.
Huhtikuu
Iso-Britannian energia- ja ilmastonmuutosministeri Chris Huhne kertoi helmikuussa 2011 puheessaan Royal Geographic Societyssa tutkimustuloksista, joiden mukaan vähähiiliset ja uusiutuvat energiamuodot muuttuvat kuluttajille edullisemmiksi vaihtoehdoiksi, kuin öljyyn perustuva energia, kun öljyn barrelihinta ylittää 100 dollaria.
Toukokuu
Geenimuunneltujen (GMO) kasvien viljelyssä yhtenä riskinä pidetään muuntogeenien siirtymistä muihin eliöihin, samoin geenimuunneltujen kasvien leviämistä muualle kuin omille viljelyalueilleen (kontaminaatio).
Kesäkuu
Kaukokulkeumina lumi- ja jääpeitteen päälle laskeutuvat pienhiukkaset vähentävät auringonvalon takaisinheijastumaa. Samalla hiukkasten imemä lämpöenergia kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Heinäkuu
Yksin Amazonasin sademetsiä häviää hakkuiden ja maaviljelyksen takia vuosittain yli 27 000 km². Samalla tahdilla kaikki Suomen metsät olisi tuhottu kahdeksassa vuodessa.
Elokuu
Ilmastonmuutoksen vaikutus maapallon keskilämpötilaan aiheuttaa mm. kuivuutta, toisaalla tulvia, vedenpinta nousee, säätilan ääri-ilmiöt voimistuvat rajusti. Monet viljelyalueet tuhoutuvat, useat rannikko- ja suostomaat muuttuvat asuinkelvottomiksi.
Syyskuu
Arktisen merijään vuotuinen keskiarvo vuonna 1979 oli 7,5 miljoonaa km³. Tällä hetkellä keskiarvo on noin 4,2 miljoonaa km³. Jos CO2-päästöt vielä lisääntyvät, niin jääkarhut ovat pian pelkkä legenda.
Lokakuu
Suomessa naisten urakehitystä haittaavan ”lasikaton” ilmentymä on mm. urakehityksen alkaminen matalammalta tasolta kuin saman koulutuksen saaneiden miesten. Kehitysmaissa koulutus priorisoidaan yleensä pojille, etenkin kun taloudelliset resurssit ovat niukat. Siksi maailman lukutaidottomista ihmisistä 2/3 onkin naisia.
Marraskuu
Nykyisellä kasvulla maailman väestö kaksinkertaistuu reilussa 50 vuodessa. Kehitysmaat vetoavat, että heillä on yhtäläinen oikeus länsimaiseen elintasoon. Nykyisillä tuotantotavoilla maapallon kantokyky ei tule kestämään. Siksi uudet tuotantotavat koko talouden rakenteiden läpi ovat välttämättömiä.
Joulukuu
Neljännesmiljardi alle 14-vuotiasta lasta, jotka välillä käyvät koulua, joutuvat työskentelemään usein vaarallisissa ja epäterveellisissä oloissa turvatakseen perheensä hengissä säilymisen.
Kestävyysraportoinnin ja
yritysvastuun konsulttipalvelut
