Alihankkijan vastuulla on päämiehen brändi – vastuullisuuden merkitys arvoketjussa

Ne yritykset, jotka toimivat alihankkijoina arvoketjussa, ovat aina jossain määrin riski päämiehelle. Mitä arvokkaampi päämiehen brändi on, niin sitä tiukemmat vaateet ovat niille yrityksille, jotka kilpailevat pääsystä mukaan arvoketjuun tai pyrkivät säilyttämään asemansa siinä. Etenkin isot yritykset valitsevat mieluummin vastuullisia alihankkijoita minimoidakseen mm. huonolaatuisiin komponentteihin ja toimituskatkoksiin liittyvät riskit, sekä eettisiin skandaaleihin tai ympäristöön liittyvät maineriskit.

Maine rakentuu vuosikymmenissä, mutta voi tuhoutua tunneissa

Brändi on erittäin arvokas, mutta altis vahingoittumaan esim. ympäristöonnettomuuksien tai skandaalien vuoksi. Kesällä 2024 kaikki isoimmat tiedotusvälineet nostivat metsätyömaalla tapahtuneen raakkujen (jokihelmisimpukka) tuhoamisen yhdeksi pääuutiseksi. Kukaan meistä ei edes tiedä/muista metsäkoneyrityksen nimeä, jolloin mainehaitta iski voimalla Stora Enson brändiin.
Samalla logiikalla tapahtuvat maineriskit ovat aina läsnä alihankinnoissa ja suurimmillaan ne ovat sellaisissa arvoketjuissa, joissa vastuullisuuteen ei ole panostettu. Näistä syistä päämiehet niin usein vaativatkin mm. tiukkoja eettisiä ohjeistuksia, ympäristöriskien hallintajärjestelmiä ja kestävyysraporttia. Näillä toimilla yritys pienentää erilaisten riskien ja kriisien todennäköisyyttä. Päämies arvostaa mm. kestävyysraportin tuomaa transparenttiutta, jolla lisätään yhtiöiden välistä luottamusta ja jolla suojataan sekä taloutta että mainetta.

Kestävyysraportoinnin muuttuminen vapaaehtoiseksi vahvisti sen asemaa kilpailukeinona.

Vielä muutama kuukausi sitten, kun kestävyysraportointi oli pakollista kaikille raja-arvot ylittäville yrityksille, niin raportoinnilla ei saanut kovin isoa kilpailuetua, kun kaikki tekivät sen. Nyt monet yritykset ovat luopuneet kestävyysraportin tekemisestä tai jääneet odottamaan, millaisiksi raportoinnin vaatimukset muuttuvat. Onkin nähtävissä, että vastuullisuusvaateisiin liittyvät yritysten väliset erot ovat kasvamassa. Osa yrityksistä jatkaa kestävyysraportoinnin kehittämistä, rakentamalla niistä pitkäaikaisia kilpailukeinoja.