Hallituksen lakimuutos vaikeuttaa ammattiliittojen jäsenhankintaa.
Useimmat ammattiliitot tarjoavat kokonaisratkaisua, jossa uusi jäsen liittyy yhdellä kerralla niin työttömyyskassaan kuin omaan ammattiliittoonsa. Toimintatavalla on ollut hyvä käytännön syy, liiton ja kassan paketti on ollut vaivaton tapa saada hyvä työelämän kokonaisturva. Samalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa on käytetty yhtenä perusteluna myös ammattiliiton jäsenyydelle, vaikka työttömyyskassan ja ammattiliiton erillisjäsenyys on ollut aina mahdollista, tosin ei kovinkaan yleistä.
Siirtyykö ansiosidonnainen työttömyyskorvaus Kelan hoidettavaksi?
Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on esitetty, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan hoitaminen tulisi siirtää pois työttömyyskassoilta Kelalle. Perusteluna on käytetty valtion keskeistä roolia ansiosidonnaisen rahoittajana ja sitä, että kaikki palkansaajat ovat työttömyysvakuutusmaksujen kautta rahoittamassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Kuitenkin vain työttömyyskassan jäsenet ovat voineet päästä ansiosidonnaisen piiriin. Tämän on katsottu olevan epätasa-arvoista. Siinä mielessä perustelu on ontuva, koska työttömyyskassat eivät ole olleet millään tavalla suljettuja ja kuka tahansa on voinut liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja päästä ansiosidonnaisen piiriin.
Ammattiliittojen vaikutusvallan pieneneminen
Työttömyyskassat vs. Kela keskustelun ajurina lienee, että ansiosidonnaisen siirron Kelalle uskotaan laskevan järjestäytymisastetta ja pienentävän sitä kautta ammattiliittojen voimaa työehtosopimuksista neuvotellessa. Samalla yleissitovien työehtosopimusten määrä vähenisi ja pakottaisi yhä useammat alat paikallisiin sopimuksiin. Palkkojen ja työehtojen joustot lisääntyisivät. Joustot tietenkin tarkoittavat joustoja alaspäin, sillä työnantaja on aina voinut joustaa ylöspäin, niin paljon kuin on halunnut.
