Arvopohjainen viestintä hyödyntää tehokkaimmin vastuullisuuden tulokset

Tämän päivän länsimaisessa yhteiskunnassa yhä useammat ihmiset etsivät henkistä täyttymystä materian sijaan. Tästä on seurannut, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat heidän arvojaan. Epäluottamus markkinointiin lisää sosiaalisen median vaikutusta Kansainvälisten tutkimusten mukaan kuluttajat eivät luota yritysten mainontaan kuten aiemmin. Kuluttajat kertovat luottavansa enemmän muiden kuluttajien kokemuksiin ja suosituksiin kuin yritysten julkaisemaan mainontaan. Noin 90% vastanneista kertoi luottavansa tuttaviensa suosituksiin ja 70% kertoi luottavansa jopa tuntemattomien suosituksiin ostopäätöksissään enemmän kuin yritysten mainontaan. Tietenkin ostopäätös on erilainen [...]

2021-09-10T10:08:47+03:0010.9.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vastuullinen brändi

Brändi on mielikuva, joka on ihmisen mielessä. Brändin omistajan kannalta tärkeimpiä ovat oman kohderyhmän mielikuvat. Brändissä kyse on tästä hetkestä, millaisena brändi koetaan juuri nyt. Kuinka moni yritys/organisaatio voi sanoa, että olemassa oleva mielikuva on se, mitä on tavoiteltu? Jälkeenjäänyt tavoitemielikuva Yhteiskunta ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten brändin rakentamisen pitää tähdätä tulevaan. Kun brändi-identiteettiä määritellään, niin kyse on siitä tavoitteesta, jota kohti pyritään. Jos määrittelyä ei ole päivitetty vähään aikaan, niin aika pian huomaa olevansa jälkijunassa. Jotta brändi-identiteetin [...]

2021-07-02T19:42:48+03:0029.3.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Yritysvastuu|

Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan

Vuoden 2021 alussa EU-komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa käytiin läpi kuluttajatuotteiden ympäristöväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimus tehtiin käymällä läpi yritysten verkkosivuilla esittämiä väittämiä. Tutkimuksen mukaan ympäristöväitteistä 42 prosenttia oli liioiteltuja, paikkaansapitämättömiä tai valheellisia. Viherpesun yleistyminen EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders toteaa tiedotteessaan: ”Markkinoilla on myös häikäilemättömiä kauppiaita, jotka yrittävät viilata kuluttajia linssiin epämääräisillä, paikkaansapitämättömillä tai liioitetuilla väittämillä.” Viherpesun kitkeminen onkin Reyndersin mukaan korkealla EU:n kestävän kehityksen edistämisessä. Oli hyvin yleistä, että yritys ei esittänyt seikkoja, joilla tuotteen ympäristöväittämien todenperäisyys [...]

2021-07-02T19:44:23+03:0029.3.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut USP-mainonnan ohi. USP-mainonnan kulmakivi oli ainutlaatuinen myyntiväittämä, mutta kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja tuotteiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach keksi sen, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista kokonaismielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto oli [...]

2021-07-02T20:05:03+03:0016.2.2021|Categories: Brändi, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Suoraa vastuullisuuspuhetta miljardirahastolta

BlackRock, yksi maailman vaikutusvaltaisimmista rahastoista, lähettää sekä asiakkailleen että sijoituskohteilleen aina vuoden alussa kirjeen. Tänä vuonna teksti oli erityisen suorasukaista. Ilman todellista ja päättäväistä panostusta vastuullisuuteen, rahasto tulee käyttämään omaa valtaansa asioiden muuttamiseen. “Where we do not see progress in this area (ie. sustainability), and in particular where we see a lack of alignment combined with a lack of engagement, we will not only use our vote against management for our index portfolio-held shares, we will also flag these [...]

2021-07-02T20:07:05+03:0016.2.2021|Categories: Brändi, GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Tietomurto murtaa maineenhallinnan?

Vastuullisuusviestinnän yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on ollut yhtiön maineenhallinta. Läpinäkyvä, perinteisen taloudellisen viestinnän rajat ylittävä vastuullisuuden viestiminen on tehnyt yhtiön riskit ja mahdollisuudet helpommin arvioitavaksi sidosryhmille. Myös kriisiviestinnässä, vastuullisuuden ja sen periaatteiden asettaminen viestinnän ytimeen, on tarjonnut hyvän strategian. Nyt tapahtuneessa Vastaamon tietomurrossa yhtiön pyrkimys maineenhallintaan on näyttäytynyt puolustelevalta ja välttelevältä. Onko maineenhallinta oikea väline moderniin viestintäympäristöön? Tulisiko vastuullisuuden tukea luottamusta yhtiötä kohtaan? Onko tulevaisuus luottamuksen hallintaa? Kirjassaan ”Strategic Reputation Management: Towards A Company of Good” Pekka Aula ja [...]

2021-07-02T20:37:49+03:002.11.2020|Categories: Brändi, GRI, Yritysvastuu|

Motiivipohjainen markkinointiviestintä

Yksi keskeinen tekijä hyvän markkinointiviestinnän suunnittelussa on motiivilähtöisyys. Motiivilähtöisyys on mahdollista vain silloin, kun kampanjalle on määritetty kohderyhmät. Jotta viesti vaikuttaisi valittuihin kohderyhmiin (asenne- tai käyttäytymismuutos) on viestin osuttava kohderyhmien motiiveihin. Tämä tarkoittaa, että markkinointiviestinnässä tulee käyttää useampia motiivitekijöitä, jos puhuttelemme motiiveiltaan tai arvoiltaan erilaisia kohderyhmiä. Tästä syystä kampanjat, joissa kohderyhmiä ei ole määritelty tai useita kohderyhmiä niputetaan väärien motiivien alle, ovat tuloksiltaan yleensä heikkoja. Markkinoitava palvelu tai tuote vaikuttaa asennemuutoksen nopeuteen. Herätteellisissä, matalan sidonnaisuuden tuotteissa muutos voi olla [...]

2020-03-16T16:18:25+02:0020.9.2017|Categories: Brändi, Mainonta|Tags: , |

Digitalisaatio jakaa tiedon kaikille – myös vastuullisuudessa

Kirjoitussarja: ”Vastuullinen liiketoiminta sekä raportoinnin kehitys: GRI 2025”, osa 1 Digitalisaatio harppoo nopeammin kuin regulaation on mahdollista pysyä mukana. Työn verkottuminen, ”uberisaatio”, on esimerkki perinteisen yhteiskunnan sääntöjen ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien ristiriidasta. Yrityskansalaisuuden käsite nousi esiin akateemisessa tutkimuksessa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten: yritysmaailmaan termi otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, teknologinen kehitys on muuttamassa käsitettä aidoksi toiminnaksi. Yritysten oman vastuullisuuden, eettisyyden ja arvojen korostuminen tilanteessa, jossa lainsäädäntö ei pysty vastaamaan muutokseen, tulee yhä merkittävämmäksi. Samanaikaisesti sidosryhmien mahdollisuus [...]

2020-03-16T16:25:35+02:0018.4.2016|Categories: Brändi, Mainonta|Tags: , , , |

Tax free on ohi?

Monet asiantuntijat arviovat, että nykyisellä tahdilla maapallon lämpötilan nousua ei pystytä rajoittamaan kahteen asteeseen. Siksi osa tutkijoista on nostanut keskusteluun hiiliverot. Hiiliverolla energiayhtiöt saataisiin luopumaan fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi Columbia Universityn nobelpalkittu ekonomisti Joseph Stiglitz on esittänyt hiilitulleja. Rangaistustullit asetettaisiin tuotteille, joita tuodaan sellaista valtiosta, jotka eivät ole asettaneet hiilidioksidipäästöille hintaa. Hänen ajatuksenaan on, että jo pienikin ryhmä valtioita voisi tällä tavalla houkutella useita maita hiiltä verottavaan blokkiin. Maailman kauppajärjestö WTO hyväksyy tällaiset tullit.

Go to Top