Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi monien kansalaisjärjestöjen viestinnässä.
Emotionaaliset ja funktionaaliset syyt päätöksenteossa
Yleensä emotionaalisilla seikoilla herätetään ihmisten kiinnostus viestittävää aihetta kohtaa ja funktionaalisilla seikoilla aihetta perustellaan. Helppoa kuin heinän teko, mutta kun ei. Koska potentiaalisilla jäsenillä ei ole yhteistä arvopohjaa, niin emotionaalisia viestejä tarvitaan useita, jotta niiden sisältämät motiivitekijät osuvat vastaanottajan arvoihin. Tämä tarkoittaa, että kiinnostusta luodessa kampanjoinnissa on oltava useita kärkiä. Tämän jälkeen helpottaa: kun kiinnostus on herätetty, kohderyhmä on valmis ottamaan vastaan informatiivista (ehkä kuivaakin) faktaa, joka todistelee jäsenyyttä järkiperäisillä seikoilla.
Viestintävälineiden roolitus
Koska jäsenyys on korkean sidonnaisuuden päätös, niin päätöksentekoprosessi on vaiheittainen. Siksi myös eri mediavälineet on roolitettava prosessin eri vaiheita tukemaan. Kaikkea infoa ei pidä tuputtaa prosessin eri vaiheissa, vaan se on räätälöitävä vaiheen mukaan. Tällä tavalla vältämme infoähkyn ja pidämme mielenkiinnon yllä päätöksentekoprosessin loppuun saakka.
