Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin. Todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen. Vuosi oli täynnä uutisointia kuivuudesta, helleaalloista ja laajoista maastopaloista. Vuoden jokainen päivä oli yhden asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajanjaksolla. Maapallon lämpenemisen kriittisenä rajana pidetty 1,5 celsiusastetta on juuri ylittymässä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tai kohdistu tasaisesti, eivätkä tunne tasa-arvoa – muutoksesta kärsivät eniten köyhät maat.
Delawaren yliopiston tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos kutistaa globaalia bruttokansantuotetta
Vuonna 2022 ilmastonmuutoksen globaali supistava vaikutus bruttokansantuotteeseen oli 6,3 %. Tutkimuksessa julkaistut luvut sisältävät ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset, kuten maatalouden ja teollisuuden tuotannon häiriöt, korkeista lämpötiloista johtuva tuottavuuden lasku, sekä kaupalle ja investoinneille koituvat seuraukset. Osa kehittyneistä maista hyötyy ilmaston muutoksesta väliaikaisesti. Näin tapahtuu myös Suomessa, esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa. Hyödyt kuitenkin katoavat aika pian.
Edullisempi energia hillitsee inflaatiota
Fossiilitton energia, kuten tuuli- ja aurinkoenergia ovat tuotantokustannuksiltaan huomattavasti edullisempia kuin, öljy, kivihiili tai maakaasu. Alkuinvestointien jälkeen esim. tuulen ja auringon ”raaka-aine” on käytännössä ilmaista verrattuna fossiilisten energioitten raaka-aineisiin. Uudet energiamuodot ja niiden laajamittainen käyttö siis hillitsee ilmastonmuutoksen lisäksi myös inflaatiota. Samalla taloudellinen ja poliittinen ”kiristys” energialla vaikeutuu, kun fossiilittomat energiamuodot tekevät meistä omavaraisempia.
Ilmastonmuutoksen hillintä on paitsi välttämätöntä, mutta myös taloudellisesti ja poliittisesti kannattavaa.
