Kaupallisella puolella yleensä noin 2–3 prosenttia liikevaihdosta katsotaan markkinointiviestinnän vaatimaksi vähimmäistasoksi. Tosin yritys- ja toimialakohtaisia eroja on paljon, esim. pelialan yritysten markkinointipanostukset saattavat olla kymmeniä prosentteja liikevaihdosta.
Paljonko jäsenhankintaan pitää panostaa, jotta se tuo tuloja
Ammattiliiton, jonka jäsenmäärä on vaikka 10 000 jäsentä ja vuosittainen jäsenmaksu on noin 350 euroa, kolmen prosentin tasoinen panostus myyntiin (jäsenhankintaan/jäsenpitoon) tarkoittaisi 3,5 miljoonan jäsenmaksutuloista noin 100 000 euron vuosittaista panostusta.
Jotta 100 000 euron kulut saisi katettua vuosittaisella jäsenmaksulla, niin tarvittaisiin noin 285 uutta jäsentä. Silloin kulut olisivat palautuneet jo ensimmäisen 12 kk aikana. Kun huomioidaan, että uudet jäsenet jäävät jäseneksi, niin viiden vuoden aikana nuo 285 jäsentä ovat tuoneet jäsenmaksutuloina noin 500 000 euroa 100 000 euron panostuksella.
Jos noiden viiden vuoden aikana, jokaisena vuonna 100 000 panostuksella saadaan 285 uutta jäsentä, niin viiden vuoden aikana panostukseen olisi käytetty 500 000, mutta jäsenmaksutulot uusista jäsenistä olisivat 1,5 miljoonaa. Onnistuessaan jäsenhankinta on mitä kannattavin investointi.
Läpimurto vaatii muutakin kuin pelkkiä euroja
Jotta markkinointiviestinnällä voidaan saada tuloksia aikaan, niin on pystyttävä ylittämään vaadittavat vaikuttavuuden raja-arvot. Tämä tarkoittaa mm. havaittujen toistojen määrää kohderyhmässä, viestin huomioarvoa ja kiinnostavuutta, mieleenpainuvuutta sekä merkityksellisyyttä. Onnistumiseen vaikuttavia muuttujia on useita, joten pelkkä markkinoinnin/viestinnän budjetin kasvattaminen ei tuo uusia jäseniä, mutta kääntäen… liian pieni budjetti jokseenkin varmasti estää jäsenhankinnan onnistumisen.
