Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt.
Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme uutta kerrosta vanhan talorungon päälle. Tällöinkin peruskorjaaminen oli hiilijalanjäljeltään 26 prosenttia pienempi kuin puretun talon tilalle rakennettavan kuusikerroksisen betonikerrostalon.
Ilmastonäkökulmasta peruskorjaamisen hiilijalanjäljellä on Suomessa merkittävä vaikutus. Vuodesta 2005 lähtien vähintään kolmikerroksiset rakennukset on pitänyt varustaa hissillä. Tätä ennen on voitu rakentaa korkeitakin hissittömiä kerrostaloja. Vuonna 2016 valmistuneen selvityksen mukaan yli kolmikerroksisia hissittömiä asuinrakennuksia oli 16 700 (41 % kaikista yli kolmikerroksisista). Tyypillinen hissitön asuinrakennus on juuri 1970-luvulla rakennettu kolmikerroksinen asuinkerrostalo. Kun tähän yhdistetään Suomen väestön ikärakenteen kehitys tulevina vuosina, tarve hissien jälkiasennuksille on ilmeinen. Näiden kustannukset ovat jo kansantaloudellisestikin suuria, jolloin lisäkerrosten rakentaminen ja rakennuksen tehokkuuden lisääminen samanaikaisesti olisi erittäin kannattavaa.
Peruskorjaaminen on siis ilmastoteko. Rakentaja, oletko ajatellut olevasi ilmastonmuutoksen torjunnan etulinjassa? Ota yhteyttä. Kerrotaan siitä potentiaalisille asiakkaillekin.
