Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?
Euroopan keskuspankki (EKP) on tyynnytellyt tahoja, jotka ovat vaatimassa korkojen nostoa kiihtyneen inflaation takia. Keskeisimpänä seikkana tyynnyttelyssä on käsitys inflaation väliaikaisuudesta. Toinen merkittävä seikka on se, että EKP ei usko koronnoston juurikaan auttavan inflaation hillinnässä.
Inflaation taustalla toimitusketjujen häiriöt
Raha, jonka ihmiset kuluttivat ennen koronaa palveluihin, siirtyi tavaroiden kysyntään. Tämä yllätti tavaran tuottajat, mikä johti erilaisten komponenttien pulaan. Kun kasvaneeseen kysyntään ei ole pystytty vastaamaan riittävän nopeasti, niin tavaroista on syntynyt pulaa. Kasvanut tavarakysyntä on taas johtanut mm. konttikapasiteetin riittämättömyyteen, logistiikkakustannusten nousuun ja satamien ruuhkautumiseen. Kaikki tämä on nostanut hintoja. Nostamalla korkoja näitä ongelmia ei pystytä poistamaan. Nosto vaikuttaisi lähinnä tarvittavien investointien lykkäämiseen, jolloin tuotantokapeikot eivät poistu, eikä tuotantoa saada kysynnän tasolle.
Keskeisessä roolissa on koronapandemia
Koronan nujertaminen globaalilla tasolla avaisi taas eri palvelusektorit ja vähitellen tavaroihin kohdistunut kysyntä tasoittuisi ja inflaatio madaltuisi. Inflaation selvä madaltuminen tai jopa hintojen lasku poistaisi paineita palkkainflaatiolta. Toisaalta niillä toimialoilla, missä työvoimapula on voimakkainta, palkkojen nousua todennäköisesti tapahtuu. Kaiken ytimessä on kuitenkin se, että koronasta tulee päästä eroon globaalilla tasolla, jotta maailmantalous taas normalisoituu.
