”Urban mining” on 80-luvulla luotu käsite, jolla on alun perin tarkoitettu erityisesti elektroniikan sisältämien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Jalometallit, muovit ja lasi ovat olleet tärkeimpiä kiertotalouden komponentteja. Energian hinnan nousu on johtanut siihen, että raaka-aineiden kierrätys on muuttunut yhä kannattavammaksi verrattuna neitseellisten raaka-aineiden louhintaan. Samalla arvometallien, kuten rhodiumin ja platinan, luonnonvaraiset lähteet ovat käymässä niin vähäisiksi, että niiden kierrättäminen jätejakeista on käytännössä välttämätöntä.
Kaupunki materiaalipankkina
Elektroniikkajätteen käyttäminen raaka-ainelähteenä on tänään täysin normaalia, mutta tulevaisuudessa voidaan kääntää katseet myös rakennettuun ympäristöön. Kaupunkien infrassa on esimerkiksi tuhansia kilometrejä käytöstä poistuneita kuparikaapeleita, joiden materiaaliarvo on merkittävä. Missä kaikki nämä sijaitsevat, on raaka-ainetiedon hallintaa, jonka merkitys kasvaa koko ajan. Rakennetun ympäristön vanhimpien osien kohdalla tiedon olemassaolo ei ole itsestäänselvyys.
Kiertotaloustalossa asuu onnellinen yhteiskunta
Talorakentamisen kohdalla ”kaupunkikaivos” sijaitsee jo suunnittelupöydällä. Kiertotalouden onnistumiseksi, jokaisesta rakennuksesta tulisi olla selkeä tieto, mitä materiaaleja se sisältää ja miten rakennuksen elinkaarimallissa otetaan huomioon näiden materiaalien kierrätys uusiokäyttöön. Suunnitellaanko tulevaisuuden talot purkaminen edellä?
Rakennettuun ympäristöön suhtautuminen materiaalivarastona voi vielä olla tulevaisuutta, mutta kuten jalometallien kohdalla on jo käynyt, niin monet muut rakentamisessa käytettävät raaka-aineet saattavat muuttua samankaltaisiksi materiaaleiksi. Rakennusten elinkaaren ollessa helposti yli viisikymmentä vuotta, päätökset, jotka rakentamisessa tehdään nyt, vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.
Miten kommunikoida kuluttajille hänen kotinsa ekologisuudesta?
Talorakentamisessa kuluttajan rooli on ratkaista, mikä on hänelle tärkeintä tulevaisuuden kodissa. Kiertotalous megatrendinä näkyy kuluttajatuotteissa vaatetusteollisuudesta aina autoihin. Kodeissa kiertotalous näkyy tänään jätteiden lajittelussa, mutta ei ole suurikaan hyppäys tilanteeseen, jossa kotiaan hankkiva kuluttaja haluaa tietää omasta, elämänsä suurimmasta investoinnista, muutakin kuin hinnan ja käyttökulut.
Miten rakennuttajien/rakennusyhtiön tulisi kommunikoida, jotta tiedostava kuluttaja saa tarvitsemansa tiedon kotinsa kiertotalouteen liittyvistä seikoista? Uudessa, kiertotalouteen liittyvässä viestinnässä, on nyt ensimmäisten toimijoiden markkinat. Ostopäätöksiin vaikuttaminen lähtee aidoista teoista, mutta viestintä, joka herättää kuluttajan huomion sekä välittää viestin oikein ja luotettavasti, synnyttää kilpailuetua. Ota yhteyttä, ja kuulet lisää vastuullisesta viestinnästä, jolla on merkitystä.
