Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta kuuluu työehtosopimusten piiriin.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 2/3 osaa palkansaajista työskentelee järjestäytyneelle työnantajalle. Yleissitovuuden kautta työehtosopimusten piiriin kuuluu n. 270 000 työntekijää. Kokonaisuutena 89 % palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin, joten työehtosopimusten merkitys Suomen taloudelle on suuri.
Yritykset arvostavat ennustettavuutta
Useimmille yrityksille toimintaympäristön ennustettavuus on ensiarvoisen tärkeä asia. Epävarmuus ja sumeat tulevaisuuden näkymät jarruttavat investointeja, olisi sitten kyseessä kysynnän arviointi tai tuotannon kustannukset.
Kattavat ja laaja-alaiset työehtosopimukset antavat yrityksille koko sopimuskauden mittaisen varmuuden palkkojen ja työehtojen kustannusvaikutuksista. Yleissitovat, koko toimialan laajuiset, työehtosopimukset koskevat myös kilpailijoita, jolloin ennustettavuus paranee entisestään.
Työehtosopimusten kattavuus
Työ- ja elinkeinoministeriön loppuvuodesta 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan työehtosopimusten kattavuus yksityisellä sektorilla oli 65 %. Yksityisen sektorin palkansaajista järjestäytyneiden yritysten palveluksessa oli lähes 945 000. Tämän lisäksi yleissitovuuden kautta työehtosopimusten piiriin tuli noin 269 000 palkansaajaa, jotka ovat ns. järjestäytymättömien yritysten palveluksessa. Kaikkiaan yksityisellä sektorilla on työehtosopimusten piirissä lähes 1 215 000 palkansaajaa.
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan yksityisellä sektorilla oli noin 1 449 000 palkansaajaa. Työehtosopimusten ulkopuolelle jäi siis lähes 235 000 palkansaajaa. Työehtosopimusten piirissä olevien osuus yksityisen sektorin palkansaajista oli 84 %. Kun otetaan huomioon myös julkinen sektori, jolla sopimukset kattavat kaikki palkansaajat, kuului vuonna 2017 työehtosopimusten piiriin 89% palkansaajista. Vuonna 2014 osuus oli 92%.
Työnantajajärjestöjen hajaannus ja paikallinen sopiminen
Jää nähtäväksi, mitä työnantajapuolen järjestöjen lopettaminen ja talokohtaisten työehtosopimusten yleistyminen vaikuttavat työehtosopimusten kattavuuteen. Joillain toimialaoilla yleissitovuuden 50 % järjestäytymisraja* on ”liipasimella”, jolloin yleissitovuuden ulkopuolelle jäävien palkansaajien määrä saattaa kasvaa. Tämän seurauksena ne työnantajat, jotka eivät sitoudu työehtosopimuksiin, voivat jättäytyä sovittujen työehtojen ulkopuolelle. Näiden yritysten ei tarvitsisi myöskään noudattaa minimipalkkoja, eikä ammattiliiton neuvottelemia palkkojen yleiskorotuksia. Tämä kehitys johtaisi paikallisten (työpaikkakohtaisten) työehtosopimusten lisääntymiseen ja joillain aloilla työehtojen heikennysten ja palkkadumppauksen käyttöön kilpailukeinona. Kaiken kaikkiaan työmarkkinat muuttuisivat epävakaammiksi, lakkojen määrä kasvaisi ja alihankintojen ja ketjutusten kautta niidenkin yritysten toimintavarmuus kärsisi, jotka hoitavat työehdoista ja palkoista sopimisen vastuullisesti ja pitkäaikaista etuaan ajaen.
Pitkäaikaiset vaikutukset
Yksi suomalaisen yhteiskunnan voimavara, luotettavuus, heikkenisi tai saattaisi jopa kadota. Menestyneet yritykset ja yhteiskunnat kilpailevat lähes poikkeuksetta osaamisella ja tuottavuudella. Heijastako nähtävissä oleva kehityssuunta yritysten omaa arviota omasta kyvystään kilpailla osaamisella, innovaatioilla ja lisäarvon tuottamisella. Hinnalla kilpaileminen taasen on loputon kilpajuoksu kohti pohjaa. Ovatko koulutus- ja tutkimusleikkaukset osoitus samanlaisesta arviosta, onko Suomi luovuttamassa?
*Kun työehtosopimukseen (tes) sitoutuneiden yritysten palveluksessa on yli 50 % toimialan työntekijöistä, niin tes katsotaan yleissitovaksi, jolloin alan kaikkien yritysten on noudatettava sopimusta.
