Poliittisen ja yhteiskunnallisen mainonnan somerajoitusten vaikutusta voi pienentää huomioarvoa nostamalla.
Kun viestin (mainoksen) kiinnostavuus nousee kunnolla, niin se saa ns. luonnollista, ansaittua näkyvyyttä, kun ihmiset jakavat sitä. Tätä ansaittua näkyvyyttä ei yksikään somealusta ole rajoittamassa, oli viesti poliittinen tai ei. Tietenkin alustan omien ohjeitten ja lain noudattaminen kannattaa pitää mielessään.
Ansaittua näkyvyyttä ei kuitenkaan ole helppo saavuttaa, sillä tarjonta on valtavaa. Asian tekee vieläkin vaikeammaksi se, että somessa ihmisillä on omat kiinnostuksen kohteensa, johon huomio keskittyy. Jos aihepiiri itsessään ei ole ennakkoon kiinnostava, niin vaikeuskerroin sen kuin kasvaa. Huomioarvoon on siis todella panostettava, menettämättä kuitenkaan itse viestin sisältöä.
Koveneeko poliittinen kielenkäyttö edelleen?
Somealustojen kielto näkyvyyden ostamiselle voi johtaa poliittisten ja yhteiskunnallisten viestien kärjistymiseen entisestään, koska ns. ansaittua näkyvyyttä on saatava aikaan, jotta oma viesti leviäisi. Paksunahkaisimmat tahot, jotka ovat valmiita sietämään kovaakin kritiikkiä, saattavat saada suhteellista hyötyä niihin tahoihin nähden, jotka pitäytyvät asialinjalla.
Voiko huomioarvoa lisätä ilman koventuneita puheita – voi.
Huomioarvo ei ole synonyymi aggressiivisuudelle. Viestin huomiota voi lisätä hyvällä visuaalisuudella, animaatiolla, huumorilla, oivaltavuudella, onnistuneella pelkistyksellä jne. Arkuus ja keskinkertaisuus eivät kuulu huomioarvoa kasvattaviin tekijöihin, mutta missään nimessä huomioarvon ei tarvitse olla kielteistä ja loukkaavaa. Aggressiivinen kielteisyys on vaan helppo ratkaisu, jos huomiota ja kiinnostusta ei osaa herättää muuten, sillä se vaatii oikeaa osaamista.
