EPBD 2026: mitä uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tarkoittaa suomalaisille rakennusyhtiöille?
Suomessa saatetaan voimaan EU:n uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) viimeistään 29.5.2026. Direktiivi kirittää sekä uudis- että korjausrakentamista kohti päästöttömiä rakennuksia ja parantaa rakentamisen datan laatua. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi tavoitellaan myös päästötöntä rakennuskantaa 2050 mennessä. Rakennusyhtiöille tämä on mahdollisuus vakioida vähähiilisen rakentamisen prosessit, vahvistaa EU-taksonomiakelpoisuutta ja hyödyntää EPBD-dataa suoraan CSRD/ESRS-raportoinnissa.
Uudisrakentaminen: kohti nollapäästöisiä rakennuksia (ZEB)
Aikataulu: uusien julkisten rakennusten odotetaan olevan ZEB-tasoa 1.1.2028 alkaen ja muiden uusien rakennusten 1.1.2030 alkaen. ZEB tarkoittaa erittäin pientä energiantarvetta ja vähäisiä fossiilisia päästöjä rakennuksessa.
Samanaikaisesti, elinkaaren ilmastovaikutus (GWP) uusille, yli 1000 m2 rakennuksille tulee laskea ja ilmoittaa energiatodistuksessa 2028 alkaen; 2030 alkaen vaatimus koskee kaikkia uusia rakennuksia. Jäsenvaltioilta edellytetään etenemissuunnitelmaa sitovien GWP-raja-arvojen käyttöönottoon.
Uudisrakennukset tulee myös suunnitella aurinkosähkön/aurinkolämmön jälkiasennusta tukeviksi, mikä alentaa myöhempien investointien kustannuksia. Direktiivi rajoittaa myös erillisten öljy- ja kaasukattiloiden tukia ja pitkän aikavälin polku tähtää laajamittaiseen poistumaan 2040 mennessä. Tämä vahvistaa lämpöpumppujen ja vähähiilisen kaukolämmön kilpailukykyä.
Korjausrakentaminen: kohdennus heikoimpiin kohteisiin
Direktiivillä vähennetään kansallisesti asuntokannan primäärienergian käyttöä 16 % vuoteen 2030 ja 20–22 % vuoteen 2035 mennessä, verrattuna vuoden 2020 kulutukseen. Vähintään 55 % tästä säästöstä tulee saavuttaa heikoimmin toimivassa osassa rakennuskantaa.
Jäsenvaltiot asettavat MEPS-kynnysarvojen vähimmäistasot, niin että vähintään 16 % asuinrakennuskannasta on kunnostettava viimeistään 2030 ja 26 % ei-asuinrakennuskannasta 2033 mennessä. Digitaalisten rakennuslokien sekä perusparannuspassin kautta vaiheistettu, kustannustehokas perusparannus dokumentoidaan, mikä parantaa sekä rahoitettavuutta että kohteen arvoa.
Kytkentä CSRD/ESRS-raportointiin ja EU-taksonomiaan
EPBD:n mukainen GWP-laskenta, energiatodistukset ja käyttöaikainen mittausdata tuottavat standardoitua aineistoa, jota voi hyödyntää suoraan ESRS E1/E2/E5 -vaatimuksissa sekä siirtymäsuunnitelmassa. Samalla EU-taksonomian mukaiset rakentamisen ja kiinteistöjen aktiviteetit edellyttävät energiatehokkuus- ja DNSH-kriteerien täyttymistä. Harmonisoitu EPC-kehikko ja ZEB-vaatimukset helpottavat vaatimusten todennettavuutta.
Mahdollisuudet ja riskit rakennusyhtiöille
ZEB-uudisrakentaminen ja GWP-optimointi tuovat kilpailuetua suunnitteluun, materiaalivalintoihin ja toteutuskonsepteihin. Energia- ja perusparannusmarkkina kasvaa sääntelyn myötä: palvelupaketit auditoinnista toteutukseen ja mittaukseen (”perusparannuspassi-ohjattu” vaiheistus). PV/varastointi/lämpöpumput ja automaatio tuottavat uusia liiketoimintamalleja ja kumppanuuksia.
Riskeinä on nähtävä kohteet, jotka eivät läpäise MEPS- tai rahoittajan/asiakkaan energiatehokkuuskynnyksiä, samoin sopimus- ja vastuuriskit GWP-/EPC-datan laadussa (luvattu vs. toimitettu). Muutos kysyy myös osaajia ja resursseja, joiden kohdalla ollaan jo nyt hankalassa tilanteessa markkinoiden taantuman johdosta.
Summa summarum
EPBD 2026 tekee kahdesta asiasta uutta normaalia: nollapäästöisistä uusista rakennuksista ja systemaattisesta, dataohjatusta korjaamisesta heikoimman rakennuskannan päästä alkaen. Rakennusyhtiölle se on ennen kaikkea mahdollisuus muuttaa kestävyystyö kilpailueduksi, ei vain lupavelvollisuudeksi. Aloittakaa energiatehokkuusviestintänne suunnittelu jo nyt. Lupaus asiakkaalle: ”toimitamme EPBD-yhteensopivan, taksonomia-valmiin ratkaisun ja tuotamme ESRS-datan”. Otahan yhteyttä, niin tehdään lupaviidakosta moottoritie tulokseen.
