Miksi TES/VES sopimusten keskeisten etujen ja oikeuksien uskotaan tulevan lainsäädännöstä?
Yli puoli miljoonaa palkansaajaa on valinnut YTK-työttömyyskassan. Samaan aikaan järjestäytymisaste Suomessa on laskenut reilusti alle 60 prosentin. Yksi keskeinen syy jäsenkatoon on, että niin moni palkansaaja kuvittelee useimpien etujen tulevan lainsäädännön kautta, eikä ammattiliittojen neuvottelemien työ- ja virkaehtosopimusten (TES/VES) tuloksena.
Tilannetta pahentaa se, että osalla jäsenistöä kokemus omasta ammattiliitosta on valju, koska suurimmalla osalla jäsenistä työelämässä asiat ovat hyvin. Tilanteet, joissa työntekijä tarvitsee liittonsa konkreettista apua, eivät ole kovin yleisiä jäsenistön määrään nähden. Tämä heikentää, kokemusta ammattiliiton tarpeellisuudesta. Mielikuvasta muodostuu vääristynyt, jolloin liiton arvostus ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla.
Tuote on kunnossa
Ammattiliittojen edunvalvonta, sopimustoiminta ja palvelut ovat kunnossa. Nykyiset ja potentiaaliset jäsenet eivät kuitenkaan tunne niitä kovin hyvin. Ammattiliittoon liittyminen on yleensä korkean sidonnaisuuden päätös: se vaatii harkintaa ja selkeän syyn liittyä. Kun potentiaalisille jäsenille viestitään heille merkityksellisistä liittymisen syistä, liittyminen on huomattavasti todennäköisempää kuin pelkän jäsenyyden tarjoamisen perusteella.
Jäsenistölle on hyvä viestiä säännöllisesti työ- ja virkaehtosopimusten merkityksestä.
Jäsenuskollisuus syntyy joko oman kokemuksen kautta tai oppimalla jäsenyyden merkityksen. Merkityksen kaikkein keskeisimmät syyt tulevat TES/VES sopimusten keskeisistä asioista: palkkojen yleiskorotukset, erilaiset palkkojen lisät, ylityökorvaukset, lomarahat, sopimukset lomien kestoista, palkalliset sairauslomat, minimipalkat, arkipyhäkorvaukset, irtisanomisajat, palkallinen vanhempainvapaa jne.
Jäsenhankinta ja jäsenpito samalla kerralla
TES- ja VES-sopimusten keskeisten etujen oppiminen ei tapahdu hetkessä. Ihmiset eivät omaksu laajoja kokonaisuuksia kerralla, varsinkaan silloin, kun oppiminen on vapaaehtoista ja perustuu omaan kiinnostukseen. Siksi viestit kannattaa pilkkoa osiin: yksi asia ja yksi päätös kerrallaan.
Tämä microlearning-menetelmään perustuva lähestymistapa soveltuu hyvin sosiaaliseen mediaan ja liittojen omiin julkaisuihin. Työ- ja virkaehtosopimusten etujen viestinnän vahvuus on siinä, että ne ovat merkityksellisiä sekä potentiaalisille että nykyisille jäsenille.
