ESR+ voi olla järjestöille enemmän kuin rahoituskanava: se voi auttaa sanoittamaan vaikuttavuutta

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitusympäristö on muuttunut nopeasti. Julkinen rahoitus on paineessa, yleisavustusten tulevaisuudesta keskustellaan aiempaa kriittisemmin ja järjestöiltä odotetaan yhä tarkempaa näyttöä siitä, mitä niiden työ saa aikaan. Tässä tilanteessa katse kannattaa kääntää myös sellaisiin rahoituskanaviin, joita moni järjestö ei ehkä ole hahmottanut oman toimintansa kannalta riittävän kiinnostaviksi. Yksi näistä on Euroopan sosiaalirahasto plus eli ESR+.

ESR+ ei ole perinteinen järjestöavustus. Sitä ei ole tarkoitettu organisaation normaalin toiminnan ylläpitämiseen eikä yleisrahoituksen aukkojen paikkaamiseen. Sen logiikka on toinen. ESR+ rahoittaa kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa esimerkiksi työllisyyttä, osaamista, palvelurakenteita ja osallisuutta.

Eurooppalainen rahoitus on kiinnostava mahdollisuus

Monen järjestön arjessa kohdataan juuri niitä ihmisiä ja ilmiöitä, joihin ESR+-rahoituksella halutaan vaikuttaa: osattomuutta, yksinäisyyttä, työelämän ulkopuolelle jäämistä, palvelujärjestelmän katveita, pitkittyneitä ongelmia, toimintakyvyn heikkenemistä ja tilanteita, joissa ihminen tarvitsee tukea ennen kuin ongelmat muuttuvat raskaiksi palvelutarpeiksi.
Järjestöillä on usein poikkeuksellisen vahva kosketus siihen, miltä yhteiskunnallinen ongelma näyttää ihmisen arjessa. Järjestöt tietävät, missä palveluketju katkeaa, miksi apu ei tavoita, miten luottamus syntyy ja millainen tuki todella muuttaa ihmisen toimintamahdollisuuksia.
ESR+-hankkeessa tämä osaaminen pitää kuitenkin muuttaa hankekieleksi.
Hyvä tarkoitus ei vielä riitä. Tarvitaan selkeä ongelma, rajattu kohderyhmä, perusteltu toimintamalli, uskottavat kumppanit, mitattavat tulokset ja suunnitelma siitä, miten hankkeen jälkeen syntyvä malli jää elämään. Rahoittajan näkökulmasta hanke ei voi olla sitä, että tehdään lisää samaa kuin ennen. Sen pitää olla kehittämistä, joka tuottaa jotakin uutta, skaalattavaa tai laajemmin hyödynnettävää.

Järjestön haasteet kertoa vaikuttavuudestaan liittyvät rahoitukseen

Järjestöissä on valtavasti asiantuntemusta, mutta se on usein kiinni ihmisissä, kohtaamisissa ja käytännön työssä. Se on hiljaista tietoa, kokemuksellista ymmärrystä ja vuosien aikana syntynyttä luottamusta kohderyhmiin. ESR+-hakemuksessa tämä kaikki pitää jäsentää rakenteeksi: miksi hanketta tarvitaan, mitä se muuttaa, miten muutos syntyy ja millä perusteella voidaan osoittaa, että hankkeella on ollut vaikutusta. Tämä on samaan aikaan rahoituksellinen ja viestinnällinen tehtävä.
Järjestön pitää pystyä kertomaan, miksi juuri sen osaaminen on olennainen osa ratkaisua. Sen pitää osoittaa, ettei hanke ole irrallinen projekti, vaan vastaus tunnistettuun yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Sen pitää myös pystyä puhumaan kumppaneille, kuten kunnille, hyvinvointialueille, työllisyysalueille, oppilaitoksille, yrityksille ja muille rahoittajille kielellä, joka tekee yhteistyön hyödyt ymmärrettäviksi.
ESR+ voi siis olla järjestölle paljon enemmän kuin yksittäinen hankerahoituskanava. Se voi olla väline, jonka avulla järjestö kirkastaa omaa vaikuttavuuttaan, asemoi osaamisensa osaksi laajempaa palvelu- ja yhteiskuntarakennetta sekä rakentaa uusia kumppanuuksia.

Kenelle ESR+ sopii?

Erityisen kiinnostava ESR+ on järjestöille, jotka toimivat osallisuuden, yhdenvertaisuuden, työelämävalmiuksien, toimintakyvyn, nuorten, maahan muuttaneiden, pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten, omaishoitajien, vammaisten henkilöiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien parissa.
Näissä teemoissa järjestöjen vahvuus on usein juuri siinä, mitä virallinen järjestelmä ei yksin pysty tuottamaan: matalan kynnyksen kohtaamisessa, luottamuksessa, arjen ymmärryksessä ja kyvyssä tavoittaa ihmisiä ennen kuin ongelmat kasautuvat.
Rahoitushakemuksessa tämä ei kuitenkaan saa jäädä yleiseksi kuvaukseksi. Se pitää muotoilla hankkeeksi.

• Mikä on ratkaistava ongelma?
• Mitä kohderyhmän elämässä tai toimintamahdollisuuksissa halutaan muuttaa?
• Miten järjestön toimintamalli saa muutoksen aikaan?
• Mitä kumppaneita tarvitaan?
• Mitä mitataan?
• Miten tulokset juurrutetaan hankkeen jälkeen?

Hyvä ESR+-hanke vastaa kysymyksiin jo ennen varsinaista hakemusvaihetta

Raudan näkökulmasta tässä on järjestöille selkeä mahdollisuus. Olemme tehneet paljon työtä järjestöjen vaikuttavuuden, vastuullisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen sanoittamisen parissa. Olemme auttaneet organisaatioita kirkastamaan, miksi niiden työ on tärkeää, mitä se saa aikaan ja miten siitä puhutaan rahoittajille, kumppaneille ja sidosryhmille.
ESR+-rahoituksessa tämä osaaminen voidaan tuoda hyvin käytännölliseen muotoon.
Voimme auttaa järjestöä tunnistamaan, mikä sen nykyisessä toiminnassa voisi kehittyä ESR+-kelpoiseksi hankkeeksi. Voimme jäsentää vaikutuspolun, kirkastaa kohderyhmän tarpeen, rakentaa hankkeen muutoslogiikan, sanoittaa kumppanihyödyt ja muotoilla hakemuksen ydinsisällön niin, että järjestön oma asiantuntemus muuttuu rahoittajan ymmärtämäksi kokonaisuudeksi.

Ota yhteyttä, niin saat kuulla lisää!