Omarahoitus ei ole vain budjettikysymys, se on järjestön kumppanuusstrategian testi

ESR+-hankkeiden yhteydessä yksi kysymys nousee nopeasti esiin: mistä järjestö löytää omarahoitusosuuden? Kysymys on tärkeä, mutta sitä ei kannata käsitellä vain taloushallinnon ongelmana. Parhaimmillaan omarahoitusosuus kertoo jotakin paljon suurempaa: onko järjestön hankeidea sellainen, että muutkin toimijat ovat valmiita sitoutumaan siihen? Tästä syystä omarahoitus kannattaa nähdä kumppanuusstrategian testinä.

Jos järjestö lähtee rakentamaan ESR+-hanketta yksin, omarahoitusosuus voi näyttää vaikealta esteeltä. Monella sosiaalialan järjestöllä ei ole suuria vapaita varoja, eikä oman varallisuuden käyttäminen hankkeen rahoittamiseen ole aina realistista tai viisasta. Silloin kysymys kuuluu: kuka muu hyötyy siitä, että hanke toteutuu?
 

Moderni rahoitus vaatii kumppaneita

Sosiaalialan järjestöjen työ kytkeytyy usein suoraan kuntien, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden tavoitteisiin. Järjestöt tavoittavat ihmisiä, joita julkinen palvelujärjestelmä ei aina tavoita. Järjestöt rakentavat luottamusta, vahvistavat osallisuutta, tukevat arjen toimintakykyä, ehkäisevät ongelmien kasautumista ja voivat täydentää palvelupolkuja tavalla, joka on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti arvokas. Jos ESR+-hanke ratkaisee myös julkisen kumppanin tunnistamaa ongelmaa, omarahoitus ei ole enää pelkkä järjestön sisäinen rahoitushaaste. Siitä tulee yhteinen investointi.
Tärkein omarahoituskanava sosiaalialan järjestölle onkin usein kunta, hyvinvointialue tai työllisyysalue: ei siksi, että ne olisivat helppoja rahoittajia, vaan siksi, että niiden sitoutuminen vahvistaa samalla hankkeen uskottavuutta.
Kun kunta tai hyvinvointialue osallistuu hankkeeseen, se viestii rahoittajalle, ettei kyse ole vain järjestön omasta ideasta. Hanke vastaa todelliseen alueelliseen tarpeeseen. Se liittyy palveluihin, osallisuuteen, hyvinvoinnin edistämiseen, työllisyyteen tai ennaltaehkäisyyn tavalla, jonka myös julkinen kumppani tunnistaa merkitykselliseksi.

Laaja-alainen vaikutusten tunnistaminen on kriittistä rahoituksen kannalta

ESR+-hankkeessa kumppanuus ei saa olla päälle liimattu logo hakemuksen lopussa. Sen pitää näkyä hankkeen logiikassa. Miksi juuri nämä toimijat ovat mukana? Mitä kukin tuo hankkeeseen? Miten kohderyhmä tavoitetaan? Miten tulokset siirtyvät käyttöön hankkeen jälkeen? Mikä muuttuu, jos hanke onnistuu?
Omarahoitusosuus voi tulla myös muista lähteistä. Yrityskumppanit voivat olla kiinnostavia erityisesti silloin, kun hankkeella on yhteys työelämään, osaamiseen, rekrytointipolkuihin, osatyökykyisten työllistymiseen, paikalliseen yhteisövastuuseen tai yrityksen omaan vastuullisuusstrategiaan. Säätiöt voivat puolestaan täydentää rahoitusta hankkeissa, jotka liittyvät niiden omiin painopisteisiin.
Sosiaali- ja terveysalan järjestölle vahvin perusasetelma on kuitenkin usein tämä: julkinen pääkumppani, järjestön oma erityisosaaminen ja tarvittaessa täydentävät yksityiset tai säätiöpohjaiset kumppanit. Tällöin hanke ei näyttäydy irrallisena projektina, vaan yhteisenä ratkaisuna.
Omarahoituksen järjestäminen alkaa siis jo paljon ennen hankkeen esittelyä. Se alkaa siitä, että järjestö pystyy sanoittamaan oman työnsä arvon muiden toimijoiden näkökulmasta. Kunnalle arvo voi olla osallisuuden vahvistaminen, yksinäisyyden vähentäminen, kotoutumisen tukeminen tai ennaltaehkäisevän työn vahvistuminen. Hyvinvointialueelle arvo voi olla palvelupolun täydentyminen, raskaampien palvelutarpeiden ehkäisy tai vaikeasti tavoitettavien ryhmien parempi kohtaaminen. Työllisyysalueelle arvo voi olla työkyvyn, osaamisen, arjen hallinnan tai työllistymisedellytysten vahvistuminen ja yritykselle arvo voi olla vastuullisuuden konkreettinen toteuttaminen, paikallinen vaikuttavuus tai yhteys tulevaisuuden työvoimapolkujen rakentamiseen.
Kun nämä hyödyt on sanoitettu oikein, omarahoitusneuvottelu muuttuu. Järjestö ei pyydä rahaa omaan projektiinsa. Se tarjoaa kumppanille mahdollisuutta olla mukana ratkaisemassa ongelmaa, joka koskee myös kumppania itseään.

Monella järjestöllä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia

Järjestöjen arjessa syntyy usein vahvaa näyttöä vaikuttavuudesta, mutta sitä ei aina ole paketoitu kumppaneille ymmärrettävään muotoon. Toiminnan merkitys kyllä tunnetaan, mutta sen arvoa ei ole käännetty kunnan, hyvinvointialueen, yrityksen tai rahoittajan päätöksenteon kielelle.
Juuri tässä Rauta voi auttaa.
Voimme rakentaa järjestölle omarahoituksen kumppanuuspolun: tunnistaa oikeat kumppanit, kirkastaa hankkeen yhteisen hyödyn, muotoilla kumppanikohtaiset perustelut ja tuottaa materiaalin, jonka avulla järjestö voi käydä rahoitus- ja sitouttamiskeskusteluja uskottavasti.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hankkeen tiivistettyä kirjallista esittelyä kunnalle, vaikuttavuuspolkua hyvinvointialueelle, yrityskumppanuuden perustelua vastuullisuusnäkökulmasta tai koko hankkeen kumppanikarttaa, jossa jokaisen toimijan rooli ja hyöty kuvataan selkeästi.
ESR+-hankkeen omarahoitus ei siis ole vain kysymys siitä, mistä rahat löytyvät. Se on kysymys siitä, onko järjestön ratkaisu sanoitettu niin hyvin, että muut toimijat näkevät siinä myös oman tavoitteensa. Kun tämä onnistuu, omarahoitusosuus muuttuu esteestä todisteeksi ja ennen kaikkea se osoittaa, että järjestön työ on osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta.

Tässä työssä Rauta voi olla järjestön rinnalla ideasta kumppanuuteen ja kumppanuudesta rahoituskelpoiseen hankkeeseen.

Ota yhteyttä, niin kuulet lisää!
 

Euroopan Sosiaalirahasto Plus eli ESR+ on järjestöille, jotka toimivat osallisuuden, yhdenvertaisuuden, työelämävalmiuksien, toimintakyvyn, nuorten, maahan muuttaneiden, pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten, omaishoitajien, vammaisten henkilöiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien parissa. ESR+ on hankerahoitusta, jota haetaan tiettyyn hankkeeseen, eikä järjestön toiminnan yleisiin kustannuksiin.