Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?

Ukrainan sota on antamassa Euroopan omalle energiatuotannolle voimakkaan boostin, koska Venäjän energian varaan jääminen sisältää liikaa niin taloudellisia kuin poliittisia riskejä. Euroopan mahdollisuudet lisätä omaa energian tuotantoaan lienee pitkälti uusien fossiilittomien tuotantomuotojen varassa. Tuulivoiman rakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa, koska se on edullisin tapa tuottaa sähköä. Useiden eri arvioiden mukaan suosituimmat tuuliolosuhteet Euroopassa ovat Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa. Yhden MWH:n tuotantokustannus Pohjanmerellä on noin 40–65 euroa, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 euroa. Tämä tuo uskomattoman kilpailuedun. [...]

2022-03-04T14:31:30+02:003.3.2022|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Ilmastonmuutos ja Ukrainan sota

Venäjän toimet ovat johtamassa siihen, että EU nopeuttaa siirtymistä fossiilittomiin energian tuotantomuotoihin. Jos/kun Venäjä käyttää energiaa aseena painostaakseen  EU:ta taipumaan mm. Venäjän geopoliittisista vaatimuksiin, niin EU:n on käytännössä pakko irrottautua Venäjän energiatuonnista. Jos Venäjältä ostettu energia vain korvataan tuonnilla muualta, niin EU ajaisi itsensä pitkäaikaisempaan kalliin energian aikaan. Toki näin käykin, mutta väliaikaisesti. Lisäämällä investointeja voimakkaasti esim. tuuli-, aurinko- ja vuorovesivoimaan sekä vetyyn, EU irrottautuu vähitellen fossiilisista energiamuodoista. Kaiken lisäksi uusien energiamuotojen ”raaka-aine” on ilmaista ja mahdolliset myyntiboikotit ovat [...]

2022-03-03T10:59:24+02:003.3.2022|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen|

Olemmeko ajautuneet kilpailemaan hinnalla?

Loppuvuodesta 2021 Etla julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten yritysten investointien vähyys johtuu hyvin pitkälti Nokian tuotekehitykseen vähäisyydestä. Investointilama alkoi 2009 finanssikriisistä ja siitä lähtien investoinnit suhteessa talouden kokoon ovat pienentyneet. Investointien puuttuessa yrityssektori on käpertynyt ja menettänyt kilpailukykyään. Jos Suomen investoinnit ovat olleet Nokian varassa, niin se kertoo myös siitä, miten vähäistä tuotekehitys ja kilpailukyvystä huolehtiminen on ollut suomalaisessa yrityskentässä. Onko tämä kehityskulku syynä siihen, miksi meillä valitetaan suomalaisen työvoiman ja erilaisten välillisten kulujen olevan niin korkeita? Olemme ajautuneet [...]

2022-02-14T15:32:37+02:0014.2.2022|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen|

Ympäristörikos on uusi harmaa talous

Rakennusteollisuuden kamppailu harmaata taloutta vastaan on jatkunut jo vuosia. Käänteinen alv, työmaiden kontrolli ja läpinäkyvämpi toimialan arvoketju ovat saaneet aikaan jo merkittäviä tuloksia. Ympäristörikoksia tulkitaan kuitenkin usein uhrittomina rikoksina, joissa rikoshyödyn tunnistaminen on hankalaa ja monet tapaukset eivät koskaan päädy tuomioistuimeen asti. Yksi asia on kuitenkin selvää: ympäristörikos rakennusalalla tuottaa tekijälleen rikollista kilpailuetua. Rakennusalan ympäristörikoksiin kuuluvat esimerkiksi vaarallisten aineiden ja rakennusjätteiden dumppaus, laittomat maa-ainesotot tai läjitykset. Pyrkimyksenä on usein saada lisätuottoa tai säästää jätteenkäsittelymaksuissa. Hyötyä voi syntyä myös säästyneissä [...]

2021-07-02T20:12:40+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Merellä tuulee merkittäviä investointeja

Euroopan unioni julkaisi viime marraskuussa uuden merituulivoimaloita koskevan strategiansa. Sen tavoitteena on vuoteen 2050 rakentaa Euroopan rannikoille 300 gigawatin edestä tuulivoimaa. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden teho on 12 GW. Uusien voimaloiden toteutuminen olisi arvoltaan noin 800 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa merkittävää nousua toimialan työvoiman tarpeessa kuin alihankintaketjuissa. Itämerellä on suuri potentiaali merituulienergialle ja jonkin verran paikallista potentiaalia aaltoenergialle. Syyskuun lopussa Itämeren alueen kahdeksan energiaministeriä allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jonka myötä maat pyrkivät lisäämään keskinäistä yhteistyötä. Ministerit sopivat myös yhteistyön tiivistämisestä Itämeren [...]

2021-07-02T20:17:28+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yleinen, Yritysvastuu|

Parempaa tulosta ilman hiiltä

Nordean viimeisin osavuosikatsaus oli erittäin positiivinen. Yksi hyvään tulokseen johtaneista syistä on ollut riskipitoisesta liiketoiminnasta vetäytyminen. Yksi näistä suurten riskien toimialoista on öljyala. Kohti fossiilitonta taloutta Rahoitusliiketoiminnan muutokset nopeuttavat globaalin talouden kehitystä kohti vastuullisempaa, hiilineutraalia toimintaa. Nordean onnistuminen öljyriskin pienentämisessä korostui koronan aiheuttaman öljyn kysynnän laskun myötä, mutta ”fossiiliton linja” on muutenkin nähtävissä finanssialalla. Danske Bankin päätös, että hakiessaan luototusta investointeihinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan, miten se on hoitanut liiketoimintansa vastuullisuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös 7000 miljardin dollarin [...]

2021-07-02T20:27:47+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Hankintatoimi muuttuu kohti vastuullisuutta: mitä se merkitsee rakennusalalle?

Rakennettu ympäristö ja rakentaminen ovat merkittäviä päästölähteitä. Samanaikaisesti, niin valtio kuin suurimmat kaupungit ovat sitoutuneet erittäin kunnianhimoisiin tavoitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi aina päästöttömyyteen saakka. Yksi keinoista on rakennusalan Green Deal. Syyskuun alussa ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt, Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit allekirjoittivat vapaaehtoisen Green Deal -sopimuksen työmaiden päästöjen vähentämiseksi. Allekirjoittaneet kaupungit ja Senaatti ovat sitoutuneet siihen, että heidän työmaansa ovat fossiilittomia vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla [...]

2021-07-02T20:41:34+03:008.10.2020|Categories: Yleinen|

Aikuinen on terve kun se pelaa.

Pelillistäminen, eli peliominaisuuksien liittäminen erilaisiin toimintaympäristöihin (oppiminen, rekrytointi, lojaliteetin vahvistaminen) on ollut olemassa jo Platonin filosofisista ajatuspeleistä lähtien. Digitalisaatio on mahdollistanut kustannustehokkaan kanavan tavoittaa laajoja kohderyhmiä pelien muodossa. ”Vakavan pelaamisen”, eli oppimiseen, koulutukseen ja valistukseen perustuvan pelaamisen sekä liiketoimintalähtöisen, mutta viihteellisen pelaamisen (asiakasuskollisuus, brandilojaliteetti) määrä onkin nopeassa kasvussa. Syyt pelillistymiseen ovat ihmisten mediaympäristön pirstoutumisessa sekä ajankäytön muutoksessa. Digitaalinen maailma vie yhä enemmän yksilön ajankäytöstä, ja sen tarjoamat vaihtoehtojen mahdollisuudet ovat käytännössä rajoittamattomat. Organisaation halutessa kertoa omalle kohdeyleisölleen toimintaansa liittyvistä [...]

2020-03-16T16:23:52+02:0026.5.2016|Categories: Yleinen|Tags: , , |

Varallisuuden keskittyminen johtaa deflaatioon

Yritykset eivät investoi, jos niiden tuotteille tai palveluille ei ole kysyntää. Miksi sitten kysyntä on niin lamassa? Kun keskiluokan ja pienituloisten ostovoima on laskenut, ei kysyntä voi luonnollisella tavalla lähteä kasvuun. Kun kysyntää ei ole riittävästi, yritykset keskittyvät kustannusten leikkaamiseen. Palkkojen ja työvoiman leikkaukset parantavat yritysten kannattavuutta, mutta jatkavat edelleen varallisuuden keskittymistä. Palkansaajien ostovoimaa edelleen pienenee, jolloin kansainvälinen talous luisuu yhä voimakkaammin kohti deflaatiota. Jotta maailmantalous lähtisi liikkeelle, olisi keskiluokan ja pienituloisten ostovoima saatava nousuun. Yksi tärkeimpiä elementtejä ostovoiman [...]

2020-03-16T16:36:38+02:0012.11.2015|Categories: Yleinen|Tags: , , |
Go to Top