Vastuullisuus jaotellaan perinteisesti kolmeen ”pilariin”; taloudelliseen-, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Sosiaalinen vastuu on aihe, joka on iät ja ajat ollut ammattiliittojen agendalla ja sen vaikutusten hahmottaminen onkin helppoa useimmille liitoille. Taloudellinen vastuu on myös lähellä ammattiliittojen oman toiminnan ydintä, mutta ammattiyhdistysliikkeen käsitys sen omasta roolista ympäristövastuussa on vielä aika lailla ”hakusessa”.
Mikä on olennaista?
Monesti ammattijärjestöjen käsitys omasta ympäristövastuusta on rajoittunut toimitilojen energian kulutukseen tai kierrätyksestä huolehtimiseen, mikä rajaa vastuun kovin kapeaksi. Vastuun ja mahdollisuuksien hahmottamista helpottaa ns. olennaisten aiheiden tunnistaminen. Esimerkkinä toimii vaikkapa rahoituslaitoksen taloudellinen vastuu: se ymmärretään helposti, mutta jos pankki rajaa ympäristövastuunsa toimitilojensa energiankulutukseen, niin suussa maistuu harhauttamisen tympeä maku.
Rahoituspäätöksillä on suunnattoman paljon suurempi vaikutus ympäristöön kuin karsitulla konttoriverkostolla. Esimerkkinä olennaisesta vastuusta pankin toiminnassa on Danske Bankin päätös, että viimeistään 2023 yritysten on luototusta hakiessaan kyettävä osoittamaan, miten ne ovat ottaneet huomioon liiketoimintansa vastuullisuuden, etenkin ympäristövastuun.
Ammattiliitoilla mahdollisuus ottaa koppi ympäristövastuusta
Useiden ammattien vaatimukset muuttuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Syntyy uusia ammatteja, koulutuksen tarve lisääntyy sekä muuntokoulutus lisääntyy. Muodostuuko uuden vähähiilisen yhteiskunnan tarpeista työvoiman kohtaanto-ongelma, mikä jarruttaa talouskasvua vai pystyykö yhteiskunta vastaamaan uuteen tarpeeseen?
Koulutuspolitiikassa onnistuminen on työllisyyskysymys ja siksi se kuuluu myös ammattiliittojen agendalle. Vaikuttaminen valtion koulutuspanostuksiin sekä ympäristötekijöiden tuominen myös oman koulutustoiminnan sisältöihin on niin liittojen jäsenistölle kuin koko yhteiskunnalle kilpailukykytekijä.
Ympäristötekijät osa työllisyyttä
Globaalitalous on suuntautumassa yhä voimakkaammin kohti fossiilitonta yhteiskuntaa ja ympäristötekijät ovat yhä enemmän yritysten keskeisiä kilpailutekijöitä. Yritykset, jotka ovat uuden talouden kehityksen kärjessä, pääsevät suuremmalla todennäköisyydellä osallistumaan ”kerman kuorintaan” kuin perässähiihtäjät. Samalla syntyy korkean tuottavuuden työpaikkoja, yritysten palkanmaksukyky paranee, ostovoima kasvaa ja valtion verotulot kasvavat. Syntyy positiivisuuden kierre. Uusi, ympäristötekijät huomioiva talous, suosii myös Pohjoismaiden kaltaisia korkean koulutustason valtioita.
Ne yritykset, jotka uskovat halpojen tuotantokustannusten, rajoittamattomien päästöoikeuksien ja pienten palkkojen olevan kilpailuvaltteja, ovat ajamassa itseään kilpailemaan ”intialaisten” yritysten kanssa, niiden kilpailukeinoilla. Sen tien päässä ei ole hyvinvointiyhteiskunta.
Ammattiyhdistysliike yhteiskunnallisena vaikuttajana
Kuinka monella ammattiliitolla on eettiset ohjeet varojensa sijoittamisesta ja sisältyykö niihin esimerkiksi sijoituskielto hiilivoimaan, öljyyn ja turvevoimaan? Olisi suotavaa niin eettiseltä kuin taloudelliselta kannalta irrottautua fossiiliyhtiöistä. Monet rahastot ovat jo näin tekemässä, koska ovat analysoineet ko. alojen kuihtumisen ja arvon menetykset. Eettisillä sijoituspäätöksillään liitot vastaavat myös siihen huoleen, joka niiden jäsenistöllä on ilmastonmuutoksesta.
Olennaisuuden merkitys
Ammattiyhdistysliikkeen jäsenillä on myös halu vaikuttaa, että itsellä niin kuin seuraavilla sukupolvilla on käytössään planeetta, jossa on hyvä asua ja elää. Heillä on mahdollisuus työpaikoillaan vaikuttaa yritysten tapaan toimia ympäristöasioissa. Siksi kaikki se koulutus, ideat ja ajatukset, jotka henkilöstö tuo mukanaan työyhteisöönsä, vaikuttaa myös yrityksen toimintaan ja sen kilpailukykyyn.
Kun ammattiliitto tai yritys arvioi omaa yhteiskuntavastuutaan, niin se tulisi tehdä omasta toiminnastaan ja sidosryhmistään lähtevä olennaisuusanalyysin kautta. Näin sosiaalisen-, taloudellisen- ja ympäristövastuun satsaukset keskittyvät sinne, missä niillä on todellista vaikutusta. Ilman olennaisuuden arviointia ympäristövastuun teot ja viestintä painottuvat epäolennaisiin seikkoihin.
Ota yhteyttä ja varmista järjestösi oikea vastuullisuuden sanoma. Tutustu olennaisuusanalytiikkapalveluihimme ja johda toimintaanne parempaan tulevaisuuteen.
