Suomen ensimmäisiä GRI Standards -raportteja julkistetaan parhaillaan. Itselläni on ollut etuoikeus olla mukana jo syksystä lähtien yhtiöiden raportoinnin muutoksessa. Vaikka kyseessä ei suinkaan ole itse raportoinnin mekaniikan muutos, niin vaikutus näkyy parhaiten siinä tavassa, miten jatkossa tullaan yhtiön liiketoiminnan vastuullisuutta arvioimaan niin yhtiön sisällä kuin sen sidosryhmissä. Alla itselleni tärkeiksi muodostuneita seikkoja uudesta mallista.
Vaikutus on nyt oikeaa vaikutusta.
Aikaisemmissa GRI-raportointimalleissa olennaisuusanalyysissa esiintyvä termi ”vaikutus” tarkoitti yhtiölle olennaisten aiheiden vaikutusta sen omaan liiketoimintaan. Standards-malli muuttaa tarkastelusuunnan päinvastaiseksi: ”vaikutus”-termi tarkoittaa nyt (myös) yhtiön liiketoiminnan vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan ja sitä kautta kestävään kehitykseen.
Ero on merkittävä ja sen aiheuttama tarkastelukulman muutoksen tulisi näkyä seuraavissa olennaisuusanalyyseissä. Tehtyäni itse ensimmäiset olennaisuusanalyysit tästä näkökulmasta, niin täytyy sanoa ko. muutoksen huomioon ottaminen on varsin avartava kokemus. Oli yllättävää huomata, miten pitkälle yrityksen liiketoiminnan vaikutukset näkyvät, kun workshop- keskusteluissa annettiin ajatuksen hieman lentää. Itse Standards-malli tarjoaa kyllä työkalut vaikutusten merkittävyyden arviointiin siten, että edelleen keskitytään tärkeisiin seikkoihin.
Alihankinnasta arvoketjuun.
Koska ”vaikutus”-termi muuttui kattamaan yhtiön vaikutuksen ympäröivään maailmaan, niin Standards tuo ensimmäistä kertaa GRI-raportointiin arvoketjun käsitteen. Olen itse uskonut aina arvoketjun merkittävyyteen yhtiön vastuullisen liiketoiminnan kuvaamisessa: nyt tehty muutos on mielestäni erittäin positiivinen. Sinänsä on hieman erikoista, että muutoksen tulo kesti näin kauan. Raportoinnin ”tavarantoimittaja/alihankkija” -käsitteistö on ollut varsin mekanistinen ja kuvannut vain upstream -tavara/palveluvirtaa yhtiöön, kun nyt arvoketju kattaa myös jakelutien sekä loppukäyttäjät, eli koko elinkaarimallin.
Yhdessä vaikutusarvioinnin uudistuksen kanssa arvoketju avartaa yhtiön vastuullisen liiketoiminnan horisonttia ja helpottaa koko vastuullisuus-käsitteen selventämistä esimerkiksi omalle henkilökunnalle: yritys on osa ympäröivää yhteisöä ja sen vaikutukset saattavat näkyä nyt ymmärrettävämmin vaikkapa työtekijöiden omassa elämässä.
Johtamista niin, että sen ymmärtää.
Johtamisen kuvaamisessa selkeys parantui. Nyt johtamiskuvauksen tulee vastata kolmeen kysymykseen: miksi johdettava aihe on tärkeä, miten sitä johdetaan ja miten johtamisen onnistumista arvioidaan.
Koska olennaisuusarviossa määritetyt aiheet linkittyvät nyt suoraan johtamisen kuvaamiseen, niin raportin lukeminen on helpompaa. GRIn perusohjeena on, että jokaisella yksittäisellä aiheella tulisi olla oma johtamisen kuvauksensa, mutta onneksi ohjeen laatijat ovat ymmärtäneet realiteetit ja myöntyneet aiheiden yhdistämiseen yhden johtamisjärjestelmäkuvauksen alle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perinteinen kolmen pilarin raportointi saa jatkoa myös Standards-mallissa, mutta mukaan tulee todennäköisemmin myös yhtiön koko liiketoimintaa läpileikkaavien aiheiden johtamisen kuvaus (eettiset kysymykset, ostotoiminnan periaatteet, yrityskansalaisuus).
Kaiken kaikkiaan pidän uutta mallia onnistuneena uudistuksena. Sen avulla voidaan paremmin arvioida yhtiön liiketoiminnan vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan sekä kestävään kehitykseen laajemmassa mittakaavassa. Samalla tarjoaa työkaluja yhtiölle kehittää omaa ymmärrystään oman toimintansa vaikutuksista ja miten johtaa sekä tarvittaessa muuttaa omia käytäntöjään.
On myös helppo havaita, että GRI muutoksellaan pyrkii parantamaan sen yhteensopivuutta YK:n SDG-periaatteiden kanssa.
Eikös olekin hienoa, kun kaikki taas muuttuu, kun juuri oppi tekemään yhdellä tavalla? Että taas on konsultilla töitä ☺
