Viljelyalojen pieneneminen johtaa tarjontainflaatioon.
Monet ruokakasvit, kuten eri viljat, riisi, maissi, kahvi, kaakao, tee jne. kärsivät viljelyalojen pienenemisestä lähinnä kuumuuden ja kuivuuden johdosta. Ilmastomuutoksen edetessä tilanne vain pahenee, jolloin tuotantomäärät laskevat edelleen. Tämä nostaa maailmanmarkkinahintoja ja kiihdyttää inflaatiota. Ongelmallisinta tilanteessa on se, että kyse on tarjontainflaatiosta, jota on vaikea torjua koroilla. Paras apu olisi tarjonnan, eli tuotantomäärien kasvattaminen, mutta ongelmallista on se, että pohjoiset alueet eivät todennäköisesti pysty korvaamaan niitä satomenetyksiä, jotka tapahtuvat Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
Helpottaako geenimanipulaatio kehittyvien maiden tilannetta?
Geenimanipulaatio, jolla kehitetään yhä paremmin kuumuutta ja kuivuutta kestäviä kasveja, voi auttaa monia kehittyviä maita tuottamaan itse ainakin osan ruuastaan. Makean veden puute ja kuivuus kuitenkin tulevat olemaan monilla alueilla niin pahoja, että asuminen ja viljely eivät enää ole mahdollisia. GMO:sta saatava apu voi olla vain osaratkaisu.
Muuttoaallon ja väestönkasvun vaikutus inflaatioon
Samaan aikaan, kun suuressa osassa Afrikkaa ja Aasiaa viljelyalat pienenevät, niin väestö kasvaa ja muuttaa kaupunkeihin. Maaseudulla asuu ja työskentelee yhä harvempi, jolloin maanviljelijöiden määrä pienenee, mutta ruokittavia suita on yhä enemmän, jolloin ruokahuolto perustuu enenevissä määrin tuontiin. Nämä seikat osaltaan lisäävät entisestään ruuan tuotantoon liittyvää sekä kysyntä- että tarjontainflaatiota.
Korkeamman inflaation kausi
Kun ilmastonmuutoksen seurauksena todennäköisesti olemme pitkäaikaisessa tarjontainflaatiossa ja väestönkasvun takia kysyntäinflaatiossa, niin tulevaisuudessa euroalueen tavoittelema kahden prosentin inflaatiotavoite muuttuu yhä vaikeammaksi saavuttaa. Voikin olla, että on syytä varautua pitkäaikaisempaan korkean inflaation jaksoon, mikä voi kestää jopa muutaman vuosikymmenen, jos ei pidempäänkin.
Hillitsevätkö uudet energiamuodot inflaatiota?
Pidemmällä aikavälillä uudet fossiilittomat energiantuotantomuodot saattavat taas osaltaan hillitä inflaatiota, kun esim. tuuli-, vety- ja aurinkoenergian infrastruktuurit ovat valmiit, niin ne ovat ylivoimaisesti halvempia energiamuotoja kuin nykyinen fossiili-infra. Esim. tuulen ja auringon raaka-ainekustannukset ja logistiikkakustannukset ovat käytännössä lähes nolla. Samalla erilaiset taloudelliset ja poliittiset riippuvuudet katkeavat, mitä etenkin öljyn sekä maakaasun markkinoihin on liittynyt. Energiaan liittyvä inflaatioherkkyys vähenee, mikä osaltaan hillitsee etenkin tarjontainflaatiota.
