Viime keväänä Britannian valtionvarainministeriö julkaisi Dasguptan raportin. Sen sisällön keskeinen argumentti on, että luonnon monimuotoisuus mahdollistaa taloudellisen kasvun. Luonto on siis pääomaa, jonka avulla kansakunta kasvaa ja menestyy ja näin ollen sen arviointi tulee sisältyä kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon.
Onkin varsin kuvaavaa, että raportin tilaajana oli Britannian valtionvarainministeriö, eikä ympäristöministeriö. Pistää miettimään, onko Suomen hallinto yhtä pitkälle katsovaa tehdessään päätöksiä, jotka koskevat luontoa.
Sijoittajille luonto on aikaisemmin ollut lähinnä eri hankkeiden tiellä, mutta nyt luontokato muodostaa systeemisen riskin, jota tulee hallita. Saadakseen parempaa tietoa eri yritysten vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tarvitaankin uusia instrumentteja.
Yksi näistä on EU:n kestävän rahoituksen taksonomia, joka otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2022 alusta lähtien. Taksonomiassa arvioidaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia kuuden eri ympäristötavoitteen näkökulmasta. Yksi näistä tavoitteista on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Taksonomian myötä monimuotoisuudesta tulee yksi kestävän rahoituksen määreistä. Täyttääkseen kestävän rahoituksen ympäristövaikutusten tarkastelua tullaan jatkossa yrityksiltä vaatimaan erillistä ”ympäristökirjanpitoa”: käytännössä vastuullisuusraportointi, erityisesti sen GRI Standards –kehikon täyttävässä muodossa, on juurikin taksonomian vaatimuksiin vastaamista.
Kuten missä tahansa viestinnässä, myös yritysvastuun viestinnässä on omat trendinsä: hiilijalanjälki, hiilikädenjälki, ihmisoikeuksien toteutuminen, vesijalanjälki ja nyt luonnon monimuotoisuus, joka on saanut odottaa omaa aikaansa ehkäpä liiankin pitkään. Miten oma organisaatiosi on ottanut kantaa asiaan? Jos ei, niin tulisiko ottaa? Ota yhteyttä meihin. Katsotaan parhaat tavat kommunikoida luonnosta ja oman liiketoiminnan vaikutuksista.
