Belgialaiset rakastavat simpukoitaan ja äyriäisiään. Siksi heillä onkin mahdollisuus nauttia vuosittaisissa herkkuaterioissaan noin 11 000 muovikappaletta, jotka ovat huuhtoutuneet meriin fleecepaidoista, kosmetiikasta ja vaikkapa pesuainepulloista. Noin prosentti kaikesta ”nautitusta” muovista kertyy kudoksiin, joten mikäli sattuu elämään vanhaksi, niin plastikkakirurgille ei taida tarvetta, koska on jo muovittanut itsensä ihan ruokailemalla.
Meriin dumpataan tai huuhtoutuu vuosittain yli 12 miljoonaa tonnia muovia. Pilkkoutuessaan mikromuoveiksi ja näin muistuttaessa planktonia, se siirtyy ravintoketjuun, päätyen lopulta niin belgialaiseen kuin suomalaiseen ruokapöytään. YK:n ennusteessa arvioidaan, että vuoteen 2050 mennessä merien muovin määrä ylittää kalakantojen määrän tonneissa, mikäli nykyiseen muovien saatavuuteen ei puututa radikaalisti.
Esimerkkinä muovien määrään vaikuttamisessa on vuoden taitteessa Englannissa voimaan astunut lainsäädäntö, jossa kosmetiikan muovirakeet kielletään.
