Rakennusalan vastuullisuuden edistäjinä toimivat tilaajat kaikkialla rakentamisen arvoketjussa. Yksistään hankkeeseen ryhtyvälle ei vaadetta vastuullisuudesta voi sälyttää, vaan koko arvoketjun yhteistyö, avoimuus ja proaktiivisuus ovat avainasemassa niin laadun kuin vastuullisuuden varmistamisessa. Nämä olivat avainajatuksia keskiviikkona 7. lokakuuta Rakentamisen Laatu RALA ry:n järjestämässä round table –keskustelussa, jossa haettiin ratkaisuja rakentamisen vastuullisuuskysymyksiin.

Mukana olivat round tablessa olivat puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, kestävän kehityksen johtaja Liisa Jäätvuori A-Insinöörit Oy:sta, Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen, Helsingin yliopiston toimitilajohtaja ja RALAn hallituksen puheenjohtaja Teppo Salmikivi sekä RALAn toiminnanjohtaja Tuula Råman. Keskustelun moderaattorina toimi Raudan vastuullisuusasiantuntija Timo Rantanen.

Tilaajien vastuu koko arvoketjussa
Keskustelussa korostui tilaajan rooli vastuullisuuden hallinnassa. Monesti tilaaja käsitetään vain hankkeeseen ryhtyvän näkökulmasta, mutta round tablessa muistutettiin, että tilaajia on itse asiassa koko rakennushankkeen arvoketjussa. Jakamalla tilaajavastuu kaikkien hankkeen eri toimijoiden kesken, on vastuullisuuden valvonta ja toteutus helpompaa.

Päivän haaste: vastuullinen hankinta
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi esitti muille panelisteille päivän haasteen: miksi niin usein työvoiman ja tarvikkeiden hankita suuntautuu halpamaihin? Sosiaalisen vastuun haasteet rakennusalalla ovat viime aikoina nousseet myös mediassa uutisaiheeksi, joten Harjuniemen huoli on osoittautunut myös todeksi. Panelistien vastauksissa korostui valvonnan ja jäljitettävyyden parantaminen. Yhtenä konkreettisena keinona nähtiin hiilijalanjälkilaskenta, jonka avulla voidaan materiaalien alkuperä selvittää yhä paremmin. Työvoiman kohdalla asia vaatii tilaajan osallistumista hankkeeseen yhä voimakkaammin. Yhteistoiminnallisissa hankkeissa tilaaja on lähempänä itse toteutusta, jolloin myös valvonta on parempaa.

Sertifikaattien merkitys toiminnan kehittämisessä
RALAn paneelissa myös RALAn omat tuotteet nousivat esiin kun kartoitettiin mahdollisia ratkaisuja vastuullisuuden edistämiseen erityisesti pk-segmentissä. Monesti suuryritysten käyttämät vastuullisuuden ohjaustyökalut, kuten YK:n kestävä kehitys 2030 –mittarit tai GRI:n raportointikehikot koetaan liian raskaiksi hallita. RALAn sertifioinneilla voidaan kuitenkin parantaa omaa toimintaa ja samalla avata tilaajille mahdollisuus vertailla eri yritysten vastuullisuustyötä.

Kun vastuullisuudesta huolehditaan saadaan aikaan taloudellisesti kestäviä hankkeita, totesi paneelin päätteeksi toiminnanjohtaja Tuula Råman. Se on hyvä tiivistys vastuullisuuden merkityksestä toimialalle.