Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpötilan nousu aiheuttaa monilla maapallon alueilla lisääntyvää kuivuutta, mikä johtaa viljelypinta-alan pienenemiseen. Tämän seurauksena ravinnon tuotto supistuu, kun samaan aikaan väestönkasvu jatkuu. Todennäköisenä seurauksena on elintarvikkeiden voimakas globaali hintojen nousu.

Pohjoisilla alueilla lämpötilan nousu johtaa satokauden pitenemiseen, viljelyalan kasvuun ja suurempiin satotuottoihin. Yhä useampien kasvien viljely tulee mahdolliseksi Suomessa. Toki myös uudet tuholaiset, liiallinen lämpö tai kuivuusjaksot tulevat kiusaksi, mutta todennäköisesti Suomen elintarviketuotanto tulee lyhyellä aikavälillä hyötymään lämpenevästä ilmastosta.

Pohjoisten merialueiden jäättömyys avaa Koillisväylän kuljetuksille Aasian ja Euroopan välille. Tämä antaa Suomelle mahdollisuuden toimia logistisena kauttakulkuyhteytenä Keski-Euroopan markkinoille. Etenkin itäisen Keski-Euroopan yhteydet Aasiaan lyhenevät Suomen kautta tapahtuvilla kuljetuksilla.

Jos tämä uusi logistinen yhteys aukeaa, niin Suomen tulee suhtautua aivan uudella vakavuudella Helsingin ja Tallinnan väliseen tunneliyhteyteen. Perustuisiko uusi tunneliyhteys sitten rautateihin tai rekkakuljetuksiin, jää nähtäväksi.

Jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä, niin ehkä jo 50 vuoden sisällä valtamerien pintojen nousu pakottaa Tanskan salmien patoamiseen. Vaihtoehtona olisi Itämeren rantojen korottaminen kauttaaltaan, mikä olisi urakkana kalliimpi ja hitaampi kuin patoaminen. Venäjälle Tanskan salmien patoamisella olisi myös sotilaspoliittinen merkitys, mutta Pietari kuten monet muut ranta-alueet ovat tiheästi asuttuja alueita, joten patoamisesta ehkä päästäisiin yhteisymmärrykseen Itämeren valtioiden kesken.

Patoaminen tekisi Itämeren suojelusta entistäkin tärkeämpää ja yhdyskuntajätteiden sekä maatalouden valumien puhdistamisen tulisi tehostua merkittävästi nykyisestä.

Vaikka lyhyellä aikavälillä näyttää, että Suomi hyötyy ilmaston muutoksesta, niin ilmastonmuutoksen kerrannaisvaikutukset ovat niin laajoja, että ne muuttavat ympäristöämme ja taloutta ennen näkemättömällä tavalla. Monet uhkakuvat muuttuvat todellisuudeksi ennen kuin itsenäinen Suomi täyttää 150 vuotta. Jos ilmastonmuutoksen globaaliin torjuntaan ryhdytään ajoissa, niin tiedossa on clean techin ja energian tuotannon jättiläismäinen investointibuumi, joka saattaa kirittää Suomen taloutta ennätysmäiseen kasvuun.