Vuoden 2021 alussa EU-komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa käytiin läpi kuluttajatuotteiden ympäristöväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimus tehtiin käymällä läpi yritysten verkkosivuilla esittämiä väittämiä. Tutkimuksen mukaan ympäristöväitteistä 42 prosenttia oli liioiteltuja, paikkaansapitämättömiä tai valheellisia.
Viherpesun yleistyminen
EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders toteaa tiedotteessaan: ”Markkinoilla on myös häikäilemättömiä kauppiaita, jotka yrittävät viilata kuluttajia linssiin epämääräisillä, paikkaansapitämättömillä tai liioitetuilla väittämillä.” Viherpesun kitkeminen onkin Reyndersin mukaan korkealla EU:n kestävän kehityksen edistämisessä.
Oli hyvin yleistä, että yritys ei esittänyt seikkoja, joilla tuotteen ympäristöväittämien todenperäisyys olisi voitu todentaa. Yli kolmasosassa tapauksista väittämät olivat hyvin yleisellä tasolla, joilla luotiin perusteettomia käsityksiä tuotteen ympäristöystävällisyydestä.
Mainehaitoilla pitkä vaikutus
On vain ajan kysymys, milloin useampikin viherpesuun syyllistynyt yritys jää viranomaisten tai kansalaisjärjestöjen hampaisiin ja saa täyslaidallisen lokaa syliinsä. Mainehaittojen pois peseminen voi pahimmillaan kestää vuosikymmeniä. Esimerkiksi Nestlé ei ole vieläkään täysin päässyt eroon mainehaitasta, jonka äidinmaitokorvikkeen skandaali 70-luvulla aiheutti. Osalla yrityksistä kyse ei ole tahallisesta vääristelystä, vaan osaamisen puutteesta ja siitä, mitä väittämiä voi käyttää turvallisesti markkinointiviestinnässä. Hyviä vastuullisuus- ja ympäristöargumentteja ei pidä jättää hyödyntämättä kilpailuetuna, mutta kannattaa miettiä, miten se tehdään, sillä se vaatii erityisosaamista; sillä yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.
