Yritys raportoi jo mutta näkyykö vastuullisuus toiminnassa

Vastuullisuusraportti ei vielä tee yrityksestä vastuullisesti johdettua. Se kertoo parhaimmillaan siitä, että yritys tunnistaa vaikutuksensa, on asettanut tavoitteita ja pystyy seuraamaan työnsä tuloksia. Heikoimmillaan raportti jää kokoelmaksi hyviä aikomuksia, joiden yhteys yrityksen päätöksentekoon ja päivittäiseen toimintaan on ohut.

Hankenin tuore Walk the Talk -tutkimus tarkastelee juuri tätä eroa. Tutkimuksessa arvioitiin 172 Helsingin pörssissä noteeratun yrityksen vastuullisuusraportointia tilikaudelta 2024. Yrityksille annettiin erikseen Talk- ja Walk-pisteet. Talk kuvaa sitä, mitä yritys kertoo aikovansa tehdä. Walk puolestaan kuvaa sitä, mitä yritys pystyy osoittamaan tehneensä.
Tutkimuksen pääviesti on rohkaiseva, mutta ei täysin mairitteleva. Yritykset ovat edenneet puheista tekoihin, mutta matkaa on vielä paljon.

Neljä viidestä puhuu edelleen enemmän kuin pystyy osoittamaan
Vuonna 2024 peräti 80 prosenttia tutkituista yrityksistä sai enemmän Talk- kuin Walk-pisteitä. Vuotta aikaisemmin osuus oli vielä 89 prosenttia. Suunta on siis oikea. Talk-pisteiden keskiarvo nousi vain hieman, mutta Walk-pisteet paranivat noin 16 prosenttia. Yritykset eivät pelkästään lisänneet vastuullisuuspuhetta, vaan alkoivat raportoida aiempaa enemmän konkreettisista toimista ja tuloksista.
Tässä näkyy CSRD:n vaikutus. Yhdenmukaisemmat raportointivaatimukset ovat pakottaneet yrityksiä täsmentämään, mitä ne todella tekevät, miten tavoitteiden toteutumista seurataan ja millaista tietoa väitteiden taustalla on.
Samalla tulos kertoo siitä, ettei ensimmäinen vastuullisuusraportti ole työn päätepiste. Usein vasta raporttia tehtäessä huomataan, missä tavoitteet ovat vielä liian yleisiä, tietoa puuttuu tai vastuut jäävät epäselviksi.

Raportoivien ja muiden yritysten väliin on syntynyt suuri ero
CSRD:n mukaan raportoivien yritysten keskimääräinen Walk-pistemäärä oli 14,47. Muiden yritysten vastaava tulos oli vain 5,26. Ero oli huomattava myös Talk-pisteissä.
Tuloksissa näkyy selvä yhteys sääntelyn sekä vastuullisuustyön rakenteiden ja julkisen raportoinnin kehittymisen välillä. Samalla tutkimus tuo näkyviin suuren kyvykkyyskuilun lakisääteisesti raportoivien ja muiden yritysten välillä.
Tällä on merkitystä myös niille yrityksille, jotka eivät itse kuulu CSRD:n piiriin. Suuryritykset tarvitsevat vastuullisuustietoa omista arvoketjuistaan. Asiakkaat, rahoittajat ja muut sidosryhmät eivät välttämättä kysy, onko yrityksellä lakisääteinen raportointivelvollisuus. Ne kysyvät päästöistä, henkilöstöstä, toimitusketjuista, toimintaperiaatteista ja tavoitteiden toteutumisesta.
Erityisen suuri haaste on pienemmissä yhtiöissä. Small Cap -yritykset olivat parantaneet tuloksiaan selvästi, mutta jäivät edelleen koko tutkimuksen keskiarvon alapuolelle. First North -yritysten Walk-pistemäärä oli vain 3,80.
Kyse ei välttämättä ole kiinnostuksen puutteesta. Pienemmillä yrityksillä ei yleensä ole suurten konsernien vastuullisuusorganisaatiota, tietojärjestelmiä tai raportointiin osoitettuja resursseja. Siksi niiden ratkaisu ei myöskään voi olla kevennetty kopio suuren pörssiyhtiön CSRD-prosessista. Tarvitaan rajattu malli, joka palvelee yrityksen johtamista ja vastaa tärkeimpien asiakkaiden tietotarpeisiin.

Suurin ongelma ei ole tavoitteiden puute vaan niiden seuranta
Useimmilla tutkimuksen yrityksillä oli jo vastuullisuustavoitteita. Niiden laatu ja seurattavuus vaihtelivat kuitenkin huomattavasti.
Vuonna 2024 yrityksistä 42 prosentilla tavoitteita ei ollut määritelty mitattavaan muotoon. Vain 18 prosenttia oli liittänyt mitattavat tavoitteet ja niiden etenemisen seurannan osaksi pitkän aikavälin strategiaa.
Tämä on vastuullisuusjohtamisen kannalta keskeinen kysymys. Tavoite kuten ”vähennämme ympäristövaikutuksiamme” voi olla vilpitön, mutta sen avulla on vaikea johtaa toimintaa. Mitä vähennetään, kuinka paljon ja mihin mennessä? Kuka vastaa etenemisestä? Millä tiedolla johtoryhmä tai hallitus seuraa toteutumista?
Raportoinnista tulee johtamisen väline vasta, kun olennaiset vastuullisuusvaikutukset muutetaan tavoitteiksi, mittareiksi, toimenpiteiksi ja vastuiksi. Muuten yritys tuottaa vuosittain raportin, mutta ei välttämättä rakenna kykyä parantaa toimintaansa.

Toimitusketju on edelleen vastuullisuustyön heikko kohta
Hanken tarkasteli myös yritysten vastuullisuuspolitiikkoja ja niiden toimeenpanon seurantaa. Ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen sekä yhdenvertaisuuteen liittyvät käytännöt olivat pisimmällä.
Heikoin tulos löytyi alihankkijoiden ja tavarantoimittajien vastuullisuusvaatimuksista. Vain 45 prosentilla yrityksistä oli sekä julkinen Supplier Code of Conduct että tietoa sen toteutumisen seurannasta. Kolmanneksella ei ollut julkisesti saatavilla kumpaakaan.
Havainto on merkittävä erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Yrityksen vastuullisuus ei pääty oman tehtaan tai työmaan portille. Yhä suurempi osa ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista syntyy hankinnoissa, materiaaleissa, kuljetuksissa ja alihankintaketjuissa.
Pelkkä alihankkijoiden ja tavarantoimittajien Code of Conduct ei vielä ratkaise asiaa. Yrityksen on myös päätettävä, miten vaatimukset liitetään hankintasopimuksiin, miten toimittajien riskejä arvioidaan, mitä tietoa kerätään ja miten puutteisiin reagoidaan.

Vastuullisuus ei vielä istu kaikissa johtoryhmissä
Tutkimuksen yrityksistä vain 26 prosentilla vastuullisuudesta vastaava johtaja kuului konsernin johtoryhmään. Toimitusjohtajan palkitseminen oli sidottu vastuullisuusmittareihin 45 prosentilla yrityksistä.
Luvut ovat parantuneet, mutta muutos on Hankenin mukaan ollut ennemmin asteittainen kuin mullistava. Vastuullisuus on edelleen monessa yrityksessä raportointi- tai asiantuntijatoiminto. Se ei ole täysin integroitunut strategiaan, investointeihin, hankintaan, riskienhallintaan ja johdon päätöksentekoon.
Tämä selittää osaltaan Talk- ja Walk-pisteiden välistä eroa. Yritys voi laatia kunnianhimoisen vastuullisuusstrategian, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa, jos vastuu jää yhdelle asiantuntijalle eikä tavoitteita käsitellä samalla vakavuudella kuin taloutta, myyntiä tai turvallisuutta.

Tutkimus mittaa myös yritysten kykyä osoittaa vastuullisuustyönsä
Hanken muistuttaa tärkeästä rajoituksesta. Tutkimuksessa arvioitiin julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Se ei siten suoraan kerro, kuinka vastuullinen yritys todellisuudessa on.
Yritys voi tehdä paljon hyvää, mutta dokumentoida ja viestiä siitä heikosti. Toisessa yrityksessä politiikat ja tavoitteet voivat olla näkyvästi esillä, vaikka niiden toimeenpano olisi vielä kesken.
Liiketoiminnan näkökulmasta kummassakin tilanteessa on ongelma. Jos tekoja ei pystytä osoittamaan, niiden hyödyntäminen asiakastyössä, rahoituksessa ja viestinnässä jää vähäiseksi. Jos taas lupaukset eivät johda toimintaan, kasvaa sekä tavoitteiden epäonnistumisen että perusteettomien vastuullisuusväitteiden riski.

Siksi yrityksen kannattaa kysyä itseltään muutakin kuin sitä, julkaistaanko vastuullisuusraportti:
·  Mitä raportointi on muuttanut toiminnassamme?
·  Ovatko tavoitteemme mitattavia, aikataulutettuja ja onko raportoinnilla vastuuhenkilöt?
·  Pystymmekö osoittamaan, miten toimintaperiaatteitamme toteutetaan?
·  Tunnemmeko toimitusketjumme vastuullisuusriskit?
·  Saammeko kerätystä tiedosta hyötyä asiakastyöhön, rahoitukseen ja viestintään?

Raportoinnista pitää siirtyä vastuullisuuden johtamiseen
Hankenin tutkimuksen ehkä tärkein viesti on, että raportointivaatimukset ovat todella muuttaneet yritysten toimintaa. Samalla neljä viidestä yrityksestä puhuu vastuullisuudesta edelleen enemmän kuin pystyy osoittamaan käytännön tuloksia.
Seuraava kehitysaskel ei ole välttämättä uusi tai laajempi raportti. Olennaisempaa on rakentaa yhteys raportoinnin, päätöksenteon ja liiketoiminnan välille.
Rauta auttaa yrityksiä muuttamaan vastuullisuuden olennaiset vaikutukset käytännön tiekartaksi, tavoitteiksi ja mittareiksi. Samalla rakennamme valmiutta vastata asiakkaiden ja rahoittajien tietopyyntöihin sekä viestiä vastuullisuusväitteet uskottavasti.

Onko yrityksenne jo siirtynyt raportoinnista vastuullisuuden johtamiseen? Varaa kanssamme 30 minuutin Teams-keskustelu. Käymme läpi, missä työ on jo vahvalla pohjalla ja missä vastuullisuustiedosta voisi saada nykyistä enemmän hyötyä.

Lähteet
·   Silvola, Hanna, Huang, Qinglan, Airola, Amos & Schoknecht, Lilly (2026): Second Walk the Talk Report: The Impact of the CSRD on Sustainability Performance in the Finnish Listed Companies. Hanken School of Economics.
·   Silvola, Hanna, Huang, Qinglan, Böthführ, Maximilian, Ratilainen, Anita & Tuisku, Emmi (2025): Walk the Talk: Report of Sustainability Reporting Performance in Finnish Companies. Hanken School of Economics.