GRI Standards: uutta näkymää raportointiin – omat kokemukset.

Suomen ensimmäisiä GRI Standards -raportteja julkistetaan parhaillaan. Itselläni on ollut etuoikeus olla mukana jo syksystä lähtien yhtiöiden raportoinnin muutoksessa. Vaikka kyseessä ei suinkaan ole itse raportoinnin mekaniikan muutos, niin vaikutus näkyy parhaiten siinä tavassa, miten jatkossa tullaan yhtiön liiketoiminnan vastuullisuutta arvioimaan niin yhtiön sisällä kuin sen sidosryhmissä. Alla itselleni tärkeiksi muodostuneita seikkoja uudesta mallista. Vaikutus on nyt oikeaa vaikutusta. Aikaisemmissa GRI-raportointimalleissa olennaisuusanalyysissa esiintyvä termi ”vaikutus” tarkoitti yhtiölle olennaisten aiheiden vaikutusta sen omaan liiketoimintaan. Standards-malli muuttaa tarkastelusuunnan päinvastaiseksi: ”vaikutus”-termi tarkoittaa [...]

2020-03-16T16:16:18+02:0023.3.2018|GRI, Yritysvastuu|

Moules au plastic, sil vous plait.

Belgialaiset rakastavat simpukoitaan ja äyriäisiään. Siksi heillä onkin mahdollisuus nauttia vuosittaisissa herkkuaterioissaan noin 11 000 muovikappaletta, jotka ovat huuhtoutuneet meriin fleecepaidoista, kosmetiikasta ja vaikkapa pesuainepulloista. Noin prosentti kaikesta ”nautitusta” muovista kertyy kudoksiin, joten mikäli sattuu elämään vanhaksi, niin plastikkakirurgille ei taida tarvetta, koska on jo muovittanut itsensä ihan ruokailemalla. Meriin dumpataan tai huuhtoutuu vuosittain yli 12 miljoonaa tonnia muovia. Pilkkoutuessaan mikromuoveiksi ja näin muistuttaessa planktonia, se siirtyy ravintoketjuun, päätyen lopulta niin belgialaiseen kuin suomalaiseen ruokapöytään. YK:n ennusteessa arvioidaan, että [...]

2020-03-16T16:17:07+02:0013.3.2018|Vähittäiskauppa, Yritysvastuu|

Direktiivin mukainen vastuullisuusraportointi alkaa nyt.

Euroopan komissio julkaisi 26. kesäkuuta 2017 ensimmäiset ohjeensa koskien direktiivi 2014/95/EU tulkinnasta. Kyseinen direktiivi määrittelee tiettyjen suurten yritysten velvollisuutta julkistaa vuosittain ei-taloudellisia sekä monimuotoisuutta koskevia tietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa vastuullisuusraportoinnin muotoutumista osaltaan pakolliseksi nykyisen vapaaehtoisen raportoinnin sijaan. Direktiivi itsessään on johdonmukainen osa kehitystä, jossa EU pyrkii yhdenmukaistamaan sekä lisäämään yritysten avoimuutta kaikissa sisämarkkinoiden jäsenmaissa. Direktiivin perusteluissa Euroopan parlamentti toteaa seuraavasti: ”Muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen on tärkeää, jotta voidaan siirtyä hallitusti kestävään maailmantalouteen, jossa yhdistetään pitkän aikavälin kannattavuus sosiaaliseen [...]

2020-03-16T16:19:46+02:0030.6.2017|Vähittäiskauppa, Yritysvastuu|

Siirtyykö poliittisessa viestinnässä vastuu kuulijalle?

MTL ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Kati Riikonen kirjoitti 15.08 Markkinointi & Mainonta – lehden vierasblogissa otsikolla ”Poliitikko voi luvata tyhjiä, brandi ei – Miksi ihmeessä yhteiskunnallisen viestinnän vastuu on pienempi kuin kaupallisen?” Blogissa esitettiin kaksi perusväittämää: 1) yhteiskunnallisella viestinnällä ei ole todenmukaisuuden vaatimusta eikä vastuun valvojaa kuten kaupallisella mainonnalla ja 2) kuluttajien valinnoilla ei ole yhteiskunnallista merkitystä. Mielestäni kumpikaan väittämistä ei pidä paikkaansa. Riikosen kirjoituksessa yhteiskunnallinen viestintä typistetään poliittiseksi kommunikaatioksi: näin asia ei tietenkään ole, vaan yhteiskunnallista viestintää tekevät Suomessakin [...]

2020-03-16T16:23:12+02:0019.8.2016|Yhteiskunnallinen viestintä|

Digitalisaatio jakaa tiedon kaikille – myös vastuullisuudessa

Kirjoitussarja: ”Vastuullinen liiketoiminta sekä raportoinnin kehitys: GRI 2025”, osa 1 Digitalisaatio harppoo nopeammin kuin regulaation on mahdollista pysyä mukana. Työn verkottuminen, ”uberisaatio”, on esimerkki perinteisen yhteiskunnan sääntöjen ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien ristiriidasta. Yrityskansalaisuuden käsite nousi esiin akateemisessa tutkimuksessa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten: yritysmaailmaan termi otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, teknologinen kehitys on muuttamassa käsitettä aidoksi toiminnaksi. Yritysten oman vastuullisuuden, eettisyyden ja arvojen korostuminen tilanteessa, jossa lainsäädäntö ei pysty vastaamaan muutokseen, tulee yhä merkittävämmäksi. Samanaikaisesti sidosryhmien mahdollisuus [...]

2020-03-16T16:25:35+02:0018.4.2016|Brändi, Mainonta|

What’s bubbling under: vastuullinen liiketoiminta sekä raportoinnin kehitys: GRI 2025

Vuoden 2015 aikana Global Reporting Initiative, GRI, toteutti ohjelman ”Sustainability and Reporting Trends in 2025”, jossa haastateltiin yritysjohtajia sekä vastuullisuuden vaikuttajia ja kysyttiin heidän mielipiteitään tulevaisuuden raportoinnista sekä vastuullisuuden megatrendeistä. Tulokset julkistettiin kahtena eri analyysinä sekä viime maaliskuussa tehtynä yhteenvetona, ”The next era of Corporate Disclousure”. Yhteenvedossa eroteltiin viisi vastuullisuuden päähaastetta ja näitä kuvaavat kahdeksantoista erityistä aihetta. Tässä kirjoitussarjassa käsittelen GRI 2025 -yhteenvedon seitsemää vastuullisuuden trendien erityistä aihetta ja raportoinnin uusia suuntaviivoja sekä kerron ajatuksiani siitä, miten ne vaikuttavat [...]

2020-03-16T16:26:16+02:0018.4.2016|GRI, Yritysvastuu|

Tax free on ohi?

Monet asiantuntijat arviovat, että nykyisellä tahdilla maapallon lämpötilan nousua ei pystytä rajoittamaan kahteen asteeseen. Siksi osa tutkijoista on nostanut keskusteluun hiiliverot. Hiiliverolla energiayhtiöt saataisiin luopumaan fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi Columbia Universityn nobelpalkittu ekonomisti Joseph Stiglitz on esittänyt hiilitulleja. Rangaistustullit asetettaisiin tuotteille, joita tuodaan sellaista valtiosta, jotka eivät ole asettaneet hiilidioksidipäästöille hintaa. Hänen ajatuksenaan on, että jo pienikin ryhmä valtioita voisi tällä tavalla houkutella useita maita hiiltä verottavaan blokkiin. Maailman kauppajärjestö WTO hyväksyy tällaiset tullit.

2020-03-16T16:27:53+02:0018.2.2016|Brändi, Mainonta|

Karjanviljely kannattaa

Karjankasvatus on yksi maailman suurimmista ympäristöhaittojen aiheuttajista. Kolmannes jäättömästä maapinta-alasta on karjankasvatuksen käytössä. Tästä aiheutuu arviolta 18 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. In vitro -liha, eli keinotekoinen liha, on yksi mahdollisuus nykyisen karjatalouden haittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan keinolihan kasvattaminen käyttää 35–60 % vähemmän energiaa, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80–95 % sekä vaatii 98 % vähemmän maapinta-alaa, kuin perinteinen karjankasvatus.

2020-03-16T16:28:56+02:005.2.2016|Yhteiskunnallinen viestintä|

Kansainväliset verotussäännöt ovat rikki

Lue osa 1: Verot katoavat paratiisiin Kansalaisjärjestö Tax Justice Network on arvioinut, että veroparatiiseissa on pelkästään yksityishenkilöiden varallisuutta yksitoistatuhatta miljardia euroa. Arvioiden mukaan maailman varallisuudesta jopa puolet olisi veroparatiiseissa. IMF sekä OECD ovat tuoreissa tutkimuksissaan todenneet suurten varallisuuserojen olevat haitallisista talouskasvulle. Samalla tuloerot ovat kasvaneet aiheuttaen epävakautta yhteiskuntiin sekä talouteen. Yritykset, joiden voitot perustuvat veroparatiisien hyödyntämiseen, eivät voi toimia transparentisti, jolloin ne ovat sijoittajille riskialttiimpia, koska kansainvälinen paine ja tiukentuva lainsäädäntö voivat leikata nopeastikin merkittävän osan voitoista. Yritysten velvoitus [...]

2020-03-16T16:30:03+02:005.2.2016|GRI, Yritysvastuu|

Verot katoavat paratiisiin

Valtiontaloudet ovat ajautuneet ahtaalle. Merkittävä syy tähän on, etteivät valtiot pysty enää keräämään verotuloja. Monien yritysten harjoittama, sinänsä laillinen aggressiivinen verosuunnittelu, siirtohinnoittelu ja veroparatiisien hyödyntäminen ovat siirtäneet verotaakan painopistettä voimakkaasti palkansaajille / kuluttajille. Tämä luo useissa valtiossa voimakaan poliittisen paineen muutoksille. Veroparatiisien hyödyntäminen myös vääristää yritysten välistä kilpailua. Suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei pysty hyödyntämään veroparatiiseja. Tämä tuo ansaitsematonta kilpailuetua veroparatiiseja hyödyntäville yrityksille. Lue osa 2: Kansainväliset verotussäännöt ovat rikki

2020-03-16T16:30:45+02:005.2.2016|Yhteiskunnallinen viestintä|
Go to Top