On paljon ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita tai eivät seuraa politiikkaa kuin otsikkotasolla. Poliittisen keskustelun yksityiskohdat ja nyanssit eivät hahmotu, koska perustietämys esim. kansantalouden toimintamekanismeista tai sosiaalipolitiikasta ovat vieraita. Näille politiikan satunnaisseuraajille politiikan puheenaiheet ovat tunneasioita, joiden taustalla vaikuttavat arvot. Arvopohjaiset lyömäaseet Esimerkki tunneperäisestä arvolähtöisestä keskustelusta ovat vaikka sosiaaliturvan väärinkäytökset. Osa poliitikoista antaa ymmärtää, että kyseessä on valtava kansantaloutta rasittava ongelma, johon on heti puututtava. Helsingin Sanomien artikkelissa (22.01.2025) Kela kertoi, että 01.01.2024–30.11.2024 sosiaaliturvan väärinkäytöksiä tapahtui noin 6,7 miljoona [...]

Monille järjestöille kunnallis- ja aluevaalien tuloksilla on merkitystä ja siksi ne kampanjoivatkin itselleen tärkeiden asioiden puolesta. Haasteena on kuitenkin kustannukset. Jotta kampanjalla on vaikutusta, niin vaikuttavuuden raja-arvojen tulee ylittyä. Kovin pieni kampanja ei näy, eikä vaikuta. Vaalivaikuttamisen pitää tapahtua ajoissa Puolueiden vaalimainonta keskittyy yhä useammin vaalien muutamalle loppuviikolle, mutta järjestön, joka haluaa vaikuttaa vaaleihin, on toimittava selvästi aiemmin. Yleisimpiä tapoja on pyrkiä vaikuttamaan puolueisiin ja yksittäisiin ehdokkaisiin, jotta he ottaisivat järjestön asian omalle agendalleen. Tämän vaikuttamistyön tulee alkaa mielellään [...]

Maailmalta on paljon esimerkkejä, miten suuriin mittasuhteisiin harhaanjohtava vaalikampanjointi on kasvanut. Yhteiskunnan polarisaatio pahentaa tilannetta ja jäljelle jää entistä vähemmän asioita, joita eri leireissä pidetään faktoina. Huuto sosiaalisessa mediassa tulee muuttumaan ehkä aggressiivisemmaksi kuin milloinkaan aiemmin. Tehdyn talouspolitiikan ajoitus meni pieleen Hallituspuolueiden odottama talouden nousu antaa vain odottaa itseään, ja hallitusta tukevat lähteet jatkavat mantraansa: ”huomenna” talouskasvu alkaa. Pari vuotta sitten esim. ETLA:n (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi YLE:llä, että talouden kiristämistoimet osuvat täydellisesti, koska talous on leikkausten [...]

Kaupallisella puolella yleensä noin 2–3 prosenttia liikevaihdosta katsotaan markkinointiviestinnän vaatimaksi vähimmäistasoksi. Tosin yritys- ja toimialakohtaisia eroja on paljon, esim. pelialan yritysten markkinointipanostukset saattavat olla kymmeniä prosentteja liikevaihdosta. Paljonko jäsenhankintaan pitää panostaa, jotta se tuo tuloja Ammattiliiton, jonka jäsenmäärä on vaikka 10 000 jäsentä ja vuosittainen jäsenmaksu on noin 350 euroa, kolmen prosentin tasoinen panostus myyntiin (jäsenhankintaan/jäsenpitoon) tarkoittaisi 3,5 miljoonan jäsenmaksutuloista noin 100 000 euron vuosittaista panostusta. Jotta 100 000 euron kulut saisi katettua vuosittaisella jäsenmaksulla, niin tarvittaisiin noin 285 uutta jäsentä. [...]

Vuosien ajan ymmärrys järjestäytymisen merkityksestä on hiipunut, samalla uusien jäsenten hankinnasta on tullut yhä vaikeampaa. Keskiössä ovat työehtosopimukset ja palkansaajien tietämättömyys työehtosopimusten merkityksestä palkoille ja työehdoille. Kuinka moni palkansaaja osaa kertoa, että työehtosopimuksissa sovitaan esim. lomarahat, palkallinen sairausloma, palkallinen vanhempain vapaa, oikeus sairaan lapsen hoitoon ilman palkan menetystä, palkalliset arkipyhät, palkallisten lomien kestot, irtisanomisajan palkat jne.? Asiaa vaikeuttaa vielä se, että eri alojen työehtosopimukset poikkeavat toisistaan, paikallisen sopimisen lisääntyminen ja yleissitovien työehtosopimusten määrän pieneneminen. Yleisellä tasolla TES:n tuomista paremmista [...]

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti. Some ja sudenkuopat
 Esimerkiksi Facebookin avauksista yli 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että suuri osa lukuhetkistä on kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun lähetetty viesti sisältää jotain harkintaa vaativaa tai vastaamista. Hyvin harva henkilö [...]

Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi monien [...]

Kuplautuneessa yhteiskunnassa mikrotargetointi ja kohdennettu viesti ovat vaarallisen tehokkaita. Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat “kehumaan” toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa he ovat, koska kaikki ovat samaa mieltä. Kun henkilö liittyy ryhmään, jossa omille ajatuksille saa vastakaikua, hän tuntee tulleensa hyväksytyksi, mikä luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että usein koukuttavuuden taustalla on sosiaalisen hyväksynnän kokeminen, joka tuottaa dopamiinia ja mielihyvän tunnetta. Koska kuplautuminen on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä ja alustoja, [...]

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut ainutlaatuiseen myyntiväittämään perustuvan USP-mainonnan ohi. Kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja niiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach loi teorian siitä, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista mielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto tuotteen ominaisuuksiin oli [...]