Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut ainutlaatuiseen myyntiväittämään perustuvan USP-mainonnan ohi. Kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja niiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach loi teorian siitä, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista mielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto tuotteen ominaisuuksiin oli [...]

2023-04-27T12:14:55+03:0027.4.2023|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat
 Esimerkiksi Facebookin avauksista n. 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat useimmiten kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun [...]

2023-06-27T10:15:12+03:0027.4.2023|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Yhteiskunnallinen brändi on erilainen

Kun esim. jääkaappi tai sohva hajoaa, niin tuotekeskeinen (tylsä) mainonta alkaa kiinnostamaan. Sanomalehden tai suoramainoksen ilmoitus huomataan ja hetken kuluttua kuluttaja käy muutamalla verkkosivulla vielä varmistamassa tarjonnan. Tuotemerkin haluttavuus (brändi) on rakennettu jo aiemmin, nyt kuluttajan toimet keskittyvät ostopaikkaan ja hintaan. Yhteiskunnallinen mainonta ja tarvetila Jos puhumme vaikka ammattiliiton mainonnasta (värväys), niin vastaavaa tarvetilaa (rikkoutunut jääkaappi) ei ole samassa merkityksessä kuin tuotemainonnassa. Esimerkiksi kiista lomarahoista työpaikalla voisi olla vastaava tarvetila. Ammattiliton merkitys palkansaajien kannalta on kuitenkin valtavan paljon laajempi [...]

2022-01-31T12:50:01+02:0031.1.2022|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin

Yksi keskeinen tuuli- ja aurinkoenergian ero fossiilisiin energioihin on paikallisuudessa. Öljyä ja kivihiiltä kuljetetaan vaikkapa maapallon toiselta puolelta sinne, missä energiaa tarvitaan. Tuuli- ja aurinkovoima tuotetaan paikallisesti suhteellisen lähellä kulutusta. Tämä johtaa siihen, että paljon puhdasta energiaa tarvitseva tuotanto siirtyy lähelle energialähdettä tai energia muutetaan helpommin siirrettävään muotoon, kuten vedyksi. Euroopan edullisimpia alueita tuottaa tuulisähköä on Perämeren alue, niin Suomen kuin Ruotsin puolella. Pohjanmerellä yhden Mwh:n tuotanto maksaa noin 40–65 €, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 [...]

2023-06-27T10:09:09+03:0028.1.2022|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa? Euroopan keskuspankki (EKP) on tyynnytellyt tahoja, jotka ovat vaatimassa korkojen nostoa kiihtyneen inflaation takia. Keskeisimpänä seikkana tyynnyttelyssä on käsitys inflaation väliaikaisuudesta. Toinen merkittävä seikka on se, että EKP ei usko koronnoston juurikaan auttavan inflaation hillinnässä. Inflaation taustalla toimitusketjujen häiriöt Raha, jonka ihmiset kuluttivat ennen koronaa palveluihin, siirtyi tavaroiden kysyntään. Tämä yllätti tavaran tuottajat, mikä johti erilaisten komponenttien pulaan. Kun kasvaneeseen kysyntään ei ole pystytty vastaamaan riittävän nopeasti, niin tavaroista on syntynyt pulaa. Kasvanut tavarakysyntä [...]

2022-01-28T19:57:25+02:0028.1.2022|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi syksyn raportissaan, että rakentamisen tila on niin kiihtynyt, että toimialaa uhkaa ylikuumentuminen. Asuntoaloitusten vuosisumma oli kohonnut kesäkuun lopussa yli 48 tuhanteen asuntoon. Myös ensi vuonna asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentaa 35 000–37 0000 kappaletta. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kun rakentaminen kiihtyy, niin rakentamisen hinta on noussut selvästi yli inflaatiokehityksen. Rakennustarvikkeista eniten ovat kallistuneet teräs ja puutavara, joista jälkimmäisen hinta on noussut yli 67% vuoden takaisesta. Infrarakentamisen puolella taasen öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu näkyy hinnoissa. [...]

2021-10-20T10:25:17+03:0020.10.2021|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Arvopohjainen viestintä hyödyntää tehokkaimmin vastuullisuuden tulokset

Tämän päivän länsimaisessa yhteiskunnassa yhä useammat ihmiset etsivät henkistä täyttymystä materian sijaan. Tästä on seurannut, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat heidän arvojaan. Epäluottamus markkinointiin lisää sosiaalisen median vaikutusta Kansainvälisten tutkimusten mukaan kuluttajat eivät luota yritysten mainontaan kuten aiemmin. Kuluttajat kertovat luottavansa enemmän muiden kuluttajien kokemuksiin ja suosituksiin kuin yritysten julkaisemaan mainontaan. Noin 90% vastanneista kertoi luottavansa tuttaviensa suosituksiin ja 70% kertoi luottavansa jopa tuntemattomien suosituksiin ostopäätöksissään enemmän kuin yritysten mainontaan. Tietenkin ostopäätös on erilainen [...]

2021-09-10T10:08:47+03:0010.9.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Huomioarvoon on satsattava, jos viestittävä asia ei luontaisesti kiinnosta kohderyhmää

On paljon tuotteita tai palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät ole kiinnostavia. Vielä haastavammaksi asia muuttuu, jos viestittävä asia on vaikeaselkoinen. Asian monimutkaisuus johtaa siihen, että löydettävissä ei ole yhtä pelkistettyä viestiä, joka kantaisi loppuun asti. Samankaltainen asetelma on myös silloin, kun viestittävä asia vaatii pitkää harkinta-aikaa. Näissä tapauksissa viestintäsuunnittelussa on otettava huomioon päätöksentekoprosessin vaiheittaisuus. Viesti jaksotetaan eri vaiheisiin sen mukaan, miten viestisisältö kuljettaa kohti päätöksentekoa. Jos mainosta/viestiä ei huomata, niin tehty työ valui hukkaan Henkilöt, joilla [...]

2021-09-07T17:49:49+03:007.9.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutoksen merkitys kiinteistösijoittamisessa kasvaa merkittävästi myös Suomessa. Jones Lang LaSallen Suomen yhtiön toimitusjohtaja Tero Lehtonen nimesi HS:n haastattelussa tammikuussa 2021 ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi muutostrendiksi kiinteistömarkkinoilla. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistömarkkinoilla ovat jo näkyneet pidempään. Kuten sijoitustoiminnassa aina, pääoman tuotto on liikkeelle paneva voima. ESG-painoitteiset rahoitus- ja investointipäätökset perustuvat vähentyneeseen markkinavolatiliteettiin, eli käytännössä parempaan riskienhallintaan keskipitkissä ja pitkissä sijoituksissa, joita kiinteistöala erityisesti tarjoaa. Euroopassa sekä julkinen säätely että toimialan suurimmat organisaatiot osoittavat suuntaa sijoittajille kohti vastuullisempaa markkinaa. INREV, Euroopan listaamattomien kiinteistösijoittajien edunvalvontajärjestö, [...]

2021-08-20T14:28:11+03:0020.8.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullinen brändi

Brändi on mielikuva, joka on ihmisen mielessä. Brändin omistajan kannalta tärkeimpiä ovat oman kohderyhmän mielikuvat. Brändissä kyse on tästä hetkestä, millaisena brändi koetaan juuri nyt. Kuinka moni yritys/organisaatio voi sanoa, että olemassa oleva mielikuva on se, mitä on tavoiteltu? Jälkeenjäänyt tavoitemielikuva Yhteiskunta ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten brändin rakentamisen pitää tähdätä tulevaan. Kun brändi-identiteettiä määritellään, niin kyse on siitä tavoitteesta, jota kohti pyritään. Jos määrittelyä ei ole päivitetty vähään aikaan, niin aika pian huomaa olevansa jälkijunassa. Jotta brändi-identiteetin [...]

2021-07-02T19:42:48+03:0029.3.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Yritysvastuu|
Go to Top