Vastuullinen brändi

Brändi on mielikuva, joka on ihmisen mielessä. Brändin omistajan kannalta tärkeimpiä ovat oman kohderyhmän mielikuvat. Brändissä kyse on tästä hetkestä, millaisena brändi koetaan juuri nyt. Kuinka moni yritys/organisaatio voi sanoa, että olemassa oleva mielikuva on se, mitä on tavoiteltu? Jälkeenjäänyt tavoitemielikuva Yhteiskunta ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten brändin rakentamisen pitää tähdätä tulevaan. Kun brändi-identiteettiä määritellään, niin kyse on siitä tavoitteesta, jota kohti pyritään. Jos määrittelyä ei ole päivitetty vähään aikaan, niin aika pian huomaa olevansa jälkijunassa. Jotta brändi-identiteetin määrittelyssä [...]

2021-03-29T13:10:28+03:0029.3.2021|Categories: Brandi, Mainonta, Yritysvastuu|

Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan

Vuoden 2021 alussa EU-komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa käytiin läpi kuluttajatuotteiden ympäristöväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimus tehtiin käymällä läpi yritysten verkkosivuilla esittämiä väittämiä. Tutkimuksen mukaan ympäristöväitteistä 42 prosenttia oli liioiteltuja, paikkaansapitämättömiä tai valheellisia. Viherpesun yleistyminen EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders toteaa tiedotteessaan: ”Markkinoilla on myös häikäilemättömiä kauppiaita, jotka yrittävät viilata kuluttajia linssiin epämääräisillä, paikkaansapitämättömillä tai liioitetuilla väittämillä.” Viherpesun kitkeminen onkin Reyndersin mukaan korkealla EU:n kestävän kehityksen edistämisessä. Oli hyvin yleistä, että yritys ei esittänyt seikkoja, joilla tuotteen ympäristöväittämien todenperäisyys olisi [...]

2021-03-29T13:05:34+03:0029.3.2021|Categories: Brandi, Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat Esimerkiksi Facebookin avauksista yleensä yli 95 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun lähetetty [...]

2021-01-15T15:54:03+02:0015.1.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Oikein kohdennettu mainonta auttaa myyntiä onnistumaan

Rakennusalan markkinointi jakautuu pääpiirteittäin kahteen toisistaan voimakkaasti poikkeavaan segmenttiin, ammattiostajiin ja kuluttajiin. Kun puhutaan ammattiostajista, niin kohderyhminä voi olla rakennuttajat, pääurakoitsijat tai aliurakoinnin osa-alueet. Kohteina julkinen tai yksityinen sektori, infrarakentaminen, kaupan tilojen rakentaminen, toimisto- tai asuinrakentaminen. Kirjo on laaja ja viestinnälliset tarpeet hyvin erilaiset eri tilanteissa. Uutena seikkana kokonaisuuteen on tullut julkisten hankintojen tavoite hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ja miten se vaikuttaa rakennusprojektin kumppaneiden valintaan. Ammattiostajatkin uuden edessä Ammattiostajalla on kokemusta, näkemystä siitä, mitä he haluavat ja miten arvottaa kilpailuun osallistuneiden tarjoajien [...]

2020-12-01T09:22:49+02:001.12.2020|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä|

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Suklaapatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko kansa. [...]

2020-11-27T14:37:36+02:0027.11.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Heimoutuminen luo ”helppoja” kohderyhmiä ja jyrkentää asenteita

Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat kehumaan toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa joku onkaan, koska on kanssasi samaa mieltä. Kun omille ajatuksille saa hyväksynnän, koetaan sosiaalista hyväksyntää, joka luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että somen koukuttavuuden taustalla on dopamiini, joka tuottaa meille mielihyvän tunnetta. Jos kerran "kuplautuminen" on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä, jotka ovat samanmielisiä kanssamme. Tämä yksipuolistaa ihmisten saamaa informaatiota ja voimistaa käsitystä, että juuri he ovat oikeassa. Tuloksena on [...]

2020-11-27T14:38:54+02:0027.11.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Elintarvikkeiden puhtaus on kilpailuetu

Antibiootti- tai mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa vastustuskykyä sellaisia lääkkeitä vastaan, joilla hoidetaan bakteerien tai muiden mikrobien (loisten, virusten, sienten) aiheuttamia tauteja. Noin 700 000 ihmistä kuolee maailmassa vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi (25 000 EU:ssa), ja vuoteen 2050 mennessä luvun pelätään nousevan suuremmaksi kuin syövän aiheuttamien kuolemien. Vertailun vuoksi, COVID-19 -tautiin on kuollut tähän mennessä noin 400 000 ihmistä. Suomessa lihateollisuuden mikrobilääkkeiden käyttö on ollut aina vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Syitä tilanteeseen on Suomen maantieteellinen syrjäisyys, joka vähentää eläinliikenteen määrää verrattuna Keski-Eurooppaan, tilojen [...]

2020-06-10T18:59:40+03:0010.6.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Tarve kehittää kriisiviestintää?

Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä tärkeämpää on kertoa enemmän kuin pelkkä tapahtunut. Tärkeintä on se, miten luot uskoa, että organisaationne on jatkossakin oikea kumppani asiakkaillenne/sidosryhmillenne? Mahdollisuus Hiljaisuus ei ole [...]

2020-04-05T15:35:35+03:0024.3.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Sitoutumisasteen vaikutus viestinnän ja mainonnan sisältöön

Pääsääntöisesti matalan sidonnaisuuden tuotteet ovat ostopäätöksiltään herätteellisiä tai tottumukseen perustuvia. Esimerkiksi suodatinpussit, karkit tai sukat ovat suurimmalle osalle kuluttajista merkkivalintansa puolesta matalan sidonnaisuuden tuotteita. Ostopäätös on nopea, jos totuttua tuotemerkkiä ei löydy valikoimasta, niin kilpailija kelpaa. Näiden tuotteiden mainonta on pääosin mielihyvää tuottavaa, humoristista sekä hauskaa ja informatiivisuus loistaa poissaolollaan. Korkean sidonnaisuuden tuotteissa kaikki on toisin Auto, asunto, vakuutus tai jäsenyys jossain järjestöissä ovat suurimmalle osalle ihmisistä tyypillisiä korkean sidonnaisuuden päätöksiä. B-to-B -puolella investointituotteiden ja hankintasopimusten suhteen tilanne on [...]

2020-03-17T13:30:59+02:0017.3.2020|Categories: Mainonta, Viestintä|

Motiivipohjainen markkinointiviestintä

Yksi keskeinen tekijä hyvän markkinointiviestinnän suunnittelussa on motiivilähtöisyys. Motiivilähtöisyys on mahdollista vain silloin, kun kampanjalle on määritetty kohderyhmät. Jotta viesti vaikuttaisi valittuihin kohderyhmiin (asenne- tai käyttäytymismuutos) on viestin osuttava kohderyhmien motiiveihin. Tämä tarkoittaa, että markkinointiviestinnässä tulee käyttää useampia motiivitekijöitä, jos puhuttelemme motiiveiltaan tai arvoiltaan erilaisia kohderyhmiä. Tästä syystä kampanjat, joissa kohderyhmiä ei ole määritelty tai useita kohderyhmiä niputetaan väärien motiivien alle, ovat tuloksiltaan yleensä heikkoja. Markkinoitava palvelu tai tuote vaikuttaa asennemuutoksen nopeuteen. Herätteellisissä, matalan sidonnaisuuden tuotteissa muutos voi olla [...]

2020-03-16T16:18:25+02:0020.9.2017|Categories: Brandi, Mainonta|Tags: , |
Go to Top