Tarve kehittää kriisiviestintää?

Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä tärkeämpää on kertoa enemmän kuin pelkkä tapahtunut. Tärkeintä on se, miten luot uskoa, että organisaationne on jatkossakin oikea kumppani asiakkaillenne/sidosryhmillenne? Mahdollisuus Hiljaisuus ei ole [...]

2020-04-05T15:35:35+03:0024.3.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Sitoutumisasteen vaikutus viestinnän ja mainonnan sisältöön

Pääsääntöisesti matalan sidonnaisuuden tuotteet ovat ostopäätöksiltään herätteellisiä tai tottumukseen perustuvia. Esimerkiksi suodatinpussit, karkit tai sukat ovat suurimmalle osalle kuluttajista merkkivalintansa puolesta matalan sidonnaisuuden tuotteita. Ostopäätös on nopea, jos totuttua tuotemerkkiä ei löydy valikoimasta, niin kilpailija kelpaa. Näiden tuotteiden mainonta on pääosin mielihyvää tuottavaa, humoristista sekä hauskaa ja informatiivisuus loistaa poissaolollaan. Korkean sidonnaisuuden tuotteissa kaikki on toisin Auto, asunto, vakuutus tai jäsenyys jossain järjestöissä ovat suurimmalle osalle ihmisistä tyypillisiä korkean sidonnaisuuden päätöksiä. B-to-B -puolella investointituotteiden ja hankintasopimusten suhteen tilanne on [...]

2020-03-17T13:30:59+02:0017.3.2020|Categories: Mainonta, Viestintä|

Motiivipohjainen markkinointiviestintä

Yksi keskeinen tekijä hyvän markkinointiviestinnän suunnittelussa on motiivilähtöisyys. Motiivilähtöisyys on mahdollista vain silloin, kun kampanjalle on määritetty kohderyhmät. Jotta viesti vaikuttaisi valittuihin kohderyhmiin (asenne- tai käyttäytymismuutos) on viestin osuttava kohderyhmien motiiveihin. Tämä tarkoittaa, että markkinointiviestinnässä tulee käyttää useampia motiivitekijöitä, jos puhuttelemme motiiveiltaan tai arvoiltaan erilaisia kohderyhmiä. Tästä syystä kampanjat, joissa kohderyhmiä ei ole määritelty tai useita kohderyhmiä niputetaan väärien motiivien alle, ovat tuloksiltaan yleensä heikkoja. Markkinoitava palvelu tai tuote vaikuttaa asennemuutoksen nopeuteen. Herätteellisissä, matalan sidonnaisuuden tuotteissa muutos voi olla [...]

2020-03-16T16:18:25+02:0020.9.2017|Categories: Brandi, Mainonta|Tags: , |

Digitalisaatio jakaa tiedon kaikille – myös vastuullisuudessa

Kirjoitussarja: ”Vastuullinen liiketoiminta sekä raportoinnin kehitys: GRI 2025”, osa 1 Digitalisaatio harppoo nopeammin kuin regulaation on mahdollista pysyä mukana. Työn verkottuminen, ”uberisaatio”, on esimerkki perinteisen yhteiskunnan sääntöjen ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien ristiriidasta. Yrityskansalaisuuden käsite nousi esiin akateemisessa tutkimuksessa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten: yritysmaailmaan termi otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, teknologinen kehitys on muuttamassa käsitettä aidoksi toiminnaksi. Yritysten oman vastuullisuuden, eettisyyden ja arvojen korostuminen tilanteessa, jossa lainsäädäntö ei pysty vastaamaan muutokseen, tulee yhä merkittävämmäksi. Samanaikaisesti sidosryhmien mahdollisuus [...]

2020-03-16T16:25:35+02:0018.4.2016|Categories: Brandi, Mainonta|Tags: , , , |

Tax free on ohi?

Monet asiantuntijat arviovat, että nykyisellä tahdilla maapallon lämpötilan nousua ei pystytä rajoittamaan kahteen asteeseen. Siksi osa tutkijoista on nostanut keskusteluun hiiliverot. Hiiliverolla energiayhtiöt saataisiin luopumaan fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi Columbia Universityn nobelpalkittu ekonomisti Joseph Stiglitz on esittänyt hiilitulleja. Rangaistustullit asetettaisiin tuotteille, joita tuodaan sellaista valtiosta, jotka eivät ole asettaneet hiilidioksidipäästöille hintaa. Hänen ajatuksenaan on, että jo pienikin ryhmä valtioita voisi tällä tavalla houkutella useita maita hiiltä verottavaan blokkiin. Maailman kauppajärjestö WTO hyväksyy tällaiset tullit.