On paljon tuotteita tai palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät ole kiinnostavia. Vielä haastavammaksi asia muuttuu, jos viestittävä asia on vaikeaselkoinen. Asian monimutkaisuus johtaa siihen, että löydettävissä ei ole yhtä pelkistettyä viestiä, joka kantaisi loppuun asti. Samankaltainen asetelma on myös silloin, kun viestittävä asia vaatii pitkää harkinta-aikaa. Näissä tapauksissa viestintäsuunnittelussa on otettava huomioon päätöksentekoprosessin vaiheittaisuus. Viesti jaksotetaan eri vaiheisiin sen mukaan, miten viestisisältö kuljettaa kohti päätöksentekoa. Jos mainosta/viestiä ei huomata, niin tehty työ valui hukkaan Henkilöt, joilla [...]

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat Esimerkiksi Facebookin avauksista yleensä yli 95 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun [...]

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Suklaapatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat kehumaan toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa joku onkaan, koska on kanssasi samaa mieltä. Kun omille ajatuksille saa hyväksynnän, koetaan sosiaalista hyväksyntää, joka luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että somen koukuttavuuden taustalla on dopamiini, joka tuottaa meille mielihyvän tunnetta. Jos kerran "kuplautuminen" on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä, jotka ovat samanmielisiä kanssamme. Tämä yksipuolistaa ihmisten saamaa informaatiota ja voimistaa käsitystä, että juuri he ovat oikeassa. Tuloksena [...]

Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä tärkeämpää on kertoa enemmän kuin pelkkä tapahtunut. Tärkeintä on se, miten luot uskoa, että organisaationne on jatkossakin oikea kumppani asiakkaillenne/sidosryhmillenne? Mahdollisuus Hiljaisuus ei ole [...]