Huomioarvoon on satsattava, jos viestittävä asia ei luontaisesti kiinnosta kohderyhmää

On paljon tuotteita tai palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät ole kiinnostavia. Vielä haastavammaksi asia muuttuu, jos viestittävä asia on vaikeaselkoinen. Asian monimutkaisuus johtaa siihen, että löydettävissä ei ole yhtä pelkistettyä viestiä, joka kantaisi loppuun asti. Samankaltainen asetelma on myös silloin, kun viestittävä asia vaatii pitkää harkinta-aikaa. Näissä tapauksissa viestintäsuunnittelussa on otettava huomioon päätöksentekoprosessin vaiheittaisuus. Viesti jaksotetaan eri vaiheisiin sen mukaan, miten viestisisältö kuljettaa kohti päätöksentekoa. Jos mainosta/viestiä ei huomata, niin tehty työ valui hukkaan Henkilöt, joilla [...]

2024-10-22T12:53:24+03:007.9.2021|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutoksen merkitys kiinteistösijoittamisessa kasvaa merkittävästi myös Suomessa. Jones Lang LaSallen Suomen yhtiön toimitusjohtaja Tero Lehtonen nimesi HS:n haastattelussa tammikuussa 2021 ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi muutostrendiksi kiinteistömarkkinoilla. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistömarkkinoilla ovat jo näkyneet pidempään. Kuten sijoitustoiminnassa aina, pääoman tuotto on liikkeelle paneva voima. ESG-painoitteiset rahoitus- ja investointipäätökset perustuvat vähentyneeseen markkinavolatiliteettiin, eli käytännössä parempaan riskienhallintaan keskipitkissä ja pitkissä sijoituksissa, joita kiinteistöala erityisesti tarjoaa. Euroopassa sekä julkinen säätely että toimialan suurimmat organisaatiot osoittavat suuntaa sijoittajille kohti vastuullisempaa markkinaa. INREV, Euroopan listaamattomien kiinteistösijoittajien edunvalvontajärjestö, [...]

2024-08-23T16:34:02+03:0020.8.2021|Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullinen brändi

Brändi on mielikuva, joka on ihmisen mielessä. Brändin omistajan kannalta tärkeimpiä ovat oman kohderyhmän mielikuvat. Brändissä kyse on tästä hetkestä, millaisena brändi koetaan juuri nyt. Kuinka moni yritys/organisaatio voi sanoa, että olemassa oleva mielikuva on se, mitä on tavoiteltu? Jälkeenjäänyt tavoitemielikuva Yhteiskunta ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten brändin rakentamisen pitää tähdätä tulevaan. Kun brändi-identiteettiä määritellään, niin kyse on siitä tavoitteesta, jota kohti pyritään. Jos määrittelyä ei ole päivitetty vähään aikaan, niin aika pian huomaa olevansa jälkijunassa. Jotta brändi-identiteetin [...]

2024-10-22T12:58:21+03:0029.3.2021|Brändi, Mainonta, Yritysvastuu|

Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan

Vuoden 2021 alussa EU-komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa käytiin läpi kuluttajatuotteiden ympäristöväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimus tehtiin käymällä läpi yritysten verkkosivuilla esittämiä väittämiä. Tutkimuksen mukaan ympäristöväitteistä 42 prosenttia oli liioiteltuja, paikkaansapitämättömiä tai valheellisia. Viherpesun yleistyminen EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders toteaa tiedotteessaan: ”Markkinoilla on myös häikäilemättömiä kauppiaita, jotka yrittävät viilata kuluttajia linssiin epämääräisillä, paikkaansapitämättömillä tai liioitetuilla väittämillä.” Viherpesun kitkeminen onkin Reyndersin mukaan korkealla EU:n kestävän kehityksen edistämisessä. Oli hyvin yleistä, että yritys ei esittänyt seikkoja, joilla tuotteen ympäristöväittämien todenperäisyys [...]

2021-07-02T19:44:23+03:0029.3.2021|Brändi, Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat Esimerkiksi Facebookin avauksista yleensä yli 95 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun [...]

2021-07-02T20:15:15+03:0015.1.2021|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Oikein kohdennettu mainonta auttaa myyntiä onnistumaan

Rakennusalan markkinointi jakautuu pääpiirteittäin kahteen toisistaan voimakkaasti poikkeavaan segmenttiin, ammattiostajiin ja kuluttajiin. Kun puhutaan ammattiostajista, niin kohderyhminä voi olla rakennuttajat, pääurakoitsijat tai aliurakoinnin osa-alueet. Kohteina julkinen tai yksityinen sektori, infrarakentaminen, kaupan tilojen rakentaminen, toimisto- tai asuinrakentaminen. Kirjo on laaja ja viestinnälliset tarpeet hyvin erilaiset eri tilanteissa. Uutena seikkana kokonaisuuteen on tullut julkisten hankintojen tavoite hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ja miten se vaikuttaa rakennusprojektin kumppaneiden valintaan. Ammattiostajatkin uuden edessä Ammattiostajalla on kokemusta, näkemystä siitä, mitä he haluavat ja miten arvottaa kilpailuun osallistuneiden [...]

2024-08-23T16:35:54+03:001.12.2020|Mainonta, Rakentaminen, Viestintä|

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Suklaapatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

2024-10-22T12:58:54+03:0027.11.2020|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Heimoutuminen luo ”helppoja” kohderyhmiä ja jyrkentää asenteita

Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat kehumaan toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa joku onkaan, koska on kanssasi samaa mieltä. Kun omille ajatuksille saa hyväksynnän, koetaan sosiaalista hyväksyntää, joka luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että somen koukuttavuuden taustalla on dopamiini, joka tuottaa meille mielihyvän tunnetta. Jos kerran "kuplautuminen" on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä, jotka ovat samanmielisiä kanssamme. Tämä yksipuolistaa ihmisten saamaa informaatiota ja voimistaa käsitystä, että juuri he ovat oikeassa. Tuloksena [...]

2021-07-02T20:26:48+03:0027.11.2020|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Elintarvikkeiden puhtaus on kilpailuetu

Antibiootti- tai mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa vastustuskykyä sellaisia lääkkeitä vastaan, joilla hoidetaan bakteerien tai muiden mikrobien (loisten, virusten, sienten) aiheuttamia tauteja. Noin 700 000 ihmistä kuolee maailmassa vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi (25 000 EU:ssa), ja vuoteen 2050 mennessä luvun pelätään nousevan suuremmaksi kuin syövän aiheuttamien kuolemien. Vertailun vuoksi, COVID-19 -tautiin on kuollut tähän mennessä noin 400 000 ihmistä. Suomessa lihateollisuuden mikrobilääkkeiden käyttö on ollut aina vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Syitä tilanteeseen on Suomen maantieteellinen syrjäisyys, joka vähentää eläinliikenteen määrää verrattuna Keski-Eurooppaan, tilojen [...]

2021-07-08T09:41:10+03:0010.6.2020|Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Tarve kehittää kriisiviestintää?

Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä tärkeämpää on kertoa enemmän kuin pelkkä tapahtunut. Tärkeintä on se, miten luot uskoa, että organisaationne on jatkossakin oikea kumppani asiakkaillenne/sidosryhmillenne? Mahdollisuus Hiljaisuus ei ole [...]

2021-07-02T17:27:25+03:0024.3.2020|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|
Go to Top