Vastuullisuustavoitteet

GRI Standards: uutta näkymää raportointiin – omat kokemukset.

Suomen ensimmäisiä GRI Standards -raportteja julkistetaan parhaillaan. Itselläni on ollut etuoikeus olla mukana jo syksystä lähtien yhtiöiden raportoinnin muutoksessa. Vaikka kyseessä ei suinkaan ole itse raportoinnin mekaniikan muutos, niin vaikutus näkyy parhaiten siinä tavassa, miten jatkossa tullaan yhtiön liiketoiminnan vastuullisuutta arvioimaan niin yhtiön sisällä kuin sen sidosryhmissä. Alla itselleni tärkeiksi muodostuneita seikkoja uudesta mallista. Vaikutus on nyt oikeaa vaikutusta. Aikaisemmissa GRI-raportointimalleissa olennaisuusanalyysissa esiintyvä termi ”vaikutus” tarkoitti yhtiölle olennaisten aiheiden vaikutusta sen omaan liiketoimintaan. Standards-malli muuttaa tarkastelusuunnan päinvastaiseksi: ”vaikutus”-termi tarkoittaa [...]

2020-03-16T16:16:18+02:0023.3.2018|GRI, Yritysvastuu|

Moules au plastic, sil vous plait.
Moules au plastic, sil vous plait.

Moules au plastic, sil vous plait.

Belgialaiset rakastavat simpukoitaan ja äyriäisiään. Siksi heillä onkin mahdollisuus nauttia vuosittaisissa herkkuaterioissaan noin 11 000 muovikappaletta, jotka ovat huuhtoutuneet meriin fleecepaidoista, kosmetiikasta ja vaikkapa pesuainepulloista. Noin prosentti kaikesta ”nautitusta” muovista kertyy kudoksiin, joten mikäli sattuu elämään vanhaksi, niin plastikkakirurgille ei taida tarvetta, koska on jo muovittanut itsensä ihan ruokailemalla. Meriin dumpataan tai huuhtoutuu vuosittain yli 12 miljoonaa tonnia muovia. Pilkkoutuessaan mikromuoveiksi ja näin muistuttaessa planktonia, se siirtyy ravintoketjuun, päätyen lopulta niin belgialaiseen kuin suomalaiseen ruokapöytään. YK:n ennusteessa arvioidaan, että [...]

2020-03-16T16:17:07+02:0013.3.2018|Vähittäiskauppa, Yritysvastuu|

Direktiivin mukainen vastuullisuusraportointi alkaa nyt.
Direktiivin mukainen vastuullisuusraportointi alkaa nyt.

Direktiivin mukainen vastuullisuusraportointi alkaa nyt.

Euroopan komissio julkaisi 26. kesäkuuta 2017 ensimmäiset ohjeensa koskien direktiivi 2014/95/EU tulkinnasta. Kyseinen direktiivi määrittelee tiettyjen suurten yritysten velvollisuutta julkistaa vuosittain ei-taloudellisia sekä monimuotoisuutta koskevia tietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa vastuullisuusraportoinnin muotoutumista osaltaan pakolliseksi nykyisen vapaaehtoisen raportoinnin sijaan. Direktiivi itsessään on johdonmukainen osa kehitystä, jossa EU pyrkii yhdenmukaistamaan sekä lisäämään yritysten avoimuutta kaikissa sisämarkkinoiden jäsenmaissa. Direktiivin perusteluissa Euroopan parlamentti toteaa seuraavasti: ”Muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen on tärkeää, jotta voidaan siirtyä hallitusti kestävään maailmantalouteen, jossa yhdistetään pitkän aikavälin kannattavuus sosiaaliseen [...]

2020-03-16T16:19:46+02:0030.6.2017|Vähittäiskauppa, Yritysvastuu|

Matotahnaa made in Finland?
Matotahnaa made in Finland?

Matotahnaa made in Finland?

Vuoteen 2050 maapallolla ennustetaan olevan noin 9 miljardia ihmistä. Tämän populaation ruokkimiseen maailman elintarviketuotannon tulisi kasvaa kaksinkertaiseksi. Kilo sirkoille syötettyä rehua tuottaa 480 grammaa proteiinipitoista ravintoa. Kilo rehua naudalle tuottaa 40 grammaa. Näistä lähtökohdista on helposti ymmärrettävissä, että perinteisen lihaproteiinituotannon rinnalle kaivataan uusia tuotantotapoja. Näin myös Suomessa. Vuonna 2015 alkanut Luken eli Luonnonvarakeskuksen koordinoima Scenoprot-hanke kehittää suomalaista hyönteisproteiinituotantoa sekä korvaamaan maahantuontia että muuttamaan lihatuotantoa yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkistettiin nyt vuoden vaihteessa. Kannattaa siis pikkuhiljaa totutella ajatukseen, [...]

2020-03-16T16:20:23+02:0015.2.2017|Vähittäiskauppa, Yhteiskunnallinen viestintä|

Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.
Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.

Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.

Juuri tällä hetkellä maailmantaloudessa näyttää puhaltavan orastava protektionismi ja kauppasodat. Nämä ovat myrkkyä Suomen pienelle vientivetoiselle kansantaloudelle. Yksi hyvin merkittävä syy nousevalle protektionismille on, että maailmantaloutta avattiin kilpailulle vain taloudelliset tekijät mielessä. Monet asiantuntijat varoittivat, että vapauttaessamme maailmantaloutta mukaan pitäisi ottaa mm. ympäristötekijät ja vapaa järjestäytymisoikeus. Kun näin ei tehty, niin suurin osa teollisuustuotannosta on valunut kehittyviin maihin kuten Intia ja Kiina. Kuitenkaan nämä valtiot eivät käytännössä ole kilpailleet samoilla ehdoilla kuin läntiset demokratiat. Täysin puutteellinen ympäristölainsäädäntö, valvonta ja [...]

2020-03-16T16:21:02+02:0030.1.2017|Vähittäiskauppa, Yhteiskunnallinen viestintä|

Tammikuu: JÄÄhyväiset
Tammikuu: JÄÄhyväiset

Tammikuu: JÄÄhyväiset

Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpötilan nousu aiheuttaa monilla maapallon alueilla lisääntyvää kuivuutta, mikä johtaa viljelypinta-alan pienenemiseen. Tämän seurauksena ravinnon tuotto supistuu, kun samaan aikaan väestönkasvu jatkuu. Todennäköisenä seurauksena on elintarvikkeiden voimakas globaali hintojen nousu. Pohjoisilla alueilla lämpötilan nousu johtaa satokauden pitenemiseen, viljelyalan kasvuun ja suurempiin satotuottoihin. Yhä useampien kasvien viljely tulee mahdolliseksi Suomessa. Toki myös uudet tuholaiset, liiallinen lämpö tai kuivuusjaksot tulevat kiusaksi, mutta todennäköisesti Suomen elintarviketuotanto tulee lyhyellä aikavälillä hyötymään lämpenevästä ilmastosta. Pohjoisten merialueiden jäättömyys avaa Koillisväylän kuljetuksille Aasian ja [...]

2020-03-16T16:21:43+02:005.1.2017|Yhteiskunnallinen viestintä|

UN Global Sustainable Development Goals

Perjantaina 8. tammikuuta YK julkisti päivitetyt kestävän kehityksen tavoitteet, joiden tavoite on kolmenkymmenen vuoden sisällä. Listaus kattaa asioita köyhyyden torjunnasta ilmastonmuutokseen ja kestävään liiketoimintaan. Aihealueet ovat jo aikaisemminkin muuttuneet vastuullisuuden johtaviksi trendeiksi ja vaikuttaneet esimerkiksi vastuullisuusraportoinnin kehitykseen. Kestävän kehityksen tavoitteita kannattaa nyt tarkastella oman organisaation kannalta. Missä voimme loistaa ja mitä voimme kehittää? Ole mukana vastuullisuuden trendeissä! http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/

2020-03-16T16:34:27+02:0011.1.2016|GRI, Yritysvastuu|