Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti. Some ja sudenkuopat
 Esimerkiksi Facebookin avauksista yli 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että suuri osa lukuhetkistä on kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun lähetetty viesti sisältää jotain harkintaa vaativaa tai vastaamista. Hyvin harva henkilö [...]

Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi monien [...]

Kuplautuneessa yhteiskunnassa mikrotargetointi ja kohdennettu viesti ovat vaarallisen tehokkaita. Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat “kehumaan” toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa he ovat, koska kaikki ovat samaa mieltä. Kun henkilö liittyy ryhmään, jossa omille ajatuksille saa vastakaikua, hän tuntee tulleensa hyväksytyksi, mikä luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että usein koukuttavuuden taustalla on sosiaalisen hyväksynnän kokeminen, joka tuottaa dopamiinia ja mielihyvän tunnetta. Koska kuplautuminen on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä ja alustoja, [...]

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut ainutlaatuiseen myyntiväittämään perustuvan USP-mainonnan ohi. Kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja niiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach loi teorian siitä, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista mielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto tuotteen ominaisuuksiin oli [...]