Rikkaruohomyrkky glyfosaatti on kuin AIDS

Maailman käytetyin rikkaruohomyrkky glyfosaatti on mehiläisille kuin AIDS: se tuhoaa niiden vastustuskyvyn. Nauttiessaan mettä tai siitepölyä mehiläinen syö samalla glyfosaattia. Yhdysvaltalainen tiedelehti PNAS julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan glyfosaatti vaikuttaa bakteerien kautta mehiläisten mahan toimintaan. Mahan bakteeritaso joko tippui tai osittain tuhoutui. Tutkimuksen mukaan sellaiset mehiläiset, jotka olivat kokeissa syöneet glyfosaattia kuolivat nopeammin kuin mehiläiset, joita ei oltu altistettu glyfosaatille. Glyfosaatti, yli 45 vuotta markkinoilla Amerikkalainen kemian alan yhtiö Monsanto toi glyfosaatin markkinoille vuonna 1974. Vuonna 2018 [...]

2020-05-19T14:12:40+03:0019.5.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullisuus on osa kansalaisten arvomaailmaa. Ammattiliittojen on vastattava haasteeseen.

Vastuullisuus on kasvava megatrendi, jonka merkitys ihmisten arvoissa korostuu tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmiskunnan tulevaisuuteen on läsnä yhä useammassa päätöksessä. Vastuullisuus on noussut etenkin nuorten arvojen keskiöön, tosin asia etenee eri ryhmissä eritahtisesti. Pääsääntöisesti mitä koulutetumpia tai yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneempia nuoret ovat, sitä merkityksellisempi rooli vastuullisuudella on heidän arvoissaan. Kun ihmisten arvot muuttuvat, niin ammattiliittojen on vastattava muutokseen. Jos vastuullisuusarvoihin ei vastata liitot menettävät merkitystään ihmisten silmissä: jäsenyyden houkuttelevuus laskee ja jäsenpito heikkenee. Kuunteluoppilaana vai vaikuttajana? Jos [...]

2020-05-19T14:07:33+03:0019.5.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Kauanko glyfosaatti on vähittäiskaupan valikoimissa?

Käytännössä kaikilla kauppaketjuilla Suomessa on glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita valikoimissaan, vaikka monet tutkimukset ovat osoittaneet sen haitallisuuden pölyttäjille. Glyfosaatin myynti vähittäiskaupalle on tuskin niin tärkeä tulonlähde, että kaupan kannattaisi pitää sitä sisältävät torjunta-aineet valikoimissaan ehdoin tahdoin. Onko vähittäiskauppa valmis pelastamaan pörriäiset? Toistaiseksi kaikesta mehiläis- ja hyönteiskatoon liittyvästä keskustelusta huolimatta yksikään suomalainen vähittäiskaupan ketju ei ole vetänyt glyfosaattia vielä pois valikoimistaan. Maataloustuotannossa glyfosaattia on perusteltu satotuotolla, mutta kotipuutarhureille glyfosaatin käytön perustelu tuskin on ruokahuollon turvaaminen. Toivottavasti paine kansalaisten taholta on [...]

2020-05-19T11:27:58+03:0019.5.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Ammattiliittojen jäsenkadon taustalla merkityksen ja arvostuksen puute

Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja näyttää jatkavan laskua edelleen. Pientä lohtua antaa se, että YTK:lla (Yleinen Työttömyyskassa) on tällä hetkellä vaikeuksia maksaa työttömyyskorvauksia. Tämä tuo juuri nyt jonkin verran uusia jäseniä ammattiliittoihin. Tietoisuus ay-liikkeen merkityksestä on heikko Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä kaikki edut tulevat ammattiliittojen solmimien työehtosopimusten (TES) kautta. Useita etuja kuvitellaan lainsäädännön tuomiksi. Yleisimpiä lienevät minimipalkat, palkallisen sairausloman sekä palkallisten lomien kesto. Kaikki TESsien tuomaa. Koska ihmisillä on puutteellinen ja vääristynyt [...]

2020-04-13T09:35:20+03:0014.4.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Arvojen ja motiivien merkitys jäsenhankinnassa

Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi [...]

2020-04-13T09:33:34+03:0014.4.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Miksi uuden asunnonostajan kannattaa olla liikkellä nyt

Ensisilmäyksellä vanhojen asuntojen ja uudistuotannon tilanne näyttää samalta, ajat ovat epävarmoja ja ostaja kokee, että odottaminen kannattaa. Todellisuudessa markkinat ovat erilaiset näiden uudistuotannon ja vanhojen asuntojen välillä. Jokseenkin kaikki taloustieteilijät ennustavat korkojen pysyvän pitkään matalalla ja se sopii asunnonostajalle kuin seteli lompakkoon. Koronan todennäköisiin vaikutuksiin kuuluu se, että asuntojen hintojen nousuun tulee myös pääkaupunkiseudulle tauko, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin vanhojen- ja uudisasuntojen osalta. Jos hinnat jäätyvät useiksi kuukausiksi tai jopa pidemmäksi ajaksi, niin uudistuotantoa ostava pääsee hyötymään [...]

2020-04-13T09:44:32+03:0014.4.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kiihdyttääkö korona maan sisäistä muuttoliikettä?

Mitä vaikutuksia koronaviruksella saattaa olla rakennustuotantoon? Koronaviruksen vaikutukset saattavat olla mitä moninaisimpia. Viruksen kerrannaisvaikutukset saattavat esim. kiihdyttää muuttoaaltoa kasvukeskuksiin. Korona kaataa yrityksiä, mutta konkurssien vaikutus puolentoista miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla on aivan toinen kuin pienessä muuttotappiokunnassa. Uuden työpaikan saaminen oman pikkukunnan alueelta voi olla yksinkertaisesti ylivoimaisen vaikeaa. Paikalleen jääminen voi tietää pitkää työttömyysputkea, passivoitumista ja syrjäytymistä. Työn perässä olisi muutettava, kunhan saisi ensiksi sen asunnon. Koronan vaikutuksia paikkaamaan valtion olisi potkaistava liikkeelle voimakas asuntotuotanto Asuntotuotannon kohteina tulisi olla ne suuret [...]

2020-04-13T09:41:54+03:0014.4.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Multa loppuu

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan laadukas viljelysmaa hupenee uhkaavaa vauhtia. Vain hyvin pieni osa elintarviketuotannosta tapahtuu kasvihuoneissa. Käytännössä yli 90 % ruuantuotannosta tapahtuu ulkona ja rehutuotannosta vieläkin enemmän. Pintamulta, jossa “ruoka” kasvaa, on yleensä vain n. 20 cm paksu maakerros, kuivilla alueilla vain 5 cm. USA:ssa hedelmällistä, multavaa maaperää menetetään 10 kertaa nopeammin kuin mitä ehtii uusiutua. Kiinassa ja Intiassa vauhti on 30–40 kertainen. Keskeisinä syinä nähdään yksipuolinen tehoviljely, vain yhden lajin viljely, väkilannoitteet sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus [...]

2020-04-13T09:38:33+03:0013.4.2020|Categories: GRI, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Ammattiliitoilla on loistava hetki kasvattaa jäsenmääriään

Yleinen työttömyyskassa YTK on viestinyt, että sen kapasiteetti käsitellä työttömyyskorvauksia on niin heikko, ettei se pysty suoriutumaan lain määräämistä velvollisuuksistaan. Korvausten käsittelyajat voivat venyä jopa neljään kuukauteen tai ensi vuoteen asti. Tämä on täysin kohtuutonta työttömiä kohtaan. Lienee varmaa, että suuri osa YTK:n jäsenistä tulee pettymään siihen, ettei työttömyyskassa pysty antamaan työttömyysturvaa. Eli sitä ainoaa asiaa, jota siltä odotetaan. Ihmiset kokevat tulleensa petetyiksi. Hetkeen tulee tarttua Moni YTK:n jäsen miettii tällä hetkellä, pitäisikö työttömyyskassaa vaihtaa. Samalla kun ammattiliittojen yhteydessä [...]

2020-04-05T15:32:42+03:005.4.2020|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä|

Tarve kehittää kriisiviestintää?

Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä tärkeämpää on kertoa enemmän kuin pelkkä tapahtunut. Tärkeintä on se, miten luot uskoa, että organisaationne on jatkossakin oikea kumppani asiakkaillenne/sidosryhmillenne? Mahdollisuus Hiljaisuus ei ole [...]

2020-04-05T15:35:35+03:0024.3.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|