Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä - taksonomiassa – yritysten liiketoiminnan rahoitusta tarkastellaan kannattavuuden lisäksi vastuullisuuteen liittyvillä muuttujilla. Tarkoituksena on käyttää ensimmäistä kertaa yritysrahoitusta ympäristönsuojeluun. Tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmasto/ympäristömyönteisestä investointikohteesta on kyse. Taksonomiaa on Euroopan Unionissa valmisteltu jo vuodesta 2018 lähtien. Tässä vaiheessa se keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta tarkoituksena on laajentaa taksonomiaa myös sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Huhtikuussa 2021 komissio julkaisi kuusi arvioinnin perustetta: • ilmastonmuutoksen hillintä • ilmastonmuutokseen sopeutuminen • vesivarojen [...]

2021-09-10T10:19:58+03:0010.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Arvopohjainen viestintä hyödyntää tehokkaimmin vastuullisuuden tulokset

Tämän päivän länsimaisessa yhteiskunnassa yhä useammat ihmiset etsivät henkistä täyttymystä materian sijaan. Tästä on seurannut, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat heidän arvojaan. Epäluottamus markkinointiin lisää sosiaalisen median vaikutusta Kansainvälisten tutkimusten mukaan kuluttajat eivät luota yritysten mainontaan kuten aiemmin. Kuluttajat kertovat luottavansa enemmän muiden kuluttajien kokemuksiin ja suosituksiin kuin yritysten julkaisemaan mainontaan. Noin 90% vastanneista kertoi luottavansa tuttaviensa suosituksiin ja 70% kertoi luottavansa jopa tuntemattomien suosituksiin ostopäätöksissään enemmän kuin yritysten mainontaan. Tietenkin ostopäätös on erilainen [...]

2021-09-10T10:08:47+03:0010.9.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Huomioarvoon on satsattava, jos viestittävä asia ei luontaisesti kiinnosta kohderyhmää

On paljon tuotteita tai palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät ole kiinnostavia. Vielä haastavammaksi asia muuttuu, jos viestittävä asia on vaikeaselkoinen. Asian monimutkaisuus johtaa siihen, että löydettävissä ei ole yhtä pelkistettyä viestiä, joka kantaisi loppuun asti. Samankaltainen asetelma on myös silloin, kun viestittävä asia vaatii pitkää harkinta-aikaa. Näissä tapauksissa viestintäsuunnittelussa on otettava huomioon päätöksentekoprosessin vaiheittaisuus. Viesti jaksotetaan eri vaiheisiin sen mukaan, miten viestisisältö kuljettaa kohti päätöksentekoa. Jos mainosta/viestiä ei huomata, niin tehty työ valui hukkaan Henkilöt, joilla [...]

2021-09-07T17:49:49+03:007.9.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Paikallinen sopiminen vs. kelluva Ruotsin kruunu

Suomi elää viennistä. Tätä hokemaa on jo pitkään iskostettu suomalaisten mieliin. Muutama vuosi sitten aihetta laajennettiin työmarkkinaneuvotteluiden suuntaan toteamalla, että Ruotsin mallin mukaan vientialojen tulee määritellä palkkaneuvotteluiden palkkataso ja -katto. Uusimpana komponenttina kilpailukykypalettiin on tuotu paikallinen sopiminen. Mitä työnantajat odottavat paikalliselta sopimiselta Akava Works teki alkuvuodesta haastattelututkimuksen työnantajien piirissä siitä, mitä he odottavat paikalliselta sopimiselta. Palkkojen alentaminen nousi ylivoimaisesti keskeisimmäksi asiaksi. Tämä on palkansaajien kannalta hyvin yksipuolinen ja epäedullinen agenda paikallisen sopimisen kannustimeksi. Ruotsissa kelluva kruunu helpottaa palkkaneuvotteluja Suomalaisessa [...]

2021-09-07T17:34:33+03:007.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Työehtosopimukset vakauttavat taloutta

Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta kuuluu työehtosopimusten piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 2/3 osaa palkansaajista työskentelee järjestäytyneelle työnantajalle. Yleissitovuuden kautta työehtosopimusten piiriin kuuluu n. 270 000 työntekijää. Kokonaisuutena 89 % palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin, joten työehtosopimusten merkitys Suomen taloudelle on suuri. Yritykset arvostavat ennustettavuutta Useimmille yrityksille toimintaympäristön ennustettavuus on ensiarvoisen tärkeä asia. Epävarmuus ja sumeat tulevaisuuden näkymät jarruttavat investointeja, olisi sitten kyseessä kysynnän arviointi tai tuotannon kustannukset. Kattavat ja laaja-alaiset työehtosopimukset antavat yrityksille koko sopimuskauden mittaisen varmuuden palkkojen ja työehtojen kustannusvaikutuksista. [...]

2021-09-07T17:15:35+03:007.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2021-08-20T13:53:03+03:0020.8.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Oikein suunnatuilla yritystuilla kohti supersykliä

Koronan hallitsemissa uutisissa toiseksi aiheeksi on noussut talouden elpyminen. Suomen hallitus kertoi omassa suunnitelmassaan keskittää EU:n elpymistukea ns. vihreään siirtymään, jolla halutaan vähentää Suomen CO₂-päästöjä ja auttaa yrityksiä siirtymään ympäristöystävällisempiin teknologioihin. Tarjoaako tämä suomalasille yrityksille mahdollisuuden isoon kilpailukykyloikkaan? Muutos öljyn kulutuksessa on ollut merkittävää pandemian aikana. IEA, kansainvälinen energiakomissio, ennustaa öljyn kulutuksen palaavan koronaa edeltäneelle tasolle aikaisintaan 2023. British Petroleum, BP, menee omassa ennustuksessaan vieläkin pidemmälle ja ennustaa vuoden 2019 olleen ”Peak oil”, hetki, jonka jälkeen öljyn kulutus pysyvästi [...]

2021-07-02T19:45:56+03:0029.3.2021|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei [...]

2021-07-02T19:47:01+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut USP-mainonnan ohi. USP-mainonnan kulmakivi oli ainutlaatuinen myyntiväittämä, mutta kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja tuotteiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach keksi sen, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista kokonaismielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto oli [...]

2021-07-02T20:05:03+03:0016.2.2021|Categories: Brändi, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ympäristörikos on uusi harmaa talous

Rakennusteollisuuden kamppailu harmaata taloutta vastaan on jatkunut jo vuosia. Käänteinen alv, työmaiden kontrolli ja läpinäkyvämpi toimialan arvoketju ovat saaneet aikaan jo merkittäviä tuloksia. Ympäristörikoksia tulkitaan kuitenkin usein uhrittomina rikoksina, joissa rikoshyödyn tunnistaminen on hankalaa ja monet tapaukset eivät koskaan päädy tuomioistuimeen asti. Yksi asia on kuitenkin selvää: ympäristörikos rakennusalalla tuottaa tekijälleen rikollista kilpailuetua. Rakennusalan ympäristörikoksiin kuuluvat esimerkiksi vaarallisten aineiden ja rakennusjätteiden dumppaus, laittomat maa-ainesotot tai läjitykset. Pyrkimyksenä on usein saada lisätuottoa tai säästää jätteenkäsittelymaksuissa. Hyötyä voi syntyä myös säästyneissä [...]

2021-07-02T20:12:40+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|
Go to Top