Ilmastonmuutos vähensi  bruttokansantuotetta 6,3%

Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin. Todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen. Vuosi oli täynnä uutisointia kuivuudesta, helleaalloista ja laajoista maastopaloista. Vuoden jokainen päivä oli yhden asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajanjaksolla. Maapallon lämpenemisen kriittisenä rajana pidetty 1,5 celsiusastetta on juuri ylittymässä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tai kohdistu tasaisesti, eivätkä tunne tasa-arvoa – muutoksesta kärsivät eniten köyhät maat.   Delawaren yliopiston tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos kutistaa globaalia bruttokansantuotetta Vuonna 2022 ilmastonmuutoksen globaali supistava vaikutus bruttokansantuotteeseen oli 6,3 %. Tutkimuksessa julkaistut luvut sisältävät ilmastonmuutoksen [...]

2024-03-28T15:07:26+02:0028.3.2024|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Kuka haluaa jäseneksi?

Edunvalvonnan piirissä olevien työntekijöiden järjestäytymisaste on ollut jo vuosia syöksykierteessä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tutkimus puhuu karua kieltä erityisesti miesten ja yksityisten palvelualojen kohdalla. Mitä voidaan tehdä? Tutkimuksen mukaan edunvalvonnan piirissä olevien palkansaajien järjestäytymisaste on pudonnut jo alle 55 prosenttiin. Tämäkin luku on jo vuodelta 2021 ja kun vuotuista laskua on ollut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana joitakin prosenttiyksikköjä, voidaan tämän vuoden lukujen olettaa olevan vieläkin matalampia. Miesten kohdalla voi jo puhua romahduksesta: vuonna 1995 miehistä 70,7 % oli järjestäytyneitä, [...]

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut ainutlaatuiseen myyntiväittämään perustuvan USP-mainonnan ohi. Kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja niiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach loi teorian siitä, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista mielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto tuotteen ominaisuuksiin oli [...]

2023-04-27T12:14:55+03:0027.4.2023|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat
 Esimerkiksi Facebookin avauksista n. 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat useimmiten kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun [...]

2023-06-27T10:15:12+03:0027.4.2023|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ilmastonmuutos kiihdyttää inflaatiota

Viljelyalojen pieneneminen johtaa tarjontainflaatioon. Monet ruokakasvit, kuten eri viljat, riisi, maissi, kahvi, kaakao, tee jne. kärsivät viljelyalojen pienenemisestä lähinnä kuumuuden ja kuivuuden johdosta. Ilmastomuutoksen edetessä tilanne vain pahenee, jolloin tuotantomäärät laskevat edelleen. Tämä nostaa maailmanmarkkinahintoja ja kiihdyttää inflaatiota. Ongelmallisinta tilanteessa on se, että kyse on tarjontainflaatiosta, jota on vaikea torjua koroilla. Paras apu olisi tarjonnan, eli tuotantomäärien kasvattaminen, mutta ongelmallista on se, että pohjoiset alueet eivät todennäköisesti pysty korvaamaan niitä satomenetyksiä, jotka tapahtuvat Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Helpottaako geenimanipulaatio [...]

2022-08-19T09:44:40+03:0019.8.2022|Categories: GRI, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tutummin Vihreän Siirtymän, tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita. Ohjelma on Euroopan unionin vastaus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Toteutuakseen vihreä siirtymä vaatii satojen miljardien eurojen investointeja. Samanaikaisesti on laskettu, että saavutettavat hyödyt ovat vuoteen 2050 mennessä kaksinkertaisia investointeihin verrattuna. Konkreettisesti hyödyt näkyvät innovaatiotoiminnassa, uusissa tekniikoissa, kestävämmässä liikenteessä ja maataloudessa. Vaikka osan tarvittavista investoinneista maksavat unionin jäsenvaltiot, niin paljon [...]

2022-05-10T14:28:10+03:0010.5.2022|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Lopettaminen on vaikeaa  

Maailman energiatuotannosta yhä noin 80 % perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Kaiken lisäksi valtaosa fossiilista voimalaitoksista on vasta elinkaarensa alussa, joten niiden nopea sulkeminen on epätodennäköistä. Tosin voimalaitosten päästövaikutukset ovat hyvinkin erilaisia. Boulderin yliopiston (Colorado, USA) tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia voimalaitoksista tuottaa 73 % sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, joten oikein kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan paljonkin. Sota Euroopassa on kuitenkin muuttamassa aikatauluja. Riippuvuus Venäjän tuottamasta kaasusta ja öljystä on paljastanut fossiiliseen energiaan liittyvät poliittiset riskit: esimerkiksi Saksassa ei ole ainuttakaan kaasun vastaanottamiseen [...]

2023-05-26T10:49:18+03:0010.5.2022|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Ilmastonmuutos ja Ukrainan sota

Venäjän toimet ovat johtamassa siihen, että EU nopeuttaa siirtymistä fossiilittomiin energian tuotantomuotoihin. Jos/kun Venäjä käyttää energiaa aseena painostaakseen  EU:ta taipumaan mm. Venäjän geopoliittisista vaatimuksiin, niin EU:n on käytännössä pakko irrottautua Venäjän energiatuonnista. Jos Venäjältä ostettu energia vain korvataan tuonnilla muualta, niin EU ajaisi itsensä pitkäaikaisempaan kalliin energian aikaan. Toki näin käykin, mutta väliaikaisesti. Lisäämällä investointeja voimakkaasti esim. tuuli-, aurinko- ja vuorovesivoimaan sekä vetyyn, EU irrottautuu vähitellen fossiilisista energiamuodoista. Kaiken lisäksi uusien energiamuotojen ”raaka-aine” on ilmaista ja mahdolliset myyntiboikotit ovat [...]

2022-03-03T10:59:24+02:003.3.2022|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen|

Olemmeko ajautuneet kilpailemaan hinnalla?

Loppuvuodesta 2021 Etla julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten yritysten investointien vähyys johtuu hyvin pitkälti Nokian tuotekehitykseen vähäisyydestä. Investointilama alkoi 2009 finanssikriisistä ja siitä lähtien investoinnit suhteessa talouden kokoon ovat pienentyneet. Investointien puuttuessa yrityssektori on käpertynyt ja menettänyt kilpailukykyään. Jos Suomen investoinnit ovat olleet Nokian varassa, niin se kertoo myös siitä, miten vähäistä tuotekehitys ja kilpailukyvystä huolehtiminen on ollut suomalaisessa yrityskentässä. Onko tämä kehityskulku syynä siihen, miksi meillä valitetaan suomalaisen työvoiman ja erilaisten välillisten kulujen olevan niin korkeita? Olemme ajautuneet [...]

2022-02-14T15:32:37+02:0014.2.2022|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen|

Yhteiskunnallinen brändi on erilainen

Kun esim. jääkaappi tai sohva hajoaa, niin tuotekeskeinen (tylsä) mainonta alkaa kiinnostamaan. Sanomalehden tai suoramainoksen ilmoitus huomataan ja hetken kuluttua kuluttaja käy muutamalla verkkosivulla vielä varmistamassa tarjonnan. Tuotemerkin haluttavuus (brändi) on rakennettu jo aiemmin, nyt kuluttajan toimet keskittyvät ostopaikkaan ja hintaan. Yhteiskunnallinen mainonta ja tarvetila Jos puhumme vaikka ammattiliiton mainonnasta (värväys), niin vastaavaa tarvetilaa (rikkoutunut jääkaappi) ei ole samassa merkityksessä kuin tuotemainonnassa. Esimerkiksi kiista lomarahoista työpaikalla voisi olla vastaava tarvetila. Ammattiliton merkitys palkansaajien kannalta on kuitenkin valtavan paljon laajempi [...]

2022-01-31T12:50:01+02:0031.1.2022|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|
Go to Top