M&A ja ESG – neljä ajatusta lähitulevaisuudesta

Toukokuussa 2022 olin puhumassa The Institute of Internal Auditors IIA Finlandin seminaarissa kestävyysraportoinnista sekä sen merkityksestä sisäiseen tarkastukseen. Samassa tilaisuudessa Key note speakerina oli myös Tero Ojanperä, työelämäprofessori ja hallitusammattilainen, kertomassa samasta asiasta hallituksen jäsenen näkökulmasta. Yksi aiheista, minkä Ojanperä puheenvuorossaan nosti esiin, oli vastuullisuuden merkitys yrityskauppojen yhteydessä. Trendi on Suomessa ja maailmalla vielä alussa, mutta ESG:n merkitys on koko ajan kasvussa. Myös Royal Bank of Canadan Capital Markets -yhtiön toimitusjohtaja Lindsay Patrick kirjoitti yrityskaupoista artikkelin helmikuussa 2022 fortune.com [...]

2022-05-12T14:56:06+03:0012.5.2022|Categories: Yritysvastuu|

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tutummin Vihreän Siirtymän, tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita. Ohjelma on Euroopan unionin vastaus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Toteutuakseen vihreä siirtymä vaatii satojen miljardien eurojen investointeja. Samanaikaisesti on laskettu, että saavutettavat hyödyt ovat vuoteen 2050 mennessä kaksinkertaisia investointeihin verrattuna. Konkreettisesti hyödyt näkyvät innovaatiotoiminnassa, uusissa tekniikoissa, kestävämmässä liikenteessä ja maataloudessa. Vaikka osan tarvittavista investoinneista maksavat unionin jäsenvaltiot, niin paljon [...]

2022-05-10T14:28:10+03:0010.5.2022|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Lopettaminen on vaikeaa  

Maailman energiatuotannosta yhä noin 80 % perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Kaiken lisäksi valtaosa fossiilista voimalaitoksista on vasta elinkaarensa alussa, joten niiden nopea sulkeminen on epätodennäköistä. Tosin voimalaitosten päästövaikutukset ovat hyvinkin erilaisia. Boulderin yliopiston (Colorado, USA) tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia voimalaitoksista tuottaa 73 % sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, joten oikein kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan paljonkin. Sota Euroopassa on kuitenkin muuttamassa aikatauluja. Riippuvuus Venäjän tuottamasta kaasusta ja öljystä on paljastanut fossiiliseen energiaan liittyvät poliittiset riskit: esimerkiksi Saksassa ei ole ainuttakaan kaasun vastaanottamiseen [...]

2022-05-10T14:23:58+03:0010.5.2022|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset

EU:n CSRD:n, eli kestävyysraportointidirektiivin ennustetaan tulevan voimaan koskien tilikautta 2023. Säädännöllinen prosessi on edennyt EU:ssa poikkeuksellisen nopeasti: syynä on jo voimaan astunut EU:n taksonomia-asetus, jonka myötä yritysten tilinpäätösten NFI-raportointi on saanut viime tilivuonna uusia ulottuvuuksia. Nopean prosessin jalkoihin on jäänyt raportoinnin ohjeistuksen kehittäminen ja ensimmäinen ohjeistus saatiinkin ulos vasta viime tammikuussa. Suunnittelutahdista kertoo jotain myös, että nyt ehdotuksen julkaissut Climate Standards Disclousure Board, CSDB, on jo ehditty fuusioida IFRS:n hallinnoimaan International Sustainability Standards Board (ISSB) -työryhmään, jonka tehtävä on [...]

2022-03-04T14:16:38+02:004.3.2022|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos

IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin kuudes raportti julkaistiin maaliskuun 1. päivänä. Aikaisemmista raporteista poiketen sen kieli oli hyvin suoraviivaista: mikäli ilmastonmuutoksen torjuntaan ei ryhdytä juuri nyt, on se kohta jo myöhäistä. Koska aikaisempien raporttien löydökset ovat vaikuttaneet lainsäädäntöön, niin täällä Suomessa kuin koko Euroopan Unionissa, voi varmuudella olettaa näin käyvän nytkin. Raportti jakaantuu kahteen pääjaksoon, luonnon ja ihmisen luomiin ekosysteemeihin. Yksi tärkeimmistä ihmisen luomista ekosysteemeistä on kaupunki. Urbanisaatio jatkuu edelleen voimakkaana kaikkialla maailmassa ja erityisesti se näkyy rannikkoalueiden kaupungistumisena. [...]

2022-03-04T14:03:45+02:004.3.2022|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?

Ukrainan sota on antamassa Euroopan omalle energiatuotannolle voimakkaan boostin, koska Venäjän energian varaan jääminen sisältää liikaa niin taloudellisia kuin poliittisia riskejä. Euroopan mahdollisuudet lisätä omaa energian tuotantoaan lienee pitkälti uusien fossiilittomien tuotantomuotojen varassa. Tuulivoiman rakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa, koska se on edullisin tapa tuottaa sähköä. Useiden eri arvioiden mukaan suosituimmat tuuliolosuhteet Euroopassa ovat Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa. Yhden MWH:n tuotantokustannus Pohjanmerellä on noin 40–65 euroa, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 euroa. Tämä tuo uskomattoman kilpailuedun. [...]

2022-03-04T14:31:30+02:003.3.2022|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen ei-taloudellisen tiedon raportoinnin merkittävää laajentamista. Mahdollisesti jo vuonna 2023 voimaan tuleva Corporate Sustainability Reporting, CSRD, eli yritysten kestävyysraportointi nostaa lain mukaan raportointivelvollisten yritysten määrän Suomessa kymmenkertaiseksi, sekä laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan myös pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Parhaillaan valmisteilla olevaan EU:n Taksonomiaan liittyvät tietotarpeet tullaan hankkimaan uudistetulla raportointivelvoitteella. Pakollinen vastuullisuusraportointi koskisi jatkossa kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät EU:n direktiivin mukaiset suuren yrityksen kriteerit (vähintään kaksi kolmesta raja-arvosta ylittyy: henkilöstö >250, liikevaihto >40M€, tase >20M€). Suomessa tämä tulee koskettamaan [...]

2021-10-20T10:29:59+03:0020.10.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi syksyn raportissaan, että rakentamisen tila on niin kiihtynyt, että toimialaa uhkaa ylikuumentuminen. Asuntoaloitusten vuosisumma oli kohonnut kesäkuun lopussa yli 48 tuhanteen asuntoon. Myös ensi vuonna asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentaa 35 000–37 0000 kappaletta. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kun rakentaminen kiihtyy, niin rakentamisen hinta on noussut selvästi yli inflaatiokehityksen. Rakennustarvikkeista eniten ovat kallistuneet teräs ja puutavara, joista jälkimmäisen hinta on noussut yli 67% vuoden takaisesta. Infrarakentamisen puolella taasen öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu näkyy hinnoissa. [...]

2021-10-20T10:25:17+03:0020.10.2021|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä - taksonomiassa – yritysten liiketoiminnan rahoitusta tarkastellaan kannattavuuden lisäksi vastuullisuuteen liittyvillä muuttujilla. Tarkoituksena on käyttää ensimmäistä kertaa yritysrahoitusta ympäristönsuojeluun. Tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmasto/ympäristömyönteisestä investointikohteesta on kyse. Taksonomiaa on Euroopan Unionissa valmisteltu jo vuodesta 2018 lähtien. Tässä vaiheessa se keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta tarkoituksena on laajentaa taksonomiaa myös sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Huhtikuussa 2021 komissio julkaisi kuusi arvioinnin perustetta: • ilmastonmuutoksen hillintä • ilmastonmuutokseen sopeutuminen • vesivarojen [...]

2021-09-10T10:19:58+03:0010.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Luonnon monimuotoisuus on pääomaa.

Viime keväänä Britannian valtionvarainministeriö julkaisi Dasguptan raportin. Sen sisällön keskeinen argumentti on, että luonnon monimuotoisuus mahdollistaa taloudellisen kasvun. Luonto on siis pääomaa, jonka avulla kansakunta kasvaa ja menestyy ja näin ollen sen arviointi tulee sisältyä kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon. Onkin varsin kuvaavaa, että raportin tilaajana oli Britannian valtionvarainministeriö, eikä ympäristöministeriö. Pistää miettimään, onko Suomen hallinto yhtä pitkälle katsovaa tehdessään päätöksiä, jotka koskevat luontoa. Sijoittajille luonto on aikaisemmin ollut lähinnä eri hankkeiden tiellä, mutta nyt luontokato muodostaa systeemisen riskin, jota tulee [...]

2021-09-10T10:04:05+03:0010.9.2021|Categories: GRI, Yritysvastuu|
Go to Top