Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä - taksonomiassa – yritysten liiketoiminnan rahoitusta tarkastellaan kannattavuuden lisäksi vastuullisuuteen liittyvillä muuttujilla. Tarkoituksena on käyttää ensimmäistä kertaa yritysrahoitusta ympäristönsuojeluun. Tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmasto/ympäristömyönteisestä investointikohteesta on kyse. Taksonomiaa on Euroopan Unionissa valmisteltu jo vuodesta 2018 lähtien. Tässä vaiheessa se keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta tarkoituksena on laajentaa taksonomiaa myös sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Huhtikuussa 2021 komissio julkaisi kuusi arvioinnin perustetta: • ilmastonmuutoksen hillintä • ilmastonmuutokseen sopeutuminen • vesivarojen [...]

2021-09-10T10:19:58+03:0010.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Luonnon monimuotoisuus on pääomaa.

Viime keväänä Britannian valtionvarainministeriö julkaisi Dasguptan raportin. Sen sisällön keskeinen argumentti on, että luonnon monimuotoisuus mahdollistaa taloudellisen kasvun. Luonto on siis pääomaa, jonka avulla kansakunta kasvaa ja menestyy ja näin ollen sen arviointi tulee sisältyä kaikkeen taloudelliseen päätöksentekoon. Onkin varsin kuvaavaa, että raportin tilaajana oli Britannian valtionvarainministeriö, eikä ympäristöministeriö. Pistää miettimään, onko Suomen hallinto yhtä pitkälle katsovaa tehdessään päätöksiä, jotka koskevat luontoa. Sijoittajille luonto on aikaisemmin ollut lähinnä eri hankkeiden tiellä, mutta nyt luontokato muodostaa systeemisen riskin, jota tulee [...]

2021-09-10T10:04:05+03:0010.9.2021|Categories: GRI, Yritysvastuu|

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutoksen merkitys kiinteistösijoittamisessa kasvaa merkittävästi myös Suomessa. Jones Lang LaSallen Suomen yhtiön toimitusjohtaja Tero Lehtonen nimesi HS:n haastattelussa tammikuussa 2021 ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi muutostrendiksi kiinteistömarkkinoilla. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistömarkkinoilla ovat jo näkyneet pidempään. Kuten sijoitustoiminnassa aina, pääoman tuotto on liikkeelle paneva voima. ESG-painoitteiset rahoitus- ja investointipäätökset perustuvat vähentyneeseen markkinavolatiliteettiin, eli käytännössä parempaan riskienhallintaan keskipitkissä ja pitkissä sijoituksissa, joita kiinteistöala erityisesti tarjoaa. Euroopassa sekä julkinen säätely että toimialan suurimmat organisaatiot osoittavat suuntaa sijoittajille kohti vastuullisempaa markkinaa. INREV, Euroopan listaamattomien kiinteistösijoittajien edunvalvontajärjestö, [...]

2021-08-20T14:28:11+03:0020.8.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2021-08-20T13:53:03+03:0020.8.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Hankintastrategialla vastuullisuutta

Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin viime vuoden syyskuussa. Yksi strategian kärkitavoitteista on yhteiskuntavastuun edistäminen, eli sosiaalisen, ympäristön ja taloudellisen kestävyyden periaatteiden ja ohjeiden ottaminen mukaan julkiseen hankintaan. KEINO, eli Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, on tutkinut strategian jalkautumista kuntien, seurakuntien ja valtion yritysten sisällä. Maaliskuussa 2021 julkaistusta raportista voi lukea, että matkaa vielä riittää. Sosiaalinen kestävyys on vielä alkutekijöissään Organisaatioilta kysyttiin, huomioidaanko hankintalinjauksissa tai vastaavissa sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisella kestävyydellä kyselyssä tarkoitettiin esim. työllisyysmahdollisuuksien edistämistä, eettistä kauppaa, tasa-arvoa [...]

2021-08-20T13:36:10+03:0020.8.2021|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Vastuullinen brändi

Brändi on mielikuva, joka on ihmisen mielessä. Brändin omistajan kannalta tärkeimpiä ovat oman kohderyhmän mielikuvat. Brändissä kyse on tästä hetkestä, millaisena brändi koetaan juuri nyt. Kuinka moni yritys/organisaatio voi sanoa, että olemassa oleva mielikuva on se, mitä on tavoiteltu? Jälkeenjäänyt tavoitemielikuva Yhteiskunta ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten brändin rakentamisen pitää tähdätä tulevaan. Kun brändi-identiteettiä määritellään, niin kyse on siitä tavoitteesta, jota kohti pyritään. Jos määrittelyä ei ole päivitetty vähään aikaan, niin aika pian huomaa olevansa jälkijunassa. Jotta brändi-identiteetin [...]

2021-07-02T19:42:48+03:0029.3.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Yritysvastuu|

Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan

Vuoden 2021 alussa EU-komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa käytiin läpi kuluttajatuotteiden ympäristöväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimus tehtiin käymällä läpi yritysten verkkosivuilla esittämiä väittämiä. Tutkimuksen mukaan ympäristöväitteistä 42 prosenttia oli liioiteltuja, paikkaansapitämättömiä tai valheellisia. Viherpesun yleistyminen EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders toteaa tiedotteessaan: ”Markkinoilla on myös häikäilemättömiä kauppiaita, jotka yrittävät viilata kuluttajia linssiin epämääräisillä, paikkaansapitämättömillä tai liioitetuilla väittämillä.” Viherpesun kitkeminen onkin Reyndersin mukaan korkealla EU:n kestävän kehityksen edistämisessä. Oli hyvin yleistä, että yritys ei esittänyt seikkoja, joilla tuotteen ympäristöväittämien todenperäisyys [...]

2021-07-02T19:44:23+03:0029.3.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Oikein suunnatuilla yritystuilla kohti supersykliä

Koronan hallitsemissa uutisissa toiseksi aiheeksi on noussut talouden elpyminen. Suomen hallitus kertoi omassa suunnitelmassaan keskittää EU:n elpymistukea ns. vihreään siirtymään, jolla halutaan vähentää Suomen CO₂-päästöjä ja auttaa yrityksiä siirtymään ympäristöystävällisempiin teknologioihin. Tarjoaako tämä suomalasille yrityksille mahdollisuuden isoon kilpailukykyloikkaan? Muutos öljyn kulutuksessa on ollut merkittävää pandemian aikana. IEA, kansainvälinen energiakomissio, ennustaa öljyn kulutuksen palaavan koronaa edeltäneelle tasolle aikaisintaan 2023. British Petroleum, BP, menee omassa ennustuksessaan vieläkin pidemmälle ja ennustaa vuoden 2019 olleen ”Peak oil”, hetki, jonka jälkeen öljyn kulutus pysyvästi [...]

2021-07-02T19:45:56+03:0029.3.2021|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei [...]

2021-07-02T19:47:01+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?

Rakennetun ympäristön tila ROTI –raportti julkaistiin juuri. Joka toinen vuosi julkaistavassa raportissa käsitellään koko Suomen rakennettua ympäristöä, mutta aina voimakkaammin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tässä muutamia poimintoja vastuullisuuden kannalta. ”Yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien toiminnoista. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 GWh energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.” Suomi on poikkeus eurooppalaisesta kehityksestä, koska meillä kaupungistuminen jatkuu [...]

2021-07-02T20:00:07+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top