Vastuullinen brändi

Brändi on mielikuva, joka on ihmisen mielessä. Brändin omistajan kannalta tärkeimpiä ovat oman kohderyhmän mielikuvat. Brändissä kyse on tästä hetkestä, millaisena brändi koetaan juuri nyt. Kuinka moni yritys/organisaatio voi sanoa, että olemassa oleva mielikuva on se, mitä on tavoiteltu? Jälkeenjäänyt tavoitemielikuva Yhteiskunta ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten brändin rakentamisen pitää tähdätä tulevaan. Kun brändi-identiteettiä määritellään, niin kyse on siitä tavoitteesta, jota kohti pyritään. Jos määrittelyä ei ole päivitetty vähään aikaan, niin aika pian huomaa olevansa jälkijunassa. Jotta brändi-identiteetin määrittelyssä [...]

2021-03-29T13:10:28+03:0029.3.2021|Categories: Brandi, Mainonta, Yritysvastuu|

Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan

Vuoden 2021 alussa EU-komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa käytiin läpi kuluttajatuotteiden ympäristöväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimus tehtiin käymällä läpi yritysten verkkosivuilla esittämiä väittämiä. Tutkimuksen mukaan ympäristöväitteistä 42 prosenttia oli liioiteltuja, paikkaansapitämättömiä tai valheellisia. Viherpesun yleistyminen EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders toteaa tiedotteessaan: ”Markkinoilla on myös häikäilemättömiä kauppiaita, jotka yrittävät viilata kuluttajia linssiin epämääräisillä, paikkaansapitämättömillä tai liioitetuilla väittämillä.” Viherpesun kitkeminen onkin Reyndersin mukaan korkealla EU:n kestävän kehityksen edistämisessä. Oli hyvin yleistä, että yritys ei esittänyt seikkoja, joilla tuotteen ympäristöväittämien todenperäisyys olisi [...]

2021-03-29T13:05:34+03:0029.3.2021|Categories: Brandi, Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Oikein suunnatuilla yritystuilla kohti supersykliä

Koronan hallitsemissa uutisissa toiseksi aiheeksi on noussut talouden elpyminen. Suomen hallitus kertoi omassa suunnitelmassaan keskittää EU:n elpymistukea ns. vihreään siirtymään, jolla halutaan vähentää Suomen CO₂-päästöjä ja auttaa yrityksiä siirtymään ympäristöystävällisempiin teknologioihin. Tarjoaako tämä suomalasille yrityksille mahdollisuuden isoon kilpailukykyloikkaan?Muutos öljyn kulutuksessa on ollut merkittävää pandemian aikana. IEA, kansainvälinen energiakomissio, ennustaa öljyn kulutuksen palaavan koronaa edeltäneelle tasolle aikaisintaan 2023. British Petroleum, BP, menee omassa ennustuksessaan vieläkin pidemmälle ja ennustaa vuoden 2019 olleen ”Peak oil”, hetki, jonka jälkeen öljyn kulutus pysyvästi vähenee.Öljyn kulutuksen [...]

2021-04-19T11:02:33+03:0029.3.2021|Categories: Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei olla [...]

2021-03-01T11:37:01+02:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?

Rakennetun ympäristön tila ROTI –raportti julkaistiin juuri. Joka toinen vuosi julkaistavassa raportissa käsitellään koko Suomen rakennettua ympäristöä, mutta aina voimakkaammin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tässä muutamia poimintoja vastuullisuuden kannalta. ”Yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien toiminnoista. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 GWh energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.” Suomi on poikkeus eurooppalaisesta kehityksestä, koska meillä kaupungistuminen jatkuu edelleen. [...]

2021-03-01T11:31:50+02:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullista nähdä metsä puilta?

Puurakentamisesta on toivottu aina valtion tasolta lähtien ratkaisijaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Todellisuudessa puurakentamisen vaikutukset ovat melko vähäisiä koko Suomen hiilitaseessa. Puurakennuksiin sitoutuu noin prosentti kaikista hiilipäästöistä ja toinen prosentti syntyy puutuotteiden käytön korvausvaikutuksella (puu vs. betoni). Todellinen vaikutus saattaa kuitenkin näkyä metsätaloudessa. Suomalaisiin metsiin sitoutuu noin puolet kaikista päästöistämme. Samanaikaisesti Suomen metsävarat ovat jatkuvassa kasvussa. Puurakentaminen on yksi tärkeimmistä syistä ”puupääoman” kasvuun. Kuitupuusta saatavat tuotteet ovat Suomen viennin volyymin kannalta ylivertaisia verrattuna puutuotevientiin. Kuitenkin kotimaisen, yksityisen metsänomistajan tuotoista yli 70% tulee [...]

2021-03-01T11:27:45+02:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Suoraa vastuullisuuspuhetta miljardirahastolta.

BlackRock, yksi maailman vaikutusvaltaisimmista rahastoista, lähettää sekä asiakkailleen että sijoituskohteilleen aina vuoden alussa kirjeen. Tänä vuonna teksti oli erityisen suorasukaista. Ilman todellista ja päättäväistä panostusta vastuullisuuteen, rahasto tulee käyttämään omaa valtaansa asioiden muuttamiseen. “Where we do not see progress in this area (ie. sustainability), and in particular where we see a lack of alignment combined with a lack of engagement, we will not only use our vote against management for our index portfolio-held shares, we will also flag these holdings [...]

2021-02-16T10:16:17+02:0016.2.2021|Categories: Brandi, GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Öljyrahasto ei sijoita öljyyn.

Norjan öljyrahasto sai vuoden alkuun mennessä loppuun kolme vuotta kestäneen muutoksensa, jossa se luopui kaikista sijoituksistaan fossiilisiin energiatuottajiin. Huolimatta portfolion muutoksesta, rahasto menetti viime vuonna sijoitustensa arvosta yli kymmenen miljardia dollaria ennen kuin ehti vetäytyä markkinasta. Alun perin portfoliomuutoksella pyrittiin suojamaan rahastoa öljymarkkinan epävarmuuksilta. Kaksi vuotta sitten rahastosta vastaava Norges Bank Investment Management muutti sijoitusstrategiaansa kohti kestävämpää taloutta. Nyt tavoitteena on muuttaa rahaston salkkua kohti kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaisia kohteita. Rahaston vetäytyminen öljymarkkinasta on jo nyt muuttanut esimerkiksi Kanadassa [...]

2021-02-16T10:13:13+02:0016.2.2021|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Nordean tulosjulkistus – raha on vihreää.

Kaksi viikkoa sitten Nordea kertoi tulosjulkistuksessaan, että se aikoo vähentää sijoitus- ja luottosalkkunsa hiilidioksidipäästöjä 40-50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uutista pidettiin suurempana kuin itse tulosta. Päätös on johdonmukainen seuraus koko rahoitusmarkkinaa mullistavasta käännöksestä kohti kestävää investointipolitiikkaa.   Samanaikaisesti Nordea julkaisi oman, viiden kohdan ennusteensa rahamarkkinoiden vastuullisuuskehityksestä: Euroopan unionin direktiivikehitys, bondimarkkinan muutos kohti vastuullista rahoitusta, yhtiöiden vastuullisen liiketoiminnan muutoksen rahoittaminen sekä vastuullisuusviestinnän harmonisaatio (GRI:n ja SASB-standardien lähentyminen) tulevat olemaan tärkeimpiä muutoksen ajureita seuraavan 12-18 kuukauden aikana. Kuten Nordean määrittelemästä aikaikkunasta voi [...]

2021-02-16T10:10:28+02:0016.2.2021|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Ympäristörikos on uusi harmaa talous

Rakennusteollisuuden kamppailu harmaata taloutta vastaan on jatkunut jo vuosia. Käänteinen alv, työmaiden kontrolli ja läpinäkyvämpi toimialan arvoketju ovat saaneet aikaan jo merkittäviä tuloksia. Ympäristörikoksia tulkitaan kuitenkin usein uhrittomina rikoksina, joissa rikoshyödyn tunnistaminen on hankalaa ja monet tapaukset eivät koskaan päädy tuomioistuimeen asti. Yksi asia on kuitenkin selvää: ympäristörikos rakennusalalla tuottaa tekijälleen rikollista kilpailuetua. Rakennusalan ympäristörikoksiin kuuluvat esimerkiksi vaarallisten aineiden ja rakennusjätteiden dumppaus, laittomat maa-ainesotot tai läjitykset. Pyrkimyksenä on usein saada lisätuottoa tai säästää jätteenkäsittelymaksuissa. Hyötyä voi syntyä myös säästyneissä kierrätys- [...]

2021-01-15T11:42:06+02:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|
Go to Top