Kansallinen strategia julkisiin hankintoihin

”Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain summa, joka vastaa noin puolta kuntien ja valtion verotuloista. Siksi hankintojen on oltava osa johdon työkalupakkia, oli kyse sitten taloudellisten, sosiaalisten tai ekologisten tavoitteiden saavuttamista.” Nämä ovat kuntaministeri Sirpa Paateron saatesanat syyskuun puolivälissä julkaistussa ”Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020” –ohjelmassa. Mikäli et ole vielä tutustunut ohjelmaan, niin nyt on hyvä hetki tehdä niin. Mistä strategiassa on kyse? Ensisijaisesti strategian tavoitteena on ohjata julkista hankintaa kohti parempaa vastuullisuutta niin sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa kuin ympäristöarvojen huomioon ottamisessa. Hankintalaki [...]

2020-11-02T11:04:15+02:002.11.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Rakentamisen vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Rakennusalan vastuullisuuden edistäjinä toimivat tilaajat kaikkialla rakentamisen arvoketjussa. Yksistään hankkeeseen ryhtyvälle ei vaadetta vastuullisuudesta voi sälyttää, vaan koko arvoketjun yhteistyö, avoimuus ja proaktiivisuus ovat avainasemassa niin laadun kuin vastuullisuuden varmistamisessa. Nämä olivat avainajatuksia keskiviikkona 7. lokakuuta Rakentamisen Laatu RALA ry:n järjestämässä round table –keskustelussa, jossa haettiin ratkaisuja rakentamisen vastuullisuuskysymyksiin. Mukana olivat round tablessa olivat puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, kestävän kehityksen johtaja Liisa Jäätvuori A-Insinöörit Oy:sta, Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen, Helsingin yliopiston toimitilajohtaja ja RALAn hallituksen puheenjohtaja Teppo Salmikivi sekä [...]

2020-10-09T15:41:15+03:008.10.2020|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Hiilitulli, ensimmäisenä sementti, sitten teräs?

Maailmankaupan vapautuessa ei osattu ottaa huomioon, että saastuttamisesta tulee kilpailukeino, jolla monet valtiot ja yritykset hakevat tarkoituksellista hintakilpailuetua. Tämän ”hiilivuodon” seuraukset ovat koitumassa ihmiskunnalle kohtalokkaan kalliiksi. Muutama vuosi sitten Nobel-palkittu ekonomisti Joseph Stiglitz esitti hiiliveroa globaalien CO2-päästöjen rajoittamiseksi. Hiilitullijärjestelmässä on tarkoitus huomioida tuotteen valmistuksessa syntyneet CO2-päästöt, joista EU:n ulkorajalla maksettaisiin hiilitulli. Maksun vaikutus nostaisi suuripäästöisten tuotteiden hintoja. Samalla estettäisiin tuotannon ja hiilidioksidipäästöjen valuminen EU:n ulkopuolelle vapaamman ja halvemman saastuttamisen maihin. Ranska on ehdottanut, että hiilitullit koskisivat vain kaikkein päästöintensiivisimpiä ja [...]

2020-10-08T16:01:24+03:008.10.2020|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Innovatiivisilla ratkaisuilla hiilineutraaliin rakentamiseen

Kesäkuussa Rakennusteollisuus ry:n julkaisema Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 –tiekartta jäi pienelle huomiolle koronapandemian johdosta, mutta itse raportti antaa varsin hyvän kuvan kotimaisen rakentamisen ympäristötoimien merkityksestä sekä kehityskohteista. Kiinnostavinta antia on raportin ”Innovatiiviset ratkaisut” –osa, jossa teknologioiden kehittämisellä puututaan itse rakentamisen hiilijalanjälkeen. Reaktiivinen vai proaktiivinen, kas siinä pulma Reaktiivinen päästöjen vähentäminen lähtee raportin mukaan regulaation kiristymisestä: tämä tie johtaa päästöjen vähentymiseen seuraavien vuosikymmenten aikana, mutta yritysten proaktiivinen lähestyminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaatimuksiin nopeuttaisi koko nopeuttaisi toimialan tavoitetta hiilineutraalisuudesta. Raportin mukaan ”… päästöt pienenevät [...]

2020-09-14T09:19:03+03:0014.9.2020|Categories: Rakentaminen, Yritysvastuu|

Koronaelvytystä rakentamalla

Hallitus suunnittelee elvytyspaketteja, joilla Suomen talous saadaan takaisin kasvu-uralle. Julkisuudessa keskeisimpänä elvytyskeinona on ollut rakentamisen lisääminen. Useimmat ekonomistit kannattavat investointien lisäämistä nimenomaan rakentamiseen, koska sen teho ja kohdentuvuus on ylivoimainen esimerkiksi veronalennuksiin verrattuna. Ylivoimainen rakentaminen Rakentaminen on suhteellisen työvoimavaltaista, jolloin sen työllistävä vaikutus on hyvä, mutta ennen kaikkea se on keino, jonka hyödyt pysyvät kotimarkkinoilla. Osoittamalla rahaa esimerkiksi infrahankkeisiin kuten tiestöön, siltoihin ja rautateihin parannetaan talouden toimivuutta ja samalla suomalainen talouselämä hyötyy pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi Etelä-Suomen ratahankkeet ovat poikineet [...]

2020-05-19T13:59:53+03:0019.5.2020|Categories: Rakentaminen|

Miksi uuden asunnonostajan kannattaa olla liikkellä nyt

Ensisilmäyksellä vanhojen asuntojen ja uudistuotannon tilanne näyttää samalta, ajat ovat epävarmoja ja ostaja kokee, että odottaminen kannattaa. Todellisuudessa markkinat ovat erilaiset näiden uudistuotannon ja vanhojen asuntojen välillä. Jokseenkin kaikki taloustieteilijät ennustavat korkojen pysyvän pitkään matalalla ja se sopii asunnonostajalle kuin seteli lompakkoon. Koronan todennäköisiin vaikutuksiin kuuluu se, että asuntojen hintojen nousuun tulee myös pääkaupunkiseudulle tauko, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin vanhojen- ja uudisasuntojen osalta. Jos hinnat jäätyvät useiksi kuukausiksi tai jopa pidemmäksi ajaksi, niin uudistuotantoa ostava pääsee hyötymään [...]

2020-04-13T09:44:32+03:0014.4.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kiihdyttääkö korona maan sisäistä muuttoliikettä?

Mitä vaikutuksia koronaviruksella saattaa olla rakennustuotantoon? Koronaviruksen vaikutukset saattavat olla mitä moninaisimpia. Viruksen kerrannaisvaikutukset saattavat esim. kiihdyttää muuttoaaltoa kasvukeskuksiin. Korona kaataa yrityksiä, mutta konkurssien vaikutus puolentoista miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla on aivan toinen kuin pienessä muuttotappiokunnassa. Uuden työpaikan saaminen oman pikkukunnan alueelta voi olla yksinkertaisesti ylivoimaisen vaikeaa. Paikalleen jääminen voi tietää pitkää työttömyysputkea, passivoitumista ja syrjäytymistä. Työn perässä olisi muutettava, kunhan saisi ensiksi sen asunnon. Koronan vaikutuksia paikkaamaan valtion olisi potkaistava liikkeelle voimakas asuntotuotanto Asuntotuotannon kohteina tulisi olla ne suuret [...]

2020-04-13T09:41:54+03:0014.4.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vastuullisuus julkisissa hankinnoissa

Julkisissa kilpailutuksissa näkyy vastuullisuuden merkityksen kasvu. Hinta-laatusuhteen vertailuperusteet voivat liittyä laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Myös ulkoiset ympäristövaikutukset, esim. tavarassa käytettyjen raaka-aineiden hankkimisesta aiheutuvat saasteet tai tuotteen valmistuksen aiheuttama ympäristön pilaantuminen voivat olla kilpailutuksen perusteita, kunhan ovat rahallisesti mitattavissa. Hankintayksikkö voi myös vaatia tiettyä merkkiä (esim. ympäristöystävällisyyttä kuvaavat EU-kukka ja pohjoismainen Joutsenmerkki) näytöksi siitä, että hankinnan kohde vastaa vaadittuja ympäristö-, sosiaalisia tai muita ominaisuuksia. Rakennusalan yritysten oma markkinointiviestintä on tässä kohdin ratkaisevassa roolissa. Kun vastuullisuus [...]

2020-03-17T13:27:46+02:0017.3.2020|Categories: Rakentaminen, Yritysvastuu|

Asuntotuotanto helpottaa työvoimapulaa

Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapulaa. Monissa tapauksissa kyse on siitä, että työvoiman liikkuvuus ei toimi. Yhtenä syynä on muuttovoittoalueilla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen liian pieni tarjonta. Tämä onkin yksi kaikkein keskeisimmistä kohtaanto-ongelman syistä koulutuksen ohella. Vuokra-asunnot toimivat tasaavana venttiilinä Suomessa merkittävä osa asumisesta perustuu omistusasumiseen. Tämän huonona puolena on, että omistaminen sitoo ihmiset paikalleen ja vähentää mahdollisuutta työpaikan vaihtamiseen. Kun samaan yhtälöön lisätään vielä se, kuinka vaikeaa muuttotappiokunnissa on saada asuntoaan myytyä, on työvoiman liikkumattomuus betonoitu. Tästä johtuen muuttovoittoalueiden [...]

2020-03-16T16:12:25+02:0012.3.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|

Piioksidiaerogeeli, uusi Portlandin sementti?

Tietokirjailija Risto Isomäki maalaili kirjassaan ”Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen” piioksidiaerogeeleistä kuvan uutena Portlandin sementtinä. Piipohjaiset aerogeelit ovat maailman parhaita lämpö-, palo-, äänieristeitä samassa paketissa. Kirjassa esitellään, miten muutama vuosi sitten Tampereen yliopisto testasi aerogeelinäytteitä. Testeissä yksi senttimetri aerogeeliä vastasi lämpöeristeenä noin 12 cm solumuovia. Ohuuden etuna on, että esim. olemassa olevien rakennusten lisäeristämisessä ei menetettäisi juurikaan rakennusneliöitä. Piipohjainen aerogeeli saattaisi vettä hylkivien ominaisuuksiensa ansiosta olla myös osaratkaisu rakennusten homeongelmiin. Markkinat rakennusten jälkieristyksessä Kirjassa myös viitataan, että joissain Euroopan unionin [...]

2020-03-16T16:15:01+02:0012.3.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|