Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei olla [...]

2021-03-01T11:37:01+02:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?

Rakennetun ympäristön tila ROTI –raportti julkaistiin juuri. Joka toinen vuosi julkaistavassa raportissa käsitellään koko Suomen rakennettua ympäristöä, mutta aina voimakkaammin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tässä muutamia poimintoja vastuullisuuden kannalta. ”Yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien toiminnoista. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 GWh energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.” Suomi on poikkeus eurooppalaisesta kehityksestä, koska meillä kaupungistuminen jatkuu edelleen. [...]

2021-03-01T11:31:50+02:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullista nähdä metsä puilta?

Puurakentamisesta on toivottu aina valtion tasolta lähtien ratkaisijaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Todellisuudessa puurakentamisen vaikutukset ovat melko vähäisiä koko Suomen hiilitaseessa. Puurakennuksiin sitoutuu noin prosentti kaikista hiilipäästöistä ja toinen prosentti syntyy puutuotteiden käytön korvausvaikutuksella (puu vs. betoni). Todellinen vaikutus saattaa kuitenkin näkyä metsätaloudessa. Suomalaisiin metsiin sitoutuu noin puolet kaikista päästöistämme. Samanaikaisesti Suomen metsävarat ovat jatkuvassa kasvussa. Puurakentaminen on yksi tärkeimmistä syistä ”puupääoman” kasvuun. Kuitupuusta saatavat tuotteet ovat Suomen viennin volyymin kannalta ylivertaisia verrattuna puutuotevientiin. Kuitenkin kotimaisen, yksityisen metsänomistajan tuotoista yli 70% tulee [...]

2021-03-01T11:27:45+02:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Ympäristörikos on uusi harmaa talous

Rakennusteollisuuden kamppailu harmaata taloutta vastaan on jatkunut jo vuosia. Käänteinen alv, työmaiden kontrolli ja läpinäkyvämpi toimialan arvoketju ovat saaneet aikaan jo merkittäviä tuloksia. Ympäristörikoksia tulkitaan kuitenkin usein uhrittomina rikoksina, joissa rikoshyödyn tunnistaminen on hankalaa ja monet tapaukset eivät koskaan päädy tuomioistuimeen asti. Yksi asia on kuitenkin selvää: ympäristörikos rakennusalalla tuottaa tekijälleen rikollista kilpailuetua. Rakennusalan ympäristörikoksiin kuuluvat esimerkiksi vaarallisten aineiden ja rakennusjätteiden dumppaus, laittomat maa-ainesotot tai läjitykset. Pyrkimyksenä on usein saada lisätuottoa tai säästää jätteenkäsittelymaksuissa. Hyötyä voi syntyä myös säästyneissä kierrätys- [...]

2021-01-15T11:42:06+02:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Raha menee kiinteistösijoittamisessa vastuullisuuden suuntaan

Ilmastonmuutos ja sen torjunta ovat nousseet kiinteistöalan tärkeimmiksi trendeiksi. KTI Kiinteistötieto Oy:n vuoden 2020 vastuullisuusbarometrissa yhteensä yli 46 miljardin euron kiinteistövarallisuutta hallinnoivat yhtiöt kertoivat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristökuormituksen olevan keskeisimmät syyt vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen. Rakennusalan vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa on selkeä. Yli 40% Suomen CO2-päästöistä syntyy rakennetusta ympäristöstä. Käytössä olevien kiinteistöjen energiankäyttö tuottaa noin 75 % rakennetun ympäristön vuotuisista kasvihuonepäästöistä. Edelläkävijät ovatkin ottaneet tavoitteekseen pudottaa nämä päästöt omien kiinteistöjensä osalta nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen ja kansainvälisen Net Zero Carbon [...]

2021-01-15T11:33:45+02:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Merellä tuulee merkittäviä investointeja

Euroopan unioni julkaisi viime marraskuussa uuden merituulivoimaloita koskevan strategiansa. Sen tavoitteena on vuoteen 2050 rakentaa Euroopan rannikoille 300 gigawatin edestä tuulivoimaa. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden teho on 12 GW. Uusien voimaloiden toteutuminen olisi arvoltaan noin 800 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa merkittävää nousua toimialan työvoiman tarpeessa kuin alihankintaketjuissa. Itämerellä on suuri potentiaali merituulienergialle ja jonkin verran paikallista potentiaalia aaltoenergialle. Syyskuun lopussa Itämeren alueen kahdeksan energiaministeriä allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jonka myötä maat pyrkivät lisäämään keskinäistä yhteistyötä. Ministerit sopivat myös yhteistyön tiivistämisestä Itämeren energiamarkkinoiden [...]

2021-01-15T10:57:10+02:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yleinen, Yritysvastuu|

Rakennettu purettavaksi? – kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen

”Urban mining” on 80-luvulla luotu käsite, jolla on alun perin tarkoitettu erityisesti elektroniikan sisältämien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Jalometallit, muovit ja lasi ovat olleet tärkeimpiä kiertotalouden komponentteja. Energian hinnan nousu on johtanut siihen, että raaka-aineiden kierrätys on muuttunut yhä kannattavammaksi verrattuna neitseellisten raaka-aineiden louhintaan. Samalla arvometallien, kuten rhodiumin ja platinan, luonnonvaraiset lähteet ovat käymässä niin vähäisiksi, että niiden kierrättäminen jätejakeista on käytännössä välttämätöntä. Kaupunki materiaalipankkina Elektroniikkajätteen käyttäminen raaka-ainelähteenä on tänään täysin normaalia, mutta tulevaisuudessa voidaan kääntää katseet myös rakennettuun ympäristöön. Kaupunkien infrassa [...]

2020-12-01T09:36:33+02:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Mikä on vihreää ja sitä on puolitoista miljardia?

Rakennettu ympäristö tuottaa 40% Suomen hiilidioksidipäästöistä. Tavoittaakseen vuodelle 2030 asetetut ilmastotavoitteet, hiilijalanjäljen tulee pienentyä. Yhtenä keinona on Kuntarahoituksen vihreä raha. Viime vuonna rahoituksen määrä oli jo 1,5 miljardia euroa. Haluaisitko olla mukana kilpailussa? Kunnan rakennuttaminen on ilmastonmuutoksen torjuntaa Vihreä raha on jo noussut Kuntarahoituksen suurimmaksi rahoitusinstrumentiksi. Viime vuonna kunnat ja niiden hallitsemat yhtiöt aloittivat yli sata uutta projektia vihreän rahoituksen turvin, ja lisää on tulossa. Korjausvelan ja puurakentamisen kasvun kautta vihreälle rahoitukselle on nyt selkeitä kohteita. Kuntarahoituksen rahoittamille hankkeille on [...]

2020-12-01T09:28:21+02:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Yritysvastuu|

Oikein kohdennettu mainonta auttaa myyntiä onnistumaan

Rakennusalan markkinointi jakautuu pääpiirteittäin kahteen toisistaan voimakkaasti poikkeavaan segmenttiin, ammattiostajiin ja kuluttajiin. Kun puhutaan ammattiostajista, niin kohderyhminä voi olla rakennuttajat, pääurakoitsijat tai aliurakoinnin osa-alueet. Kohteina julkinen tai yksityinen sektori, infrarakentaminen, kaupan tilojen rakentaminen, toimisto- tai asuinrakentaminen. Kirjo on laaja ja viestinnälliset tarpeet hyvin erilaiset eri tilanteissa. Uutena seikkana kokonaisuuteen on tullut julkisten hankintojen tavoite hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ja miten se vaikuttaa rakennusprojektin kumppaneiden valintaan. Ammattiostajatkin uuden edessä Ammattiostajalla on kokemusta, näkemystä siitä, mitä he haluavat ja miten arvottaa kilpailuun osallistuneiden tarjoajien [...]

2020-12-01T09:22:49+02:001.12.2020|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä|

Kansallinen strategia julkisiin hankintoihin

”Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain summa, joka vastaa noin puolta kuntien ja valtion verotuloista. Siksi hankintojen on oltava osa johdon työkalupakkia, oli kyse sitten taloudellisten, sosiaalisten tai ekologisten tavoitteiden saavuttamista.” Nämä ovat kuntaministeri Sirpa Paateron saatesanat syyskuun puolivälissä julkaistussa ”Kansallinen julkisten hankintojen strategia 2020” –ohjelmassa. Mikäli et ole vielä tutustunut ohjelmaan, niin nyt on hyvä hetki tehdä niin. Mistä strategiassa on kyse? Ensisijaisesti strategian tavoitteena on ohjata julkista hankintaa kohti parempaa vastuullisuutta niin sosiaalisten oikeuksien toteutumisessa kuin ympäristöarvojen huomioon ottamisessa. Hankintalaki [...]

2020-11-02T11:04:15+02:002.11.2020|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top