Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi syksyn raportissaan, että rakentamisen tila on niin kiihtynyt, että toimialaa uhkaa ylikuumentuminen. Asuntoaloitusten vuosisumma oli kohonnut kesäkuun lopussa yli 48 tuhanteen asuntoon. Myös ensi vuonna asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentaa 35 000–37 0000 kappaletta. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kun rakentaminen kiihtyy, niin rakentamisen hinta on noussut selvästi yli inflaatiokehityksen. Rakennustarvikkeista eniten ovat kallistuneet teräs ja puutavara, joista jälkimmäisen hinta on noussut yli 67% vuoden takaisesta. Infrarakentamisen puolella taasen öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu näkyy hinnoissa. [...]

2021-10-20T10:25:17+03:0020.10.2021|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Maankäyttölaista ei sopua

Politiikaksihan se meni. Noin neljänsadan pykälän kokoinen uudistettu MRL on sen kokoinen järkäle, että sopua sen suunnasta ei poliitikoille syntynyt, joten 800-sivuinen lakiesitys lähti lausuntokierrokselle virkamiesvalmisteluna. Ja lausumista asiassa riittää, sillä lain vaikutus suomalaiseen ympäristöön ja rakentamiseen on jättimäinen. Vaikka lain tarkoituksena oli selventää rakentamiseen liittyvää byrokratiaa ja lupaviidakkoa, niin välttämättä näin ei tule käymään. Poliittista riitaa ovat valmistelussa ylläpitäneet erityisesti vihreät ja keskusta, joista ensimmäinen on painottanut luonnonsuojelua ja ympäristöministeriön kantaa ja jälkimmäinen MMM:n tulkintaa. Uuteen lakiin on [...]

2021-10-20T10:16:30+03:0020.10.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä|

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2021-08-20T13:53:03+03:0020.8.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Hankintastrategialla vastuullisuutta

Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin viime vuoden syyskuussa. Yksi strategian kärkitavoitteista on yhteiskuntavastuun edistäminen, eli sosiaalisen, ympäristön ja taloudellisen kestävyyden periaatteiden ja ohjeiden ottaminen mukaan julkiseen hankintaan. KEINO, eli Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, on tutkinut strategian jalkautumista kuntien, seurakuntien ja valtion yritysten sisällä. Maaliskuussa 2021 julkaistusta raportista voi lukea, että matkaa vielä riittää. Sosiaalinen kestävyys on vielä alkutekijöissään Organisaatioilta kysyttiin, huomioidaanko hankintalinjauksissa tai vastaavissa sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisella kestävyydellä kyselyssä tarkoitettiin esim. työllisyysmahdollisuuksien edistämistä, eettistä kauppaa, tasa-arvoa [...]

2021-08-20T13:36:10+03:0020.8.2021|Categories: GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei [...]

2021-07-02T19:47:01+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?

Rakennetun ympäristön tila ROTI –raportti julkaistiin juuri. Joka toinen vuosi julkaistavassa raportissa käsitellään koko Suomen rakennettua ympäristöä, mutta aina voimakkaammin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tässä muutamia poimintoja vastuullisuuden kannalta. ”Yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien toiminnoista. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 GWh energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.” Suomi on poikkeus eurooppalaisesta kehityksestä, koska meillä kaupungistuminen jatkuu [...]

2021-07-02T20:00:07+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullista nähdä metsä puilta?

Puurakentamisesta on toivottu aina valtion tasolta lähtien ratkaisijaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Todellisuudessa puurakentamisen vaikutukset ovat melko vähäisiä koko Suomen hiilitaseessa. Puurakennuksiin sitoutuu noin prosentti kaikista hiilipäästöistä ja toinen prosentti syntyy puutuotteiden käytön korvausvaikutuksella (puu vs. betoni). Todellinen vaikutus saattaa kuitenkin näkyä metsätaloudessa. Suomalaisiin metsiin sitoutuu noin puolet kaikista päästöistämme. Samanaikaisesti Suomen metsävarat ovat jatkuvassa kasvussa. Puurakentaminen on yksi tärkeimmistä syistä ”puupääoman” kasvuun. Kuitupuusta saatavat tuotteet ovat Suomen viennin volyymin kannalta ylivertaisia verrattuna puutuotevientiin. Kuitenkin kotimaisen, yksityisen metsänomistajan tuotoista yli 70 [...]

2021-07-02T20:02:27+03:001.3.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Ympäristörikos on uusi harmaa talous

Rakennusteollisuuden kamppailu harmaata taloutta vastaan on jatkunut jo vuosia. Käänteinen alv, työmaiden kontrolli ja läpinäkyvämpi toimialan arvoketju ovat saaneet aikaan jo merkittäviä tuloksia. Ympäristörikoksia tulkitaan kuitenkin usein uhrittomina rikoksina, joissa rikoshyödyn tunnistaminen on hankalaa ja monet tapaukset eivät koskaan päädy tuomioistuimeen asti. Yksi asia on kuitenkin selvää: ympäristörikos rakennusalalla tuottaa tekijälleen rikollista kilpailuetua. Rakennusalan ympäristörikoksiin kuuluvat esimerkiksi vaarallisten aineiden ja rakennusjätteiden dumppaus, laittomat maa-ainesotot tai läjitykset. Pyrkimyksenä on usein saada lisätuottoa tai säästää jätteenkäsittelymaksuissa. Hyötyä voi syntyä myös säästyneissä [...]

2021-07-02T20:12:40+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Raha menee kiinteistösijoittamisessa vastuullisuuden suuntaan

Ilmastonmuutos ja sen torjunta ovat nousseet kiinteistöalan tärkeimmiksi trendeiksi. KTI Kiinteistötieto Oy:n vuoden 2020 vastuullisuusbarometrissa yhteensä yli 46 miljardin euron kiinteistövarallisuutta hallinnoivat yhtiöt kertoivat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristökuormituksen olevan keskeisimmät syyt vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen. Rakennusalan vastuu ilmastonmuutoksen torjunnassa on selkeä. Yli 40 % Suomen CO2-päästöistä syntyy rakennetusta ympäristöstä. Käytössä olevien kiinteistöjen energiankäyttö tuottaa noin 75 % rakennetun ympäristön vuotuisista kasvihuonepäästöistä. Edelläkävijät ovatkin ottaneet tavoitteekseen pudottaa nämä päästöt omien kiinteistöjensä osalta nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen ja kansainvälisen Net [...]

2021-07-02T20:14:05+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Merellä tuulee merkittäviä investointeja

Euroopan unioni julkaisi viime marraskuussa uuden merituulivoimaloita koskevan strategiansa. Sen tavoitteena on vuoteen 2050 rakentaa Euroopan rannikoille 300 gigawatin edestä tuulivoimaa. Tällä hetkellä tuulivoimaloiden teho on 12 GW. Uusien voimaloiden toteutuminen olisi arvoltaan noin 800 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa merkittävää nousua toimialan työvoiman tarpeessa kuin alihankintaketjuissa. Itämerellä on suuri potentiaali merituulienergialle ja jonkin verran paikallista potentiaalia aaltoenergialle. Syyskuun lopussa Itämeren alueen kahdeksan energiaministeriä allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jonka myötä maat pyrkivät lisäämään keskinäistä yhteistyötä. Ministerit sopivat myös yhteistyön tiivistämisestä Itämeren [...]

2021-07-02T20:17:28+03:0015.1.2021|Categories: Rakentaminen, Yleinen, Yritysvastuu|
Go to Top