Yhteiskunta | Rauta

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.
Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista.

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Muropatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

2020-03-16T16:17:44+02:0026.2.2018|Yhteiskunnallinen viestintä|

Korkean sidonnaisuuden päätöksentekoprosessi
Korkean sidonnaisuuden päätöksentekoprosessi

Korkean sidonnaisuuden päätöksentekoprosessi

Jäseneksi liittyminen on lähes aina korkean sidonnaisuuden päätös, etenkin jos jäsenyyteen liittyy suhteellisen korkea jäsenmaksu. Tämä tarkoittaa, että päätöksentekoprosessi on vaiheittainen ja nopeat asennemuutokset eivät juurikaan ole mahdollisia. Jäsenhankinnan tulisikin olla jatkuva prosessi, joka kuljettaa henkilöä askel askeleelta kohti jäsenyyttä. Ihmisiä on koko ajan päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Kyseessä ovat kuin liukuportaat, jotka kuljettavat jatkuvasti uusia sukupolvia rappusia ylöspäin. Haasteen asettaa se, että prosessin eri vaiheissa kohderyhmän vastaanottokyky / kiinnostus vaihtelee voimakkaasti. Tuloksekkaaseen etenemisen kannalta viestin sisällön, tyylin ja kiinnostavuuden [...]

2020-03-16T16:19:05+02:004.8.2017|GRI|

Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.
Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.

Muurien noustessa, Suomi on väärällä puolella.

Juuri tällä hetkellä maailmantaloudessa näyttää puhaltavan orastava protektionismi ja kauppasodat. Nämä ovat myrkkyä Suomen pienelle vientivetoiselle kansantaloudelle. Yksi hyvin merkittävä syy nousevalle protektionismille on, että maailmantaloutta avattiin kilpailulle vain taloudelliset tekijät mielessä. Monet asiantuntijat varoittivat, että vapauttaessamme maailmantaloutta mukaan pitäisi ottaa mm. ympäristötekijät ja vapaa järjestäytymisoikeus. Kun näin ei tehty, niin suurin osa teollisuustuotannosta on valunut kehittyviin maihin kuten Intia ja Kiina. Kuitenkaan nämä valtiot eivät käytännössä ole kilpailleet samoilla ehdoilla kuin läntiset demokratiat. Täysin puutteellinen ympäristölainsäädäntö, valvonta ja [...]

2020-03-16T16:21:02+02:0030.1.2017|Vähittäiskauppa, Yhteiskunnallinen viestintä|

Siirtyykö poliittisessa viestinnässä vastuu kuulijalle?
Siirtyykö poliittisessa viestinnässä vastuu kuulijalle?

Siirtyykö poliittisessa viestinnässä vastuu kuulijalle?

MTL ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Kati Riikonen kirjoitti 15.08 Markkinointi & Mainonta – lehden vierasblogissa otsikolla ”Poliitikko voi luvata tyhjiä, brandi ei – Miksi ihmeessä yhteiskunnallisen viestinnän vastuu on pienempi kuin kaupallisen?” Blogissa esitettiin kaksi perusväittämää: 1) yhteiskunnallisella viestinnällä ei ole todenmukaisuuden vaatimusta eikä vastuun valvojaa kuten kaupallisella mainonnalla ja 2) kuluttajien valinnoilla ei ole yhteiskunnallista merkitystä. Mielestäni kumpikaan väittämistä ei pidä paikkaansa. Riikosen kirjoituksessa yhteiskunnallinen viestintä typistetään poliittiseksi kommunikaatioksi: näin asia ei tietenkään ole, vaan yhteiskunnallista viestintää tekevät Suomessakin [...]

2020-03-16T16:23:12+02:0019.8.2016|Yhteiskunnallinen viestintä|

Aikuinen on terve kun se pelaa.
Aikuinen on terve kun se pelaa.

Aikuinen on terve kun se pelaa.

Pelillistäminen, eli peliominaisuuksien liittäminen erilaisiin toimintaympäristöihin (oppiminen, rekrytointi, lojaliteetin vahvistaminen) on ollut olemassa jo Platonin filosofisista ajatuspeleistä lähtien. Digitalisaatio on mahdollistanut kustannustehokkaan kanavan tavoittaa laajoja kohderyhmiä pelien muodossa. ”Vakavan pelaamisen”, eli oppimiseen, koulutukseen ja valistukseen perustuvan pelaamisen sekä liiketoimintalähtöisen, mutta viihteellisen pelaamisen (asiakasuskollisuus, brandilojaliteetti) määrä onkin nopeassa kasvussa. Syyt pelillistymiseen ovat ihmisten mediaympäristön pirstoutumisessa sekä ajankäytön muutoksessa. Digitaalinen maailma vie yhä enemmän yksilön ajankäytöstä, ja sen tarjoamat vaihtoehtojen mahdollisuudet ovat käytännössä rajoittamattomat. Organisaation halutessa kertoa omalle kohdeyleisölleen toimintaansa liittyvistä [...]

2020-03-16T16:23:52+02:0026.5.2016|Yleinen|

Pieni liike tekee hyvää, yhtenäinen liike vaikuttaa.

Pieni liike tekee hyvää, yhtenäinen liike vaikuttaa. Sarjakuvan kääntö animaatioksi onnistuu vaivatta ja antaa asialle lisää huomioarvoa. Tosin hyvä sarjakuva saa aikaan liikettä, jossa hieman roiskuukin. Ota yhteyttä ja kerromme lisää siitä, miten asiakkaamme julkaisema sarjis pisti veren kiertämään poliittisissa nuorisojärjestöissäkin!

2020-03-16T16:27:00+02:0013.4.2016|GRI, Yritysvastuu|

Lisääkö vapautuvat aukioloajat kaupan liikevaihtoa?

Suomalaisilla on edelleen sama määrä rahaa käytössä kuin ennenkin. Aukioloaikojen vapautus ei lisää ostovoimaa. Seikka mihin vapautuvat aukioloajat vaikuttavat, on kaupan sisäiseen kilpailutilanteeseen. Niillä kaupanalan yrityksillä, joilla on runsaasti henkilökuntaa, voivat helpommin hyödyntää pyhä- ja yöaukioloa. Pienillä yrityksillä resurssit eivät riitä pidempään tai jatkuvaan aukioloon: isojen ketjujen kilpailutilanne paranee suhteessa pieniin yrityksiin. Kilpailu tulee vähentymään ja yhä useampi kaupan sektori muuttuu muutaman ison toimijan temmellyskentäksi. Voimakkainta keskittyminen tulee olemaan erikoiskaupan alalla.

2020-03-16T16:31:38+02:0016.1.2016|Yhteiskunnallinen viestintä|

Euroopan keskuspankki alentaa korkoja – mitä tekee Suomi?

Euroopan keskuspankki on tarkoituksella ajanut korot niin alas, että kaikilla olisi mahdollisuus elvyttää ja saada talous liikkeelle. Suomen hallitus taasen on päätynyt leikkauslinjalle. Tämä johtaa kotimaisen kysynnän ja kotimarkkinayritysten ahdinkoon. Jos euroalueen vauraimmat valtiot eivät ole valmiita elvyttämään ja köyhimmillä ei ole varaa tai euroalueen budjettialijäämiä koskevat säännöt estävät elvyttämisen, niin olemme pattitilanteessa. Vallitseva tilanne ei tarjoa paljoa vientivetoista kasvua. Nobelpalkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz kuvaakin Suomen hallituksen tekemiä päätöksiä sanoilla "Tässä lyödään vetoa siitä, että vientisektori elpyy nopeammin kuin [...]

2020-03-16T16:33:37+02:0012.1.2016|GRI, Yritysvastuu|

Varallisuuden keskittyminen johtaa deflaatioon

Yritykset eivät investoi, jos niiden tuotteille tai palveluille ei ole kysyntää. Miksi sitten kysyntä on niin lamassa? Kun keskiluokan ja pienituloisten ostovoima on laskenut, ei kysyntä voi luonnollisella tavalla lähteä kasvuun. Kun kysyntää ei ole riittävästi, yritykset keskittyvät kustannusten leikkaamiseen. Palkkojen ja työvoiman leikkaukset parantavat yritysten kannattavuutta, mutta jatkavat edelleen varallisuuden keskittymistä. Palkansaajien ostovoimaa edelleen pienenee, jolloin kansainvälinen talous luisuu yhä voimakkaammin kohti deflaatiota. Jotta maailmantalous lähtisi liikkeelle, olisi keskiluokan ja pienituloisten ostovoima saatava nousuun. Yksi tärkeimpiä elementtejä ostovoiman [...]

2020-03-16T16:36:38+02:0012.11.2015|Yleinen|