Rakentaminen

Biodiversiteetti rakennusalalla – RT:n julkaisu heinäkuulta
Biodiversiteetti rakennusalalla – RT:n julkaisu heinäkuulta

Biodiversiteetti rakennusalalla – RT:n julkaisu heinäkuulta

Kesälomien ja muun maailman melskeen alle on jäänyt heinäkuussa Rakennusteollisuus ry:n (RT) julkaisu ”Biodiversiteetti rakennusalalla”, joka käsittelee rakentamisen ja rakennetun ympäristön vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuus ja luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat yksi maailman uhanalaisimmista luontopääomista: kirjoitimme viime syksynä Dasguptan raportista (tuohon linkki https://rauta.fi/index.php/luonnon-monimuotoisuus-on-paaomaa/), jossa Britannian valtionvarainministeriö arvioi taloudellisen kasvun suhdetta luonnon monimuotoisuuteen todeten sen merkittävän taloudellisen arvon. RT:n raportissa todetaan suomalaisen rakentamisen olevan vielä varsin lähtökuopissa sen suhteen, miten hyvin rakentamisessa otetaan huomioon ekosysteemin säilyminen. Kansallinen lainsäädäntö on yksi keino [...]

2024-08-23T16:32:09+03:001.9.2022|GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Viilentävää maalia
Viilentävää maalia

Viilentävää maalia

Kaupunkialueilla yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien, kuten asfaltin, tiilen ja betonin ominaislämpökapasiteetti ja lämmönjohtavuus ovat korkeampia kuin luonnollisten, yleensä kasvillisuuden peittämien pintojen. Keinotekoisiin pintoihin varastoituu iltapäivisin runsaasti auringon lämpöenergiaa, joka vapautuu yöllä. Mitä tummempi pinta, sitä enemmän se lämpiää. Esimerkiksi asfaltti heijastaa auringonvalosta vain neljä prosenttia; tuore lumi heijastaa 90 prosenttia. Kaupunkien lämpiäminen johtaa lämpösaarekkeiden syntymiseen, joissa lämpötila voi olla ympäröivää maaseutua jopa kaksitoista astetta korkeampi. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan noin kymmenen prosenttia maailman energian kulutuksesta menee viilentämiseen sekä ilmastointiin ja [...]

2023-06-27T10:26:01+03:001.9.2022|GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos
IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos

IPCC-raportti ja suomalaisen rakentamisen systeeminen muutos

IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin kuudes raportti julkaistiin maaliskuun 1. päivänä. Aikaisemmista raporteista poiketen sen kieli oli hyvin suoraviivaista: mikäli ilmastonmuutoksen torjuntaan ei ryhdytä juuri nyt, on se kohta jo myöhäistä. Koska aikaisempien raporttien löydökset ovat vaikuttaneet lainsäädäntöön, niin täällä Suomessa kuin koko Euroopan Unionissa, voi varmuudella olettaa näin käyvän nytkin. Raportti jakaantuu kahteen pääjaksoon, luonnon ja ihmisen luomiin ekosysteemeihin. Yksi tärkeimmistä ihmisen luomista ekosysteemeistä on kaupunki. Urbanisaatio jatkuu edelleen voimakkaana kaikkialla maailmassa ja erityisesti se näkyy rannikkoalueiden kaupungistumisena. [...]

2024-08-23T16:33:06+03:004.3.2022|GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla
Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi syksyn raportissaan, että rakentamisen tila on niin kiihtynyt, että toimialaa uhkaa ylikuumentuminen. Asuntoaloitusten vuosisumma oli kohonnut kesäkuun lopussa yli 48 tuhanteen asuntoon. Myös ensi vuonna asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentaa 35 000–37 0000 kappaletta. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kun rakentaminen kiihtyy, niin rakentamisen hinta on noussut selvästi yli inflaatiokehityksen. Rakennustarvikkeista eniten ovat kallistuneet teräs ja puutavara, joista jälkimmäisen hinta on noussut yli 67% vuoden takaisesta. Infrarakentamisen puolella taasen öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu näkyy hinnoissa. [...]

2021-10-20T10:25:17+03:0020.10.2021|Mainonta, Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Maankäyttölaista ei sopua
Maankäyttölaista ei sopua

Maankäyttölaista ei sopua

Politiikaksihan se meni. Noin neljänsadan pykälän kokoinen uudistettu MRL on sen kokoinen järkäle, että sopua sen suunnasta ei poliitikoille syntynyt, joten 800-sivuinen lakiesitys lähti lausuntokierrokselle virkamiesvalmisteluna. Ja lausumista asiassa riittää, sillä lain vaikutus suomalaiseen ympäristöön ja rakentamiseen on jättimäinen. Vaikka lain tarkoituksena oli selventää rakentamiseen liittyvää byrokratiaa ja lupaviidakkoa, niin välttämättä näin ei tule käymään. Poliittista riitaa ovat valmistelussa ylläpitäneet erityisesti vihreät ja keskusta, joista ensimmäinen on painottanut luonnonsuojelua ja ympäristöministeriön kantaa ja jälkimmäinen MMM:n tulkintaa. Uuteen lakiin on [...]

2024-08-23T16:33:44+03:0020.10.2021|Rakentaminen, Viestintä|

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää
Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2024-08-23T16:34:17+03:0020.8.2021|Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Hankintastrategialla vastuullisuutta
Hankintastrategialla vastuullisuutta

Hankintastrategialla vastuullisuutta

Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin viime vuoden syyskuussa. Yksi strategian kärkitavoitteista on yhteiskuntavastuun edistäminen, eli sosiaalisen, ympäristön ja taloudellisen kestävyyden periaatteiden ja ohjeiden ottaminen mukaan julkiseen hankintaan. KEINO, eli Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, on tutkinut strategian jalkautumista kuntien, seurakuntien ja valtion yritysten sisällä. Maaliskuussa 2021 julkaistusta raportista voi lukea, että matkaa vielä riittää. Sosiaalinen kestävyys on vielä alkutekijöissään Organisaatioilta kysyttiin, huomioidaanko hankintalinjauksissa tai vastaavissa sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisella kestävyydellä kyselyssä tarkoitettiin esim. työllisyysmahdollisuuksien edistämistä, eettistä kauppaa, tasa-arvoa [...]

2021-08-20T13:36:10+03:0020.8.2021|GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin
Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei [...]

2024-08-23T16:34:53+03:001.3.2021|Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?
Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?

Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?

Rakennetun ympäristön tila ROTI –raportti julkaistiin juuri. Joka toinen vuosi julkaistavassa raportissa käsitellään koko Suomen rakennettua ympäristöä, mutta aina voimakkaammin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tässä muutamia poimintoja vastuullisuuden kannalta. ”Yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien toiminnoista. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 GWh energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.” Suomi on poikkeus eurooppalaisesta kehityksestä, koska meillä kaupungistuminen jatkuu [...]

2021-07-02T20:00:07+03:001.3.2021|Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullista nähdä metsä puilta?
Vastuullista nähdä metsä puilta?

Vastuullista nähdä metsä puilta?

Puurakentamisesta on toivottu aina valtion tasolta lähtien ratkaisijaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Todellisuudessa puurakentamisen vaikutukset ovat melko vähäisiä koko Suomen hiilitaseessa. Puurakennuksiin sitoutuu noin prosentti kaikista hiilipäästöistä ja toinen prosentti syntyy puutuotteiden käytön korvausvaikutuksella (puu vs. betoni). Todellinen vaikutus saattaa kuitenkin näkyä metsätaloudessa. Suomalaisiin metsiin sitoutuu noin puolet kaikista päästöistämme. Samanaikaisesti Suomen metsävarat ovat jatkuvassa kasvussa. Puurakentaminen on yksi tärkeimmistä syistä ”puupääoman” kasvuun. Kuitupuusta saatavat tuotteet ovat Suomen viennin volyymin kannalta ylivertaisia verrattuna puutuotevientiin. Kuitenkin kotimaisen, yksityisen metsänomistajan tuotoista yli 70 [...]

2024-08-23T16:35:05+03:001.3.2021|Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|