Vastuullinen brändi

Brändi on mielikuva, joka on ihmisen mielessä. Brändin omistajan kannalta tärkeimpiä ovat oman kohderyhmän mielikuvat. Brändissä kyse on tästä hetkestä, millaisena brändi koetaan juuri nyt. Kuinka moni yritys/organisaatio voi sanoa, että olemassa oleva mielikuva on se, mitä on tavoiteltu? Jälkeenjäänyt tavoitemielikuva Yhteiskunta ja markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten brändin rakentamisen pitää tähdätä tulevaan. Kun brändi-identiteettiä määritellään, niin kyse on siitä tavoitteesta, jota kohti pyritään. Jos määrittelyä ei ole päivitetty vähään aikaan, niin aika pian huomaa olevansa jälkijunassa. Jotta brändi-identiteetin [...]

2024-10-22T12:58:21+03:0029.3.2021|Brändi, Mainonta, Yritysvastuu|

Ammattiyhdistysliike ja vastuullisuuden käsite

Vastuullisuus jaotellaan perinteisesti kolmeen ”pilariin”; taloudelliseen-, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Sosiaalinen vastuu on aihe, joka on iät ja ajat ollut ammattiliittojen agendalla ja sen vaikutusten hahmottaminen onkin helppoa useimmille liitoille. Taloudellinen vastuu on myös lähellä ammattiliittojen oman toiminnan ydintä, mutta ammattiyhdistysliikkeen käsitys sen omasta roolista ympäristövastuussa on vielä aika lailla ”hakusessa”. Mikä on olennaista? Monesti ammattijärjestöjen käsitys omasta ympäristövastuusta on rajoittunut toimitilojen energian kulutukseen tai kierrätyksestä huolehtimiseen, mikä rajaa vastuun kovin kapeaksi. Vastuun ja mahdollisuuksien hahmottamista helpottaa ns. olennaisten aiheiden [...]

2024-10-22T12:57:24+03:0015.1.2021|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Suklaapatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

2024-10-22T12:58:54+03:0027.11.2020|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Varallisuus- ja tuloerojen kasvun kärsijöinä kotimarkkinayritykset, palkansaajat ja pienituloiset kansalaiset

Varallisuus ja tuloerot kaventuivat Suomessa vuosina 1966–1990, samalla keskimääräinen tulojen kasvu oli suurempaa silloin kuin 1990–2017. Tämä käy ilmi elokuussa julkaistusta raportista Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Keskeisiksi syiksi varallisuuserojen kasvulle nähdään verojärjestelmän muutos vuonna 1993, jossa pääomatulojen veroasteeksi tuli 25 %, kun esim. monessa kunnassa ylimmän ansiotulon marginaalivero oli 60 %. Verojärjestelmän muutos kannusti monia muuttamaan tulonsa pääomatuloksi. Valtaosalle kansalaista tämä ei tietenkään ollut mahdollista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suuret varallisuus- ja tuloerot ovat pahasta talouden kehitykselle. Kasautuva varallisuus [...]

2024-10-22T12:59:32+03:0010.9.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Näkeekö ammattiyhdistysliike investoinnit kuluna?

Ammattiliitoissa lienee arviolta noin 1,4 miljoonaa maksavaa jäsentä. Jos kukin heistä maksaa vaikka noin 350 € vuodessa, niin liittojen jäsenmaksutulot ovat n. 500 miljoonan euron luokkaa (josta pitänee vähentää työttömyyskassan osuus). Jos aktiivisella jäsenhankinnalla saataisiin vuosittain vaikkapa 7000 jäsentä enemmän kuin muuten olisi saatu, niin jo ensimmäisenä jäsenmaksuvuotena liittojen tulot olisivat kasvaneet n. 2,5 miljoonaa euroa. Kymmenen vuoden aikana ensimmäisen kampanjavuoden tuomat lisätulot olisivat jo 25 miljoonaa. Jos jäsenhankinta jatkuisi samanlaisin panostuksin kymmenen vuotta samanlaisella jäsenkertymällä, niin euroissa jäsenmaksutulojen [...]

2024-10-22T13:00:03+03:0020.3.2020|Yhteiskunnallinen viestintä|

Sitoutumisasteen vaikutus viestinnän ja mainonnan sisältöön

Pääsääntöisesti matalan sidonnaisuuden tuotteet ovat ostopäätöksiltään herätteellisiä tai tottumukseen perustuvia. Esimerkiksi suodatinpussit, karkit tai sukat ovat suurimmalle osalle kuluttajista merkkivalintansa puolesta matalan sidonnaisuuden tuotteita. Ostopäätös on nopea, jos totuttua tuotemerkkiä ei löydy valikoimasta, niin kilpailija kelpaa. Näiden tuotteiden mainonta on pääosin mielihyvää tuottavaa, humoristista sekä hauskaa ja informatiivisuus loistaa poissaolollaan. Korkean sidonnaisuuden tuotteissa kaikki on toisin Auto, asunto, vakuutus tai jäsenyys jossain järjestöissä ovat suurimmalle osalle ihmisistä tyypillisiä korkean sidonnaisuuden päätöksiä. B-to-B -puolella investointituotteiden ja hankintasopimusten suhteen tilanne on [...]

2024-10-22T13:00:55+03:0017.3.2020|Mainonta, Viestintä|
Go to Top