Viestintä | Rauta

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys
Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tutummin Vihreän Siirtymän, tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita. Ohjelma on Euroopan unionin vastaus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Toteutuakseen vihreä siirtymä vaatii satojen miljardien eurojen investointeja. Samanaikaisesti on laskettu, että saavutettavat hyödyt ovat vuoteen 2050 mennessä kaksinkertaisia investointeihin verrattuna. Konkreettisesti hyödyt näkyvät innovaatiotoiminnassa, uusissa tekniikoissa, kestävämmässä liikenteessä ja maataloudessa. Vaikka osan tarvittavista investoinneista maksavat unionin jäsenvaltiot, niin paljon [...]

2022-05-10T14:28:10+03:0010.5.2022|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Lopettaminen on vaikeaa
Lopettaminen on vaikeaa

Lopettaminen on vaikeaa

Maailman energiatuotannosta yhä noin 80 % perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Kaiken lisäksi valtaosa fossiilista voimalaitoksista on vasta elinkaarensa alussa, joten niiden nopea sulkeminen on epätodennäköistä. Tosin voimalaitosten päästövaikutukset ovat hyvinkin erilaisia. Boulderin yliopiston (Colorado, USA) tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia voimalaitoksista tuottaa 73 % sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, joten oikein kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan paljonkin. Sota Euroopassa on kuitenkin muuttamassa aikatauluja. Riippuvuus Venäjän tuottamasta kaasusta ja öljystä on paljastanut fossiiliseen energiaan liittyvät poliittiset riskit: esimerkiksi Saksassa ei ole ainuttakaan kaasun vastaanottamiseen [...]

2022-05-10T14:23:58+03:0010.5.2022|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset
Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset

Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset

EU:n CSRD:n, eli kestävyysraportointidirektiivin ennustetaan tulevan voimaan koskien tilikautta 2023. Säädännöllinen prosessi on edennyt EU:ssa poikkeuksellisen nopeasti: syynä on jo voimaan astunut EU:n taksonomia-asetus, jonka myötä yritysten tilinpäätösten NFI-raportointi on saanut viime tilivuonna uusia ulottuvuuksia. Nopean prosessin jalkoihin on jäänyt raportoinnin ohjeistuksen kehittäminen ja ensimmäinen ohjeistus saatiinkin ulos vasta viime tammikuussa. Suunnittelutahdista kertoo jotain myös, että nyt ehdotuksen julkaissut Climate Standards Disclousure Board, CSDB, on jo ehditty fuusioida IFRS:n hallinnoimaan International Sustainability Standards Board (ISSB) -työryhmään, jonka tehtävä on [...]

2022-03-04T14:16:38+02:004.3.2022|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?
Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?

Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?

Ukrainan sota on antamassa Euroopan omalle energiatuotannolle voimakkaan boostin, koska Venäjän energian varaan jääminen sisältää liikaa niin taloudellisia kuin poliittisia riskejä. Euroopan mahdollisuudet lisätä omaa energian tuotantoaan lienee pitkälti uusien fossiilittomien tuotantomuotojen varassa. Tuulivoiman rakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa, koska se on edullisin tapa tuottaa sähköä. Useiden eri arvioiden mukaan suosituimmat tuuliolosuhteet Euroopassa ovat Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa. Yhden MWH:n tuotantokustannus Pohjanmerellä on noin 40–65 euroa, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 euroa. Tämä tuo uskomattoman kilpailuedun. [...]

2022-03-04T14:31:30+02:003.3.2022|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Yhteiskunnallinen brändi on erilainen
Yhteiskunnallinen brändi on erilainen

Yhteiskunnallinen brändi on erilainen

Kun esim. jääkaappi tai sohva hajoaa, niin tuotekeskeinen (tylsä) mainonta alkaa kiinnostamaan. Sanomalehden tai suoramainoksen ilmoitus huomataan ja hetken kuluttua kuluttaja käy muutamalla verkkosivulla vielä varmistamassa tarjonnan. Tuotemerkin haluttavuus (brändi) on rakennettu jo aiemmin, nyt kuluttajan toimet keskittyvät ostopaikkaan ja hintaan. Yhteiskunnallinen mainonta ja tarvetila Jos puhumme vaikka ammattiliiton mainonnasta (värväys), niin vastaavaa tarvetilaa (rikkoutunut jääkaappi) ei ole samassa merkityksessä kuin tuotemainonnassa. Esimerkiksi kiista lomarahoista työpaikalla voisi olla vastaava tarvetila. Ammattiliton merkitys palkansaajien kannalta on kuitenkin valtavan paljon laajempi [...]

2022-01-31T12:50:01+02:0031.1.2022|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin
Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin

Tuulivoima – avain laajoihin teollisiin investointeihin

Yksi keskeinen tuuli- ja aurinkoenergian ero fossiilisiin energioihin on paikallisuudessa. Öljyä ja kivihiiltä kuljetetaan vaikkapa maapallon toiselta puolelta sinne, missä energiaa tarvitaan. Tuuli- ja aurinkovoima tuotetaan paikallisesti suhteellisen lähellä kulutusta. Tämä johtaa siihen, että paljon puhdasta energiaa tarvitseva tuotanto siirtyy lähelle energialähdettä tai energia muutetaan helpommin siirrettävään muotoon, kuten vedyksi. Euroopan edullisimpia alueita tuottaa tuulisähköä on Perämeren alue, niin Suomen kuin Ruotsin puolella. Pohjanmerellä yhden Mwh:n tuotanto maksaa noin 40–65 €, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 [...]

2022-01-28T19:56:53+02:0028.1.2022|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?
Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa?

Pitääkö inflaation takia taloutta jarruttaa? Euroopan keskuspankki (EKP) on tyynnytellyt tahoja, jotka ovat vaatimassa korkojen nostoa kiihtyneen inflaation takia. Keskeisimpänä seikkana tyynnyttelyssä on käsitys inflaation väliaikaisuudesta. Toinen merkittävä seikka on se, että EKP ei usko koronnoston juurikaan auttavan inflaation hillinnässä. Inflaation taustalla toimitusketjujen häiriöt Raha, jonka ihmiset kuluttivat ennen koronaa palveluihin, siirtyi tavaroiden kysyntään. Tämä yllätti tavaran tuottajat, mikä johti erilaisten komponenttien pulaan. Kun kasvaneeseen kysyntään ei ole pystytty vastaamaan riittävän nopeasti, niin tavaroista on syntynyt pulaa. Kasvanut tavarakysyntä [...]

2022-01-28T19:57:25+02:0028.1.2022|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023
Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen ei-taloudellisen tiedon raportoinnin merkittävää laajentamista. Mahdollisesti jo vuonna 2023 voimaan tuleva Corporate Sustainability Reporting, CSRD, eli yritysten kestävyysraportointi nostaa lain mukaan raportointivelvollisten yritysten määrän Suomessa kymmenkertaiseksi, sekä laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan myös pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Parhaillaan valmisteilla olevaan EU:n Taksonomiaan liittyvät tietotarpeet tullaan hankkimaan uudistetulla raportointivelvoitteella. Pakollinen vastuullisuusraportointi koskisi jatkossa kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät EU:n direktiivin mukaiset suuren yrityksen kriteerit (vähintään kaksi kolmesta raja-arvosta ylittyy: henkilöstö >250, liikevaihto >40M€, tase >20M€). Suomessa tämä tulee koskettamaan [...]

2021-10-20T10:29:59+03:0020.10.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla
Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi syksyn raportissaan, että rakentamisen tila on niin kiihtynyt, että toimialaa uhkaa ylikuumentuminen. Asuntoaloitusten vuosisumma oli kohonnut kesäkuun lopussa yli 48 tuhanteen asuntoon. Myös ensi vuonna asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentaa 35 000–37 0000 kappaletta. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kun rakentaminen kiihtyy, niin rakentamisen hinta on noussut selvästi yli inflaatiokehityksen. Rakennustarvikkeista eniten ovat kallistuneet teräs ja puutavara, joista jälkimmäisen hinta on noussut yli 67% vuoden takaisesta. Infrarakentamisen puolella taasen öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu näkyy hinnoissa. [...]

2021-10-20T10:25:17+03:0020.10.2021|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Maankäyttölaista ei sopua
Maankäyttölaista ei sopua

Maankäyttölaista ei sopua

Politiikaksihan se meni. Noin neljänsadan pykälän kokoinen uudistettu MRL on sen kokoinen järkäle, että sopua sen suunnasta ei poliitikoille syntynyt, joten 800-sivuinen lakiesitys lähti lausuntokierrokselle virkamiesvalmisteluna. Ja lausumista asiassa riittää, sillä lain vaikutus suomalaiseen ympäristöön ja rakentamiseen on jättimäinen. Vaikka lain tarkoituksena oli selventää rakentamiseen liittyvää byrokratiaa ja lupaviidakkoa, niin välttämättä näin ei tule käymään. Poliittista riitaa ovat valmistelussa ylläpitäneet erityisesti vihreät ja keskusta, joista ensimmäinen on painottanut luonnonsuojelua ja ympäristöministeriön kantaa ja jälkimmäinen MMM:n tulkintaa. Uuteen lakiin on [...]

2021-10-20T10:16:30+03:0020.10.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä|