Jäsenhankintaa somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti. Some ja sudenkuopat
 Esimerkiksi Facebookin avauksista yli 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että suuri osa lukuhetkistä on kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun lähetetty viesti sisältää jotain harkintaa vaativaa tai vastaamista. Hyvin harva henkilö [...]

2024-10-04T09:48:16+03:004.10.2024|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Arvolähtöisyyden ongelmat jäsenhankinnassa

Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi monien [...]

2024-10-03T16:29:14+03:003.10.2024|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Jäsenkato etenee, koska niin moni palkansaaja ei ymmärrä ammattiliittojen merkitystä

Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja jatkaa laskua edelleen. Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan palkansaajien järjestäytymisaste oli vuoden 2021 lopussa vajaat 55 %. Vuonna 2013 järjestäytymisaste oli 67 %. Joillain aloilla järjestäytymisaste on tippunut jo 40 % pintaan. Jatkuessaan järjestäytymisasteen lasku johtaa yhä useammalla alalla yleissitovista työehtosopimuksista luopumiseen ja työehdoista sopiminen siirtyy enenevässä määrin työpaikkatasolle. Palkansaajien tietoisuus ay-liikkeen merkityksestä on heikko Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä kaikki edut ja työelämän pelisäännöt [...]

2024-10-03T16:18:17+03:003.10.2024|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Mikrotargetointi – vaarallisen tehokasta

Kuplautuneessa yhteiskunnassa mikrotargetointi ja kohdennettu viesti ovat vaarallisen tehokkaita. Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat “kehumaan” toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa he ovat, koska kaikki ovat samaa mieltä. Kun henkilö liittyy ryhmään, jossa omille ajatuksille saa vastakaikua, hän tuntee tulleensa hyväksytyksi, mikä luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että usein koukuttavuuden taustalla on sosiaalisen hyväksynnän kokeminen, joka tuottaa dopamiinia ja mielihyvän tunnetta. Koska kuplautuminen on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä ja alustoja, [...]

2024-09-26T16:32:34+03:0012.9.2024|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vaalit: mitä viestinnässä pitää huomioida, jotta onnistuu?

Monet kansalais- ja etujärjestöt sekä ammattiliitot tulevat kampanjoimaan kevään kunnallis- ja aluevaaleissa. Tavoitteena mm. taistella kuntien / alueiden pienenevistä määrärahoista, saada omat jäsenet käyttämään ääntään ja nostaa itselleen tärkeitä asioita vaalien puheenaiheeksi. Kohderyhminä ovat omat jäsenet, äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, eri järjestöt jne. Muutamia viestinnän seikkoja on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely on tärkeää Yleisimpiä ongelmia kohderyhmän määrittelyssä on, ettei sitä ole tehty tai se on liian lavea. Ajatus, että oma [...]

2024-09-11T16:22:56+03:0011.9.2024|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kuka haluaa jäseneksi?

Edunvalvonnan piirissä olevien työntekijöiden järjestäytymisaste on ollut jo vuosia syöksykierteessä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tutkimus puhuu karua kieltä erityisesti miesten ja yksityisten palvelualojen kohdalla. Mitä voidaan tehdä? Tutkimuksen mukaan edunvalvonnan piirissä olevien palkansaajien järjestäytymisaste on pudonnut jo alle 55 prosenttiin. Tämäkin luku on jo vuodelta 2021 ja kun vuotuista laskua on ollut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana joitakin prosenttiyksikköjä, voidaan tämän vuoden lukujen olettaa olevan vieläkin matalampia. Miesten kohdalla voi jo puhua romahduksesta: vuonna 1995 miehistä 70,7 % oli järjestäytyneitä, [...]

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut ainutlaatuiseen myyntiväittämään perustuvan USP-mainonnan ohi. Kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja niiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach loi teorian siitä, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista mielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto tuotteen ominaisuuksiin oli [...]

2023-04-27T12:14:55+03:0027.4.2023|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat
 Esimerkiksi Facebookin avauksista n. 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat useimmiten kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun [...]

2023-06-27T10:15:12+03:0027.4.2023|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tutummin Vihreän Siirtymän, tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita. Ohjelma on Euroopan unionin vastaus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Toteutuakseen vihreä siirtymä vaatii satojen miljardien eurojen investointeja. Samanaikaisesti on laskettu, että saavutettavat hyödyt ovat vuoteen 2050 mennessä kaksinkertaisia investointeihin verrattuna. Konkreettisesti hyödyt näkyvät innovaatiotoiminnassa, uusissa tekniikoissa, kestävämmässä liikenteessä ja maataloudessa. Vaikka osan tarvittavista investoinneista maksavat unionin jäsenvaltiot, niin paljon [...]

2022-05-10T14:28:10+03:0010.5.2022|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Lopettaminen on vaikeaa  

Maailman energiatuotannosta yhä noin 80 % perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Kaiken lisäksi valtaosa fossiilista voimalaitoksista on vasta elinkaarensa alussa, joten niiden nopea sulkeminen on epätodennäköistä. Tosin voimalaitosten päästövaikutukset ovat hyvinkin erilaisia. Boulderin yliopiston (Colorado, USA) tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia voimalaitoksista tuottaa 73 % sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, joten oikein kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan paljonkin. Sota Euroopassa on kuitenkin muuttamassa aikatauluja. Riippuvuus Venäjän tuottamasta kaasusta ja öljystä on paljastanut fossiiliseen energiaan liittyvät poliittiset riskit: esimerkiksi Saksassa ei ole ainuttakaan kaasun vastaanottamiseen [...]

2023-05-26T10:49:18+03:0010.5.2022|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top