Parempaa tulosta ilman hiiltä

Nordean viimeisin osavuosikatsaus oli erittäin positiivinen. Yksi hyvään tulokseen johtaneista syistä on ollut riskipitoisesta liiketoiminnasta vetäytyminen. Yksi näistä suurten riskien toimialoista on öljyala. Kohti fossiilitonta taloutta Rahoitusliiketoiminnan muutokset nopeuttavat globaalin talouden kehitystä kohti vastuullisempaa, hiilineutraalia toimintaa. Nordean onnistuminen öljyriskin pienentämisessä korostui koronan aiheuttaman öljyn kysynnän laskun myötä, mutta ”fossiiliton linja” on muutenkin nähtävissä finanssialalla. Danske Bankin päätös, että hakiessaan luototusta investointeihinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan, miten se on hoitanut liiketoimintansa vastuullisuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös 7000 miljardin dollarin sijoitusrahastoa [...]

2020-11-02T11:01:00+02:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Alustatalous – nykyajan maaorjuus?

Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemaa ja lausui, että lähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Foodora ja Volt ovat luonnollisesti eri mieltä, koska elämiseen riittävän palkan maksaminen kaataisi koko bisnesmallin. Pakkoyrittäjyys ei ole yrittäjyyttä Alustatalouden mukanaan tuoma malli ”yrittäjyydestä” ei täytä yrittäjyyden perusteita. Tätä mieltä eivät ole yksistään suomalaiset asiantuntijat, vaan myös Kaliforniassa oikeus on todennut Uber ja Lyft –kuljettajien olevan työsuhteessa työnantajaansa. Päätöksen vuoksi Uber ilmoitti vetäytyvänsä Kalifornian markkinoilta. Suomalaisesta näkökulmasta [...]

2020-11-02T11:02:09+02:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

GRI-raportoinnin kvalitatiivisen analyysin digiratkaisu on täällä.

Olemme viime keväästä lähtien kehittäneet ohjelmistopohjaista GRI-raporttien kvalitatiivisen laadun mittaamistyökalua Business Finlandin rahoituksen turvin. Olemme nyt betatestausvaiheessa ja ensimmäiset asiakastyöt tullaan toteuttamaan vuoden loppuun mennessä. Mitä ohjelmalla voidaan analysoida? GRI Standards –raportointikehikon tultua käyttöön neljä vuotta sitten, raporttien yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi on muodostunut vastuullisuuden johtamisjärjestelmän kuvaus. Tällä on tarkoitus osoittaa vastuullisuusjärjestelmien yhtiötä läpileikkaavat prosessit. Johtamisen kuvaaminen on myös keino nähdä yhtiön ylimmän johdon sitoutuminen vastuullisen liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Johtamisjärjestelmien analytiikalla voidaankin nähdä ”numeroita pidemmälle”: tunnuslukujen kautta nähdään menneisyyden muutokset, mutta [...]

2020-11-25T13:24:35+02:0030.10.2020|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Thunbergin viesti markkinoijille: ilman tekoja olette osa ongelmaa, ette ratkaisua.

Aina välillä näkee mainoksia tai artikkeleita, joissa yhtiöt julistautuvat vastuullisiksi, koska maksavat veronsa, työllistävät suomalaisia ja noudattavat Suomen lakeja. Itse asiassa nuo asiat ovat arkipäivää kaikille yhtiöille, jotka toimivat Suomessa eivätkä riko lakia. Yritysvastuu on velvoitteiden ylittämistä, ei vain niiden noudattamista. Vastuulliseksi voi myös julistautua antamalla näkyviä lahjoituksia johonkin hyvään tarkoitukseen, samalla häivyttäen huomion oman yhtiön liiketoiminnasta, jossa alihankintaketjut jatkuvat vaikka Bangladeshin teollisuusslummeihin, joissa työntekijöiden oikeuksista ei ole tietoakaan ja ympäristöasioista ei piitata. Samaan asiaan kiinnitti huomionsa myös Greta Thunberg [...]

2020-09-14T09:04:53+03:0014.9.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Varallisuus- ja tuloerojen kasvun kärsijöinä kotimarkkinayritykset, palkansaajat ja pienituloiset kansalaiset

Varallisuus ja tuloerot kaventuivat Suomessa vuosina 1966-1990, samalla keskimääräinen tulojen kasvu oli suurempaa silloin kuin 1990-2017. Tämä käy ilmi elokuussa julkaistusta raportista Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Keskeisiksi syiksi varallisuuserojen kasvulle nähdään verojärjestelmän muutos vuonna 1993, jossa pääomatulojen veroasteeksi tuli 25%, kun esim. monessa kunnassa ylimmän ansiotulon marginaalivero oli 60%. Verojärjestelmän muutos kannusti monia muuttamaan tulonsa pääomatuloksi. Valtaosalle kansalaista tämä ei tietenkään ollut mahdollista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suuret varallisuus- ja tuloerot ovat pahasta talouden kehitykselle. Kasautuva varallisuus on talouskasvulle haitallista, [...]

2020-09-10T16:37:54+03:0010.9.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kevään kunnallisvaaleissa vain muutamien järjestöjen vaikuttajaviestintä onnistuu, miksi näin?

Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely on tärkeää Yleisimpiä virheitä kohderyhmän määrittelyssä on, ettei sitä ole tehty. Ajatus, että oma viesti ilman kohdennusta ja rajauksia toimisi tehokkaasti, on epärealistinen. Toinen yleinen virhe on, että varmuudeksi laajennetaan kohderyhmää. Laajentamisen heikkoutena [...]

2020-09-10T16:33:30+03:0010.9.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Elintarvikkeiden puhtaus on kilpailuetu

Antibiootti- tai mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa vastustuskykyä sellaisia lääkkeitä vastaan, joilla hoidetaan bakteerien tai muiden mikrobien (loisten, virusten, sienten) aiheuttamia tauteja. Noin 700 000 ihmistä kuolee maailmassa vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi (25 000 EU:ssa), ja vuoteen 2050 mennessä luvun pelätään nousevan suuremmaksi kuin syövän aiheuttamien kuolemien. Vertailun vuoksi, COVID-19 -tautiin on kuollut tähän mennessä noin 400 000 ihmistä. Suomessa lihateollisuuden mikrobilääkkeiden käyttö on ollut aina vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Syitä tilanteeseen on Suomen maantieteellinen syrjäisyys, joka vähentää eläinliikenteen määrää verrattuna Keski-Eurooppaan, tilojen [...]

2020-06-10T18:59:40+03:0010.6.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Ammattiliittojen jäsenkadon taustalla merkityksen ja arvostuksen puute

Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja näyttää jatkavan laskua edelleen. Pientä lohtua antaa se, että YTK:lla (Yleinen Työttömyyskassa) on tällä hetkellä vaikeuksia maksaa työttömyyskorvauksia. Tämä tuo juuri nyt jonkin verran uusia jäseniä ammattiliittoihin. Tietoisuus ay-liikkeen merkityksestä on heikko Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä kaikki edut tulevat ammattiliittojen solmimien työehtosopimusten (TES) kautta. Useita etuja kuvitellaan lainsäädännön tuomiksi. Yleisimpiä lienevät minimipalkat, palkallisen sairausloman sekä palkallisten lomien kesto. Kaikki TESsien tuomaa. Koska ihmisillä on puutteellinen ja vääristynyt [...]

2020-04-13T09:35:20+03:0014.4.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Arvojen ja motiivien merkitys jäsenhankinnassa

Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi [...]

2020-04-13T09:33:34+03:0014.4.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Tarve kehittää kriisiviestintää?

Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä tärkeämpää on kertoa enemmän kuin pelkkä tapahtunut. Tärkeintä on se, miten luot uskoa, että organisaationne on jatkossakin oikea kumppani asiakkaillenne/sidosryhmillenne? Mahdollisuus Hiljaisuus ei ole [...]

2020-04-05T15:35:35+03:0024.3.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|