Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä huomioida, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa.

Kohderyhmän onnistunut määrittely
Hyvä kohderyhmän määrittely on yksi tärkeimmistä lähtökohdista kampanjoinnin onnistumiselle. Oman viestin teho parantuu hyvällä kohdennuksella ja kohderyhmärajauksella. Kohderyhmän laajentaminen ei yleensä johda positiiviseen tulokseen. Laajentamisen heikkoutena on, että kampanjan teho laskee. Laajemman kohderyhmän tavoittaminen samalla budjetilla pienentää toistojen määrää per henkilö: samalla kun kohderyhmä on laajempi, niin viestin sisältöä ja kohdentuvuutta pitää laventaa, jolloin sen puhuttelevuus muuttuu yleisluontoisemmaksi ja vaikuttavat motiivitekijät heikkenevät.

Onko tavoite asenne- vai käyttäytymismuutos
Budjetoinnin ja tulosten kannalta on iso merkitys, tavoitellaanko asennemuutosta vai käyttäytymismuutosta. Jos tavoitteena on asennemuutos, niin hyvälle ja tärkeälle asialle on helppo saada yleistä kannatusta. Kun tavoitteena on käyttäytymismuutos, niin asia vaikeutuu huomattavasti.
Kun kuntien budjetteja sorvataan kohdalleen, ei riitä, että aihe on monien päättäjien ”top kolmessakympissä”, sen on oltava ”top viidessä”, jotta sille heruisi euroja. Asialle on edullisempaa, että se on joidenkin päättäjien listan kärjessä, kuin mahdollisimman monien tahojen listalla, mutta liian kaukana kärjestä.

Selkeä kohderyhmä ja puhutteleva viesti
Viestittävän asian nostamiseksi tärkeiden asioiden listalle, on viestin puhuteltava kohderyhmää ensisijaisesti tunnetasolla. Asiaa edistää se, että taustalta löytyy informatiivisia perusteluita, joista viesti saa tukea ja joilla kohdehenkilöt voivat perustella valintaansa.
On hyvä muistaa, mitä voimakkaampi ja puhuttelevampi viesti on valitulle kohderyhmälle, sitä todennäköisemmin viesti myös ärsyttää jotain sellaista ryhmää, joka ei jaa viestin arvoja ja sisältöä. Seikka kannattaa tiedostaa jo ennakolta, jotta syntynyttä kritiikkiä ei pidetä osoituksena kampanjan epäonnistumisesta. Hyvin suurella todennäköisyydellä kritiikin esittäjät eivät olisi koskaan tukeneet tavoitteitanne. Kritiikki pikemminkin nostaa asianne huomioarvoa ja asianne merkitystä omassa kohderyhmässänne.

Budjetin koko suhteessa viestin terävyyteen
Jos kampanjaa joudutaan tekemään pienellä budjetilla, niin viestin tulee olla huomioarvoltaan vahva, motiivitekijöiden osua kohderyhmään ja kohderyhmän tulee olla hyvin määritelty. Jos budjetti on iso, niin tehottomammallakin viestillä on mahdollisuus onnistua, koska toistojen määrää voidaan nostaa. Tällaisissa tapauksessa yleensä puhutaan ”aivopesuefektistä.” Mainonnan vaikuttavuus ei perustu oivaltamisen luomaan muistijälkeen, vaan toiston aikaansaamaan vaikutukseen.