On paljon tuotteita tai palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät ole kiinnostavia. Vielä haastavammaksi asia muuttuu, jos viestittävä asia on vaikeaselkoinen. Asian monimutkaisuus johtaa siihen, että löydettävissä ei ole yhtä pelkistettyä viestiä, joka kantaisi loppuun asti. Samankaltainen asetelma on myös silloin, kun viestittävä asia vaatii pitkää harkinta-aikaa. Näissä tapauksissa viestintäsuunnittelussa on otettava huomioon päätöksentekoprosessin vaiheittaisuus. Viesti jaksotetaan eri vaiheisiin sen mukaan, miten viestisisältö kuljettaa kohti päätöksentekoa.
Jos mainosta/viestiä ei huomata, niin tehty työ valui hukkaan
Henkilöt, joilla on jokin voimakas kiinnostuksen kohde, esim. työn tai harrastuksen kautta, kiinnittävät huomion harrastuksensa/alansa mainontaan ja viestintään helpommin kuin muut ihmiset. Asia on kaukana näin helposta silloin, kun kohderyhmällä ei ole luontaista kiinnostusta viestittävää asiaa kohtaan. Silloin huomioarvoon on pakko satsata. Asian luonteesta riippuen tarkoituksellinen provokatiivisuus saattaa olla viestille jopa eduksi. Etenkin, jos asialla on selkeä yhteiskunnallinen ulottuvuus, niin kärjistyksellä saadaan ilmaista julkisuutta ja viesti voidaan nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä saattaa olla jopa suositeltavaa, jos asetetut tavoitteet ovat korkealla, mutta kampanjan budjetti on pieni.
Sosiaalinen media ja lumipalloefekti
Sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat pääosin ryhmittyneet arvopohjaisesti, niin että he seuraavat samanmielisiä ihmisiä ja kanavia. Tämä tietenkin johtaa kuppikuntaisuuteen ja jyrkentää asenteita. Siksi kannattaakin miettiä, miten parhaalla tavalla voi hyödyntää viestinnässään erilaisia arvopohjaisia kohderyhmiä. Usein se tarkoittaa viestin räätälöintiä kunkin kohderyhmän arvojen mukaan. Tämä tarkoittaa, että suunnitteluun on panostettava enemmän, mutta viestin tehon on moninkertainen verrattuna kohdentamattomaan viestiin.
Asennemuutos tapahtuu vaiheittain
Huomion ja kiinnostuksen herättäminen on ensimmäinen vaihe kampanjassa, jossa on kyse ”tärkeästä, mutta tylsästä” aiheesta. Kun kiinnostus on pystytty herättämään ja kohderyhmä ymmärtää asian tärkeyden, niin he ovat valmiita ottamaan vastaan informatiivista viestintää sekä käyttämään aikaa asiaan perehtymiseen: tosin tähän pisteeseen pääsy yleensä vaatii viestin eri vaiheiden toistoja useamman kanavan kautta.
Kun tähän on päästy, niin on saatu aikaan asennemuutos ja aiemmin tylsä aihe on muuttunut merkitykselliseksi. Jos kampanjan tavoitteena on myös jonkinlainen toiminnallisuus (osto, äänestäminen, vetoomus, jäsenyys jne.), niin kampanjan loppuvaiheessa on hyvä erikseen kehottaa toimintaan sekä laittaa jonkinlainen dead line, mihin mennessä pitäisi toimia.
