Monet kansalais- ja etujärjestöt sekä ammattiliitot tulevat kampanjoimaan kevään kunnallis- ja aluevaaleissa. Tavoitteena mm. taistella kuntien / alueiden pienenevistä määrärahoista, saada omat jäsenet käyttämään ääntään ja nostaa itselleen tärkeitä asioita vaalien puheenaiheeksi. Kohderyhminä ovat omat jäsenet, äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, eri järjestöt jne. Muutamia viestinnän seikkoja on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa.

Kohderyhmän onnistunut määrittely on tärkeää
Yleisimpiä ongelmia kohderyhmän määrittelyssä on, ettei sitä ole tehty tai se on liian lavea. Ajatus, että oma viesti ilman kohdennusta ja rajauksia toimisi tehokkaasti, on epärealistinen. Toinen yleinen virhe on, että varmuudeksi laajennetaan kohderyhmää. Laajentamisen haittana on, että kampanjan teho laskee. Laajemman kohderyhmän tavoittaminen samalla budjetilla pienentää toistojen määrää per henkilö. Kun kohderyhmä on laajempi, niin myös viestin sisältöä ja kohdentuvuutta yleensä lavennetaan, jolloin viestin puhuttelevuus muuttuu yleisluontoisemmaksi ja vaikuttavat motiivitekijät heikkenevät. Huomioarvo ei enää riitä ja kampanjan teho jää sen alle, että vaikuttavuuskynnys ylittyisi.

Onko tavoitteena asennemuutos vai käyttäytymismuutos?
Budjetoinnin ja tulosten kannalta on iso merkitys, tavoitellaanko asennemuutosta vai käyttäytymismuutosta. Asennemuutos on välivaihe käyttäytymismuutokselle ja sen aikaan saaminen on helpompaa kuin käyttäytymismuutoksen. Käyttäytymismuutos vaatii toimintaa sekä aktiivisuutta ja usein myös vanhoista tavoista irtautumista, joten sen saavuttaminen on työlästä ja aikaa vievää. Monesti käyttäytymismuutosta on syytä avittaa jollain herätteellä, kuten palkinnolla tai rajatulla aikataululla (”toimi nopeasti niin saat”).

Selkeä kohderyhmä ja puhutteleva viesti auttaa
Saadakseen viestittävän asian nostettua tärkeäksi, on viestin puhuteltava kohderyhmää ensin tunnetasolla. Tavoitetta edistää, kun taustalta löytyy informatiivisia perusteluita, joista viesti saa tukea ja joilla kohdehenkilöt voivat perustella tunnereaktion herättämää mielipidettään / valintaansa.
On hyvä huomata, että mitä voimakkaampi ja puhuttelevampi viesti on valitulle kohderyhmälle, niin sitä todennäköisemmin se myös ärsyttää jotain sellaista ryhmää, joka ei jaa viestin arvoja ja sisältöä. Seikka kannattaa tiedostaa jo ennakolta, jotta syntynyttä kritiikkiä ei pidetä osoituksena kampanjan epäonnistumisesta. Hyvin suurella todennäköisyydellä kritiikin esittäjät eivät olisi koskaan tukeneet kampanjan tavoitetta. Positiivisena vaikutuksena kritiikki nostaa asian huomioarvoa ja sen merkitystä kohderyhmässä.

Budjetin koko suhteessa viestin terävyyteen
Jos kampanjaa tehdään pienellä budjetilla, niin viestin tulee olla huomioarvoltaan vahva, motiivitekijöiden osua kohderyhmään ja kohderyhmän tulee olla hyvin määritelty. Jos varoja on reilusti, niin tehottomammallakin viestillä on mahdollisuus onnistua, koska viestin toistojen määrä voidaan nostaa korkeaksi. Ison toistomäärän vaikuttavuus usein perustuu ns. aivopesuefektiin. Pienemmillä budjeteilla onnistuminen vaatii yleensä mainokselta / viestiltä oivaltavuutta, joka jättää voimakkaan muistijäljen heti “ensimmäisestä” havaintokerrasta, joka syöpyy vastaanottajan pitkäaikaiseen muistiin.

Sitoutumisasteen merkitys
Mitä korkeamman sitoutumisasteen asiasta on kyse, sitä tärkeämpää on, että asia saadaan pitkäaikaiseen muistiin, koska korkea sitoutumisaste lähes aina tarkoittaa pidempää päätöksentekoprosessia. Mitä tärkeämmäksi, arvokkaammaksi tai omaan elämään liittyväksi henkilö asian kokee, sitä pidempi aika menee päätökseen (esim. äänestys, liittyminen).
Jos kohderyhmä / henkilö lähtökohtaisesti suhtautuu viestittävään asiaan välinpitämättömästi tai neutraalisti, niin asennemuutoksen aikaansaamiseksi asialle on pystyttävä luomaan merkitys. Jos kohderyhmä / henkilö ei koe asiaa kohtaan merkitystä, niin asennemuutos ja käyttäytymismuutos eivät voi onnistua. Tällaisessa tapauksessa kampanja voi vaikuttaa vain niihin henkilöihin, joilla on jo valmiiksi myönteinen asenne viestittävää asiaa kohden.

Lyhyt shokkivaikutteinen kampanja – carpe diem
Lyhyt, hetkellinen käyttäytymismuutos voidaan saada aikaan viestillä, joka iskee hyvin lujaa ihmisten tunteisiin ja saa aikaan tuohtumuksen, tunteen että heidän oikeudenmukaisuutensa käsitettä on rikottu todella räikeästi tms.
Tällaista viestiä on kuitenkin vaikea luoda tyhjästä, vaan se vaatii aidon tapahtuman taustakseen. Kun tällaiseen tilanteeseen tehdään voimakas kampanja, niin hetkellinen asenne ja käyttäytymismuutos on mahdollinen. Ongelma tässä on kuitenkin se, että tällaista kampanjaa ei pysty suunnittelemaan vaikkapa 6–8 kuukautta etukäteen.