Rakennettu purettavaksi? – kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen

”Urban mining” on 80-luvulla luotu käsite, jolla on alun perin tarkoitettu erityisesti elektroniikan sisältämien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Jalometallit, muovit ja lasi ovat olleet tärkeimpiä kiertotalouden komponentteja. Energian hinnan nousu on johtanut siihen, että raaka-aineiden kierrätys on muuttunut yhä kannattavammaksi verrattuna neitseellisten raaka-aineiden louhintaan. Samalla arvometallien, kuten rhodiumin ja platinan, luonnonvaraiset lähteet ovat käymässä niin vähäisiksi, että niiden kierrättäminen jätejakeista on käytännössä välttämätöntä. Kaupunki materiaalipankkina Elektroniikkajätteen käyttäminen raaka-ainelähteenä on tänään täysin normaalia, mutta tulevaisuudessa voidaan kääntää katseet myös rakennettuun ympäristöön. Kaupunkien [...]

2024-08-23T16:35:37+03:001.12.2020|Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Oikein kohdennettu mainonta auttaa myyntiä onnistumaan

Rakennusalan markkinointi jakautuu pääpiirteittäin kahteen toisistaan voimakkaasti poikkeavaan segmenttiin, ammattiostajiin ja kuluttajiin. Kun puhutaan ammattiostajista, niin kohderyhminä voi olla rakennuttajat, pääurakoitsijat tai aliurakoinnin osa-alueet. Kohteina julkinen tai yksityinen sektori, infrarakentaminen, kaupan tilojen rakentaminen, toimisto- tai asuinrakentaminen. Kirjo on laaja ja viestinnälliset tarpeet hyvin erilaiset eri tilanteissa. Uutena seikkana kokonaisuuteen on tullut julkisten hankintojen tavoite hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ja miten se vaikuttaa rakennusprojektin kumppaneiden valintaan. Ammattiostajatkin uuden edessä Ammattiostajalla on kokemusta, näkemystä siitä, mitä he haluavat ja miten arvottaa kilpailuun osallistuneiden [...]

2024-08-23T16:35:54+03:001.12.2020|Mainonta, Rakentaminen, Viestintä|

Hankintatoimi muuttuu kohti vastuullisuutta: mitä se merkitsee rakennusalalle?

Rakennettu ympäristö ja rakentaminen ovat merkittäviä päästölähteitä. Samanaikaisesti, niin valtio kuin suurimmat kaupungit ovat sitoutuneet erittäin kunnianhimoisiin tavoitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi aina päästöttömyyteen saakka. Yksi keinoista on rakennusalan Green Deal. Syyskuun alussa ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt, Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupungit allekirjoittivat vapaaehtoisen Green Deal -sopimuksen työmaiden päästöjen vähentämiseksi. Allekirjoittaneet kaupungit ja Senaatti ovat sitoutuneet siihen, että heidän työmaansa ovat fossiilittomia vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla [...]

2024-08-23T16:37:06+03:008.10.2020|Yleinen|

Rakentamisen vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Rakennusalan vastuullisuuden edistäjinä toimivat tilaajat kaikkialla rakentamisen arvoketjussa. Yksistään hankkeeseen ryhtyvälle ei vaadetta vastuullisuudesta voi sälyttää, vaan koko arvoketjun yhteistyö, avoimuus ja proaktiivisuus ovat avainasemassa niin laadun kuin vastuullisuuden varmistamisessa. Nämä olivat avainajatuksia keskiviikkona 7. lokakuuta Rakentamisen Laatu RALA ry:n järjestämässä round table -keskustelussa, jossa haettiin ratkaisuja rakentamisen vastuullisuuskysymyksiin. Mukana olivat round tablessa olivat puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, kestävän kehityksen johtaja Liisa Jäätvuori A-Insinöörit Oy:sta, Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen, Helsingin yliopiston toimitilajohtaja ja RALAn hallituksen puheenjohtaja Teppo Salmikivi [...]

2024-08-23T16:37:21+03:008.10.2020|GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Innovatiivisilla ratkaisuilla hiilineutraaliin rakentamiseen

Kesäkuussa Rakennusteollisuus ry:n julkaisema Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta jäi pienelle huomiolle koronapandemian johdosta, mutta itse raportti antaa varsin hyvän kuvan kotimaisen rakentamisen ympäristötoimien merkityksestä sekä kehityskohteista. Kiinnostavinta antia on raportin ”Innovatiiviset ratkaisut” -osa, jossa teknologioiden kehittämisellä puututaan itse rakentamisen hiilijalanjälkeen. Reaktiivinen vai proaktiivinen, kas siinä pulma Reaktiivinen päästöjen vähentäminen lähtee raportin mukaan regulaation kiristymisestä: tämä tie johtaa päästöjen vähentymiseen seuraavien vuosikymmenten aikana, mutta yritysten proaktiivinen lähestyminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaatimuksiin nopeuttaisi koko nopeuttaisi toimialan tavoitetta hiilineutraalisuudesta. Raportin mukaan ”… päästöt [...]

2024-08-23T16:37:30+03:0014.9.2020|Rakentaminen, Yritysvastuu|

Piioksidiaerogeeli, uusi Portlandin sementti?

Tietokirjailija Risto Isomäki maalaili kirjassaan ”Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen” piioksidiaerogeeleistä kuvan uutena Portlandin sementtinä. Piipohjaiset aerogeelit ovat maailman parhaita lämpö-, palo-, äänieristeitä samassa paketissa. Kirjassa esitellään, miten muutama vuosi sitten Tampereen yliopisto testasi aerogeelinäytteitä. Testeissä yksi senttimetri aerogeeliä vastasi lämpöeristeenä noin 12 cm solumuovia. Ohuuden etuna on, että esim. olemassa olevien rakennusten lisäeristämisessä ei menetettäisi juurikaan rakennusneliöitä. Piipohjainen aerogeeli saattaisi vettä hylkivien ominaisuuksiensa ansiosta olla myös osaratkaisu rakennusten homeongelmiin. Markkinat rakennusten jälkieristyksessä Kirjassa myös viitataan, että joissain Euroopan unionin [...]

2024-08-23T16:38:06+03:0012.3.2020|Rakentaminen, Yhteiskunnallinen viestintä|
Go to Top