Vuosien ajan ymmärrys järjestäytymisen merkityksestä on hiipunut, samalla uusien jäsenten hankinnasta on tullut yhä vaikeampaa. Keskiössä ovat työehtosopimukset ja palkansaajien tietämättömyys työehtosopimusten merkityksestä palkoille ja työehdoille.
Kuinka moni palkansaaja osaa kertoa, että työehtosopimuksissa sovitaan esim. lomarahat, palkallinen sairausloma, palkallinen vanhempain vapaa, oikeus sairaan lapsen hoitoon ilman palkan menetystä, palkalliset arkipyhät, palkallisten lomien kestot, irtisanomisajan palkat jne.? Asiaa vaikeuttaa vielä se, että eri alojen työehtosopimukset poikkeavat toisistaan, paikallisen sopimisen lisääntyminen ja yleissitovien työehtosopimusten määrän pieneneminen.
Yleisellä tasolla TES:n tuomista paremmista työehdoista puhuminen ei lisää sen enempää jäsenten kuin potentiaalisten jäsenten ymmärrystä järjestäytymisen merkityksestä, koska viesti jää ilman konkretiaa. Jotta jäsenten/potentiaalisten ymmärrys järjestäytymisen merkityksestä saadaan nousuun, niin työehtosopimuksen tuomat käytännön tason edut (esim. lomaraha tai palkallinen sairausloma) tulisi havainnollistaa. Tehtävä viestinnällinen työ on aikaa vievää, sillä matka välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä asennemuutokseen ei tapahdu hetkessä. Kun järjestäytymisen merkitys ymmärretään yhä laajemmin, niin jäsenhankinta kuin jäsenpito helpottuvat huomattavasti.
