Vastuullisuusraportoinnin lainsäädännöllinen velvoite laajenee merkittävästi jo vuonna 2023

Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen ei-taloudellisen tiedon raportoinnin merkittävää laajentamista. Mahdollisesti jo vuonna 2023 voimaan tuleva Corporate Sustainability Reporting, CSRD, eli yritysten kestävyysraportointi nostaa lain mukaan raportointivelvollisten yritysten määrän Suomessa kymmenkertaiseksi, sekä laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan myös pörssin ulkopuolisia yrityksiä. Parhaillaan valmisteilla olevaan EU:n Taksonomiaan liittyvät tietotarpeet tullaan hankkimaan uudistetulla raportointivelvoitteella. Pakollinen vastuullisuusraportointi koskisi jatkossa kaikkia yrityksiä, jotka täyttävät EU:n direktiivin mukaiset suuren yrityksen kriteerit (vähintään kaksi kolmesta raja-arvosta ylittyy: henkilöstö >250, liikevaihto >40M€, tase >20M€). Suomessa tämä tulee koskettamaan [...]

2021-10-20T10:29:59+03:0020.10.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Raksu-ryhmä: rakentaminen historiallisella tasolla

Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi syksyn raportissaan, että rakentamisen tila on niin kiihtynyt, että toimialaa uhkaa ylikuumentuminen. Asuntoaloitusten vuosisumma oli kohonnut kesäkuun lopussa yli 48 tuhanteen asuntoon. Myös ensi vuonna asuntoja arvioidaan aloitettavan rakentaa 35 000–37 0000 kappaletta. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kun rakentaminen kiihtyy, niin rakentamisen hinta on noussut selvästi yli inflaatiokehityksen. Rakennustarvikkeista eniten ovat kallistuneet teräs ja puutavara, joista jälkimmäisen hinta on noussut yli 67% vuoden takaisesta. Infrarakentamisen puolella taasen öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu näkyy hinnoissa. [...]

2021-10-20T10:25:17+03:0020.10.2021|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Maankäyttölaista ei sopua

Politiikaksihan se meni. Noin neljänsadan pykälän kokoinen uudistettu MRL on sen kokoinen järkäle, että sopua sen suunnasta ei poliitikoille syntynyt, joten 800-sivuinen lakiesitys lähti lausuntokierrokselle virkamiesvalmisteluna. Ja lausumista asiassa riittää, sillä lain vaikutus suomalaiseen ympäristöön ja rakentamiseen on jättimäinen. Vaikka lain tarkoituksena oli selventää rakentamiseen liittyvää byrokratiaa ja lupaviidakkoa, niin välttämättä näin ei tule käymään. Poliittista riitaa ovat valmistelussa ylläpitäneet erityisesti vihreät ja keskusta, joista ensimmäinen on painottanut luonnonsuojelua ja ympäristöministeriön kantaa ja jälkimmäinen MMM:n tulkintaa. Uuteen lakiin on [...]

2021-10-20T10:16:30+03:0020.10.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä|

Rahoitusehtona luonnon monimuotoisuus?

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä - taksonomiassa – yritysten liiketoiminnan rahoitusta tarkastellaan kannattavuuden lisäksi vastuullisuuteen liittyvillä muuttujilla. Tarkoituksena on käyttää ensimmäistä kertaa yritysrahoitusta ympäristönsuojeluun. Tavoitteena on luoda mekanismi, jolla rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten ilmasto/ympäristömyönteisestä investointikohteesta on kyse. Taksonomiaa on Euroopan Unionissa valmisteltu jo vuodesta 2018 lähtien. Tässä vaiheessa se keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta tarkoituksena on laajentaa taksonomiaa myös sosiaalisten vaikutusten arviointiin. Huhtikuussa 2021 komissio julkaisi kuusi arvioinnin perustetta: • ilmastonmuutoksen hillintä • ilmastonmuutokseen sopeutuminen • vesivarojen [...]

2021-09-10T10:19:58+03:0010.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Arvopohjainen viestintä hyödyntää tehokkaimmin vastuullisuuden tulokset

Tämän päivän länsimaisessa yhteiskunnassa yhä useammat ihmiset etsivät henkistä täyttymystä materian sijaan. Tästä on seurannut, että kuluttajat arvostavat yhä enemmän tuotteita ja palveluja, jotka vastaavat heidän arvojaan. Epäluottamus markkinointiin lisää sosiaalisen median vaikutusta Kansainvälisten tutkimusten mukaan kuluttajat eivät luota yritysten mainontaan kuten aiemmin. Kuluttajat kertovat luottavansa enemmän muiden kuluttajien kokemuksiin ja suosituksiin kuin yritysten julkaisemaan mainontaan. Noin 90% vastanneista kertoi luottavansa tuttaviensa suosituksiin ja 70% kertoi luottavansa jopa tuntemattomien suosituksiin ostopäätöksissään enemmän kuin yritysten mainontaan. Tietenkin ostopäätös on erilainen [...]

2021-09-10T10:08:47+03:0010.9.2021|Categories: Brändi, Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Huomioarvoon on satsattava, jos viestittävä asia ei luontaisesti kiinnosta kohderyhmää

On paljon tuotteita tai palveluja, jotka ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät ole kiinnostavia. Vielä haastavammaksi asia muuttuu, jos viestittävä asia on vaikeaselkoinen. Asian monimutkaisuus johtaa siihen, että löydettävissä ei ole yhtä pelkistettyä viestiä, joka kantaisi loppuun asti. Samankaltainen asetelma on myös silloin, kun viestittävä asia vaatii pitkää harkinta-aikaa. Näissä tapauksissa viestintäsuunnittelussa on otettava huomioon päätöksentekoprosessin vaiheittaisuus. Viesti jaksotetaan eri vaiheisiin sen mukaan, miten viestisisältö kuljettaa kohti päätöksentekoa. Jos mainosta/viestiä ei huomata, niin tehty työ valui hukkaan Henkilöt, joilla [...]

2021-09-07T17:49:49+03:007.9.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Paikallinen sopiminen vs. kelluva Ruotsin kruunu

Suomi elää viennistä. Tätä hokemaa on jo pitkään iskostettu suomalaisten mieliin. Muutama vuosi sitten aihetta laajennettiin työmarkkinaneuvotteluiden suuntaan toteamalla, että Ruotsin mallin mukaan vientialojen tulee määritellä palkkaneuvotteluiden palkkataso ja -katto. Uusimpana komponenttina kilpailukykypalettiin on tuotu paikallinen sopiminen. Mitä työnantajat odottavat paikalliselta sopimiselta Akava Works teki alkuvuodesta haastattelututkimuksen työnantajien piirissä siitä, mitä he odottavat paikalliselta sopimiselta. Palkkojen alentaminen nousi ylivoimaisesti keskeisimmäksi asiaksi. Tämä on palkansaajien kannalta hyvin yksipuolinen ja epäedullinen agenda paikallisen sopimisen kannustimeksi. Ruotsissa kelluva kruunu helpottaa palkkaneuvotteluja Suomalaisessa [...]

2021-09-07T17:34:33+03:007.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Työehtosopimukset vakauttavat taloutta

Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta kuuluu työehtosopimusten piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 2/3 osaa palkansaajista työskentelee järjestäytyneelle työnantajalle. Yleissitovuuden kautta työehtosopimusten piiriin kuuluu n. 270 000 työntekijää. Kokonaisuutena 89 % palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin, joten työehtosopimusten merkitys Suomen taloudelle on suuri. Yritykset arvostavat ennustettavuutta Useimmille yrityksille toimintaympäristön ennustettavuus on ensiarvoisen tärkeä asia. Epävarmuus ja sumeat tulevaisuuden näkymät jarruttavat investointeja, olisi sitten kyseessä kysynnän arviointi tai tuotannon kustannukset. Kattavat ja laaja-alaiset työehtosopimukset antavat yrityksille koko sopimuskauden mittaisen varmuuden palkkojen ja työehtojen kustannusvaikutuksista. [...]

2021-09-07T17:15:35+03:007.9.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutoksen merkitys kiinteistösijoittamisessa kasvaa merkittävästi myös Suomessa. Jones Lang LaSallen Suomen yhtiön toimitusjohtaja Tero Lehtonen nimesi HS:n haastattelussa tammikuussa 2021 ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi muutostrendiksi kiinteistömarkkinoilla. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistömarkkinoilla ovat jo näkyneet pidempään. Kuten sijoitustoiminnassa aina, pääoman tuotto on liikkeelle paneva voima. ESG-painoitteiset rahoitus- ja investointipäätökset perustuvat vähentyneeseen markkinavolatiliteettiin, eli käytännössä parempaan riskienhallintaan keskipitkissä ja pitkissä sijoituksissa, joita kiinteistöala erityisesti tarjoaa. Euroopassa sekä julkinen säätely että toimialan suurimmat organisaatiot osoittavat suuntaa sijoittajille kohti vastuullisempaa markkinaa. INREV, Euroopan listaamattomien kiinteistösijoittajien edunvalvontajärjestö, [...]

2021-08-20T14:28:11+03:0020.8.2021|Categories: Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2021-08-20T13:53:03+03:0020.8.2021|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top