Viestintä | Rauta

Jäsenkato etenee, koska niin moni palkansaaja ei ymmärrä ammattiliittojen merkitystä
Jäsenkato etenee, koska niin moni palkansaaja ei ymmärrä ammattiliittojen merkitystä

Jäsenkato etenee, koska niin moni palkansaaja ei ymmärrä ammattiliittojen merkitystä

Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja jatkaa laskua edelleen. Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan palkansaajien järjestäytymisaste oli vuoden 2021 lopussa vajaat 55 %. Vuonna 2013 järjestäytymisaste oli 67 %. Joillain aloilla järjestäytymisaste on tippunut jo 40 % pintaan. Jatkuessaan järjestäytymisasteen lasku johtaa yhä useammalla alalla yleissitovista työehtosopimuksista luopumiseen ja työehdoista sopiminen siirtyy enenevässä määrin työpaikkatasolle. Palkansaajien tietoisuus ay-liikkeen merkityksestä on heikko Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä kaikki edut ja työelämän pelisäännöt [...]

2024-10-22T12:39:30+03:003.10.2024|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Mikrotargetointi – vaarallisen tehokasta
Mikrotargetointi – vaarallisen tehokasta

Mikrotargetointi – vaarallisen tehokasta

Kuplautuneessa yhteiskunnassa mikrotargetointi ja kohdennettu viesti ovat vaarallisen tehokkaita. Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat “kehumaan” toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa he ovat, koska kaikki ovat samaa mieltä. Kun henkilö liittyy ryhmään, jossa omille ajatuksille saa vastakaikua, hän tuntee tulleensa hyväksytyksi, mikä luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että usein koukuttavuuden taustalla on sosiaalisen hyväksynnän kokeminen, joka tuottaa dopamiinia ja mielihyvän tunnetta. Koska kuplautuminen on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä ja alustoja, [...]

2024-10-22T12:39:49+03:0012.9.2024|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vaalit: mitä viestinnässä pitää huomioida, jotta onnistuu?
Vaalit: mitä viestinnässä pitää huomioida, jotta onnistuu?

Vaalit: mitä viestinnässä pitää huomioida, jotta onnistuu?

Monet kansalais- ja etujärjestöt sekä ammattiliitot tulevat kampanjoimaan kevään kunnallis- ja aluevaaleissa. Tavoitteena mm. taistella kuntien / alueiden pienenevistä määrärahoista, saada omat jäsenet käyttämään ääntään ja nostaa itselleen tärkeitä asioita vaalien puheenaiheeksi. Kohderyhminä ovat omat jäsenet, äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, eri järjestöt jne. Muutamia viestinnän seikkoja on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely on tärkeää Yleisimpiä ongelmia kohderyhmän määrittelyssä on, ettei sitä ole tehty tai se on liian lavea. Ajatus, että oma [...]

2024-10-22T12:40:19+03:0011.9.2024|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kuka haluaa jäseneksi?
Kuka haluaa jäseneksi?

Kuka haluaa jäseneksi?

Edunvalvonnan piirissä olevien työntekijöiden järjestäytymisaste on ollut jo vuosia syöksykierteessä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tutkimus puhuu karua kieltä erityisesti miesten ja yksityisten palvelualojen kohdalla. Mitä voidaan tehdä? Tutkimuksen mukaan edunvalvonnan piirissä olevien palkansaajien järjestäytymisaste on pudonnut jo alle 55 prosenttiin. Tämäkin luku on jo vuodelta 2021 ja kun vuotuista laskua on ollut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana joitakin prosenttiyksikköjä, voidaan tämän vuoden lukujen olettaa olevan vieläkin matalampia. Miesten kohdalla voi jo puhua romahduksesta: vuonna 1995 miehistä 70,7 % oli järjestäytyneitä, [...]

2023-06-27T10:15:57+03:0027.4.2023|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa
Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut ainutlaatuiseen myyntiväittämään perustuvan USP-mainonnan ohi. Kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja niiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach loi teorian siitä, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista mielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto tuotteen ominaisuuksiin oli [...]

2024-10-22T12:51:10+03:0027.4.2023|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa
Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Varain- ja jäsenhankinta; onnistu somessa

Sosiaalisen median kanavat ovat monille järjestöille hyviä jäsenhankinnan ja varainkeruun välineitä. Ne ovat kontaktihinnoiltaan edullisia ja niiden kohdentuvuus on hyvä, etenkin verrattaessa perinteisiin massamedioihin. Mainoksesta suora linkki omille verkkosivuille, jäsenkaavakkeen voi täyttää heti tai lahjoituksen voi suorittaa välittömästi. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan tapahdu. Some ja sudenkuopat  Esimerkiksi Facebookin avauksista n. 99 % tapahtuu mobiililaitteilla. Tämä tarkoittaa, että lukuhetket ovat useimmiten kaikkea muuta kuin rauhallisia ja häiriöttömiä (bussi, juna, kahvitauko, kadulla jne.). Lukutilanteella on merkitystä kampanjan tuloksille etenkin silloin, kun [...]

2023-06-27T10:15:12+03:0027.4.2023|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys
Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Vihreää rahaa: keskiössä vastuullisuusstrategia ja kommunikoinnin selkeys

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tutummin Vihreän Siirtymän, tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, vauhdittaa taloutta vihreän teknologian avulla, luoda kestävää teollisuutta ja liikennettä sekä vähentää saasteita. Ohjelma on Euroopan unionin vastaus ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Toteutuakseen vihreä siirtymä vaatii satojen miljardien eurojen investointeja. Samanaikaisesti on laskettu, että saavutettavat hyödyt ovat vuoteen 2050 mennessä kaksinkertaisia investointeihin verrattuna. Konkreettisesti hyödyt näkyvät innovaatiotoiminnassa, uusissa tekniikoissa, kestävämmässä liikenteessä ja maataloudessa. Vaikka osan tarvittavista investoinneista maksavat unionin jäsenvaltiot, niin paljon [...]

2022-05-10T14:28:10+03:0010.5.2022|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Lopettaminen on vaikeaa
Lopettaminen on vaikeaa

Lopettaminen on vaikeaa

Maailman energiatuotannosta yhä noin 80 % perustuu fossiilisiin energialähteisiin. Kaiken lisäksi valtaosa fossiilista voimalaitoksista on vasta elinkaarensa alussa, joten niiden nopea sulkeminen on epätodennäköistä. Tosin voimalaitosten päästövaikutukset ovat hyvinkin erilaisia. Boulderin yliopiston (Colorado, USA) tutkimusten mukaan noin viisi prosenttia voimalaitoksista tuottaa 73 % sähköntuotannon hiilidioksidipäästöistä, joten oikein kohdennetuilla toimilla voidaan saada aikaan paljonkin. Sota Euroopassa on kuitenkin muuttamassa aikatauluja. Riippuvuus Venäjän tuottamasta kaasusta ja öljystä on paljastanut fossiiliseen energiaan liittyvät poliittiset riskit: esimerkiksi Saksassa ei ole ainuttakaan kaasun vastaanottamiseen [...]

2023-05-26T10:49:18+03:0010.5.2022|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset
Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset

Pakollinen kestävyysraportointi pk-yrityksissä ja sen vaatimukset

EU:n CSRD:n, eli kestävyysraportointidirektiivin ennustetaan tulevan voimaan koskien tilikautta 2023. Säädännöllinen prosessi on edennyt EU:ssa poikkeuksellisen nopeasti: syynä on jo voimaan astunut EU:n taksonomia-asetus, jonka myötä yritysten tilinpäätösten NFI-raportointi on saanut viime tilivuonna uusia ulottuvuuksia. Nopean prosessin jalkoihin on jäänyt raportoinnin ohjeistuksen kehittäminen ja ensimmäinen ohjeistus saatiinkin ulos vasta viime tammikuussa. Suunnittelutahdista kertoo jotain myös, että nyt ehdotuksen julkaissut Climate Standards Disclousure Board, CSDB, on jo ehditty fuusioida IFRS:n hallinnoimaan International Sustainability Standards Board (ISSB) -työryhmään, jonka tehtävä on [...]

2022-03-04T14:16:38+02:004.3.2022|GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?
Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?

Lisääkö Ukrainan sota tuulivoiman tuotantoa erityisesti Suomessa ja Ruotsissa?

Ukrainan sota on antamassa Euroopan omalle energiatuotannolle voimakkaan boostin, koska Venäjän energian varaan jääminen sisältää liikaa niin taloudellisia kuin poliittisia riskejä. Euroopan mahdollisuudet lisätä omaa energian tuotantoaan lienee pitkälti uusien fossiilittomien tuotantomuotojen varassa. Tuulivoiman rakentaminen on hyvin voimakkaassa kasvussa, koska se on edullisin tapa tuottaa sähköä. Useiden eri arvioiden mukaan suosituimmat tuuliolosuhteet Euroopassa ovat Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa. Yhden MWH:n tuotantokustannus Pohjanmerellä on noin 40–65 euroa, kun Pohjanlahden perukoilla se on hieman yli 20 euroa. Tämä tuo uskomattoman kilpailuedun. [...]

2022-03-04T14:31:30+02:003.3.2022|Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|