Viestintä | Rauta

Työehtosopimukset vakauttavat taloutta
Työehtosopimukset vakauttavat taloutta

Työehtosopimukset vakauttavat taloutta

Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta kuuluu työehtosopimusten piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 2/3 osaa palkansaajista työskentelee järjestäytyneelle työnantajalle. Yleissitovuuden kautta työehtosopimusten piiriin kuuluu n. 270 000 työntekijää. Kokonaisuutena 89 % palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin, joten työehtosopimusten merkitys Suomen taloudelle on suuri. Yritykset arvostavat ennustettavuutta Useimmille yrityksille toimintaympäristön ennustettavuus on ensiarvoisen tärkeä asia. Epävarmuus ja sumeat tulevaisuuden näkymät jarruttavat investointeja, olisi sitten kyseessä kysynnän arviointi tai tuotannon kustannukset. Kattavat ja laaja-alaiset työehtosopimukset antavat yrityksille koko sopimuskauden mittaisen varmuuden palkkojen ja työehtojen kustannusvaikutuksista. [...]

2024-10-22T12:57:53+03:007.9.2021|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista
Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutos ohjaa kiinteistösijoittamista

Ilmastonmuutoksen merkitys kiinteistösijoittamisessa kasvaa merkittävästi myös Suomessa. Jones Lang LaSallen Suomen yhtiön toimitusjohtaja Tero Lehtonen nimesi HS:n haastattelussa tammikuussa 2021 ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi muutostrendiksi kiinteistömarkkinoilla. Kansainvälisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistömarkkinoilla ovat jo näkyneet pidempään. Kuten sijoitustoiminnassa aina, pääoman tuotto on liikkeelle paneva voima. ESG-painoitteiset rahoitus- ja investointipäätökset perustuvat vähentyneeseen markkinavolatiliteettiin, eli käytännössä parempaan riskienhallintaan keskipitkissä ja pitkissä sijoituksissa, joita kiinteistöala erityisesti tarjoaa. Euroopassa sekä julkinen säätely että toimialan suurimmat organisaatiot osoittavat suuntaa sijoittajille kohti vastuullisempaa markkinaa. INREV, Euroopan listaamattomien kiinteistösijoittajien edunvalvontajärjestö, [...]

2024-08-23T16:34:02+03:0020.8.2021|Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää
Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Peruskorjaus on purkamista ilmastoystävällisempää

Tampereen yliopisto ja VTT tutkivat keväällä peruskorjaamisen ja purkavan uudisrakentamisen eroja ilmastonäkökulmasta sekä elinkaarikustannusten kautta. Tuloksena oli, että peruskorjaus kannattaa erityisesti silloin, kun tarve rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen on akuutti. Tämä aika on nyt. Tutkimuksessa vertailtiin 50-luvun koulurakennuksen ja 70-luvun kolmikerroksisen elementtikerrostalon uusintamista. Vaihtoehtoina peruskorjaukseen olivat niin betoni- kuin puurakentaminen. Peruskorjaus oli tutkimuksen mukaan ilmastoystävällisempi ja elinkaaritaloudellisempi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen. Koulun kohdalla peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden tarkastelujaksolla neljä prosenttia pienempi kuin uuden betonirakenteisen koulurakennuksen. Kerrostalon peruskorjaamisessa rakennettiin kolme [...]

2024-08-23T16:34:17+03:0020.8.2021|Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan
Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan

Tuotteiden ympäristöystävällisyyttä liioitellaan

Vuoden 2021 alussa EU-komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset julkaisivat tutkimuksen, jossa käytiin läpi kuluttajatuotteiden ympäristöväitteiden paikkansapitävyyttä. Tutkimus tehtiin käymällä läpi yritysten verkkosivuilla esittämiä väittämiä. Tutkimuksen mukaan ympäristöväitteistä 42 prosenttia oli liioiteltuja, paikkaansapitämättömiä tai valheellisia. Viherpesun yleistyminen EU:n oikeusasioiden komissaari Didier Reynders toteaa tiedotteessaan: ”Markkinoilla on myös häikäilemättömiä kauppiaita, jotka yrittävät viilata kuluttajia linssiin epämääräisillä, paikkaansapitämättömillä tai liioitetuilla väittämillä.” Viherpesun kitkeminen onkin Reyndersin mukaan korkealla EU:n kestävän kehityksen edistämisessä. Oli hyvin yleistä, että yritys ei esittänyt seikkoja, joilla tuotteen ympäristöväittämien todenperäisyys [...]

2021-07-02T19:44:23+03:0029.3.2021|Brändi, Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin
Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Hiilidioksidi sitoutuu betoniin

Betonirakentamiselle on varattu ilmastopahiksen rooli. Betonin hiilidioksidipäästöt ovat noin 100 kiloa tonnia kohti, josta noin 70% aiheutuu sementin valmistuksesta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt valmiin ja puretun betonirakenteen toimiminen CO2-nieluna. Ilmiötä kutsutaan karbonatisoitumiseksi, jossa emäksiseen betonirakenteeseen sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Rakentamisessa karbonisaatiota pyritään hallitsemaan tiiviillä betonivalulla, jonka avulla hidastetaan karbonisaation etenemistä syvemmälle rakenteeseen: raudoitukseen edennyt reaktio aiheuttaa ruostumista ja rakenteiden heikentymistä. Samalla kuitenkin betonirakennus toimii hiilinieluna. Tutkimusten mukaan noin 23% sementin valmistuksessa syntyneistä hiilidioksidipäästöistä imeytyy takaisin betonirakenteisiin. Tästä huolimatta ilmiötä ei [...]

2024-08-23T16:34:53+03:001.3.2021|Rakentaminen, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?
Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?

Rakennetun ympäristön tila – mitä se kertoo vastuullisuudesta?

Rakennetun ympäristön tila ROTI –raportti julkaistiin juuri. Joka toinen vuosi julkaistavassa raportissa käsitellään koko Suomen rakennettua ympäristöä, mutta aina voimakkaammin vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Tässä muutamia poimintoja vastuullisuuden kannalta. ”Yli 70 % päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien toiminnoista. Kaupunkiseuduilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa, sillä 75 % Suomen asukkaista on kuntien energiatehokkuussopimusten piirissä. Vuosittain tämä tarkoittaa 149 GWh energiansäästöä ja investointeja 26 miljoonalla eurolla.” Suomi on poikkeus eurooppalaisesta kehityksestä, koska meillä kaupungistuminen jatkuu [...]

2021-07-02T20:00:07+03:001.3.2021|Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Vastuullista nähdä metsä puilta?
Vastuullista nähdä metsä puilta?

Vastuullista nähdä metsä puilta?

Puurakentamisesta on toivottu aina valtion tasolta lähtien ratkaisijaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Todellisuudessa puurakentamisen vaikutukset ovat melko vähäisiä koko Suomen hiilitaseessa. Puurakennuksiin sitoutuu noin prosentti kaikista hiilipäästöistä ja toinen prosentti syntyy puutuotteiden käytön korvausvaikutuksella (puu vs. betoni). Todellinen vaikutus saattaa kuitenkin näkyä metsätaloudessa. Suomalaisiin metsiin sitoutuu noin puolet kaikista päästöistämme. Samanaikaisesti Suomen metsävarat ovat jatkuvassa kasvussa. Puurakentaminen on yksi tärkeimmistä syistä ”puupääoman” kasvuun. Kuitupuusta saatavat tuotteet ovat Suomen viennin volyymin kannalta ylivertaisia verrattuna puutuotevientiin. Kuitenkin kotimaisen, yksityisen metsänomistajan tuotoista yli 70 [...]

2024-08-23T16:35:05+03:001.3.2021|Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa
Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Yhteiskunnallisella brändillä on erityishaasteensa

Brändin ”keksijänä” yleisesti pidetään William Bernbachia, joka oli huomannut, että aika oli ajanut USP-mainonnan ohi. USP-mainonnan kulmakivi oli ainutlaatuinen myyntiväittämä, mutta kilpailevien tuotteiden lisääntyessä ja tuotteiden samankaltaistuessa ainutlaatuisia eroja tuotteiden välillä oli lähes mahdotonta löytää. Bernbach keksi sen, mikä käytännössä oli jo tapahtunut kuluttajien mielissä – brändin. Kun kuluttajat eivät enää kokeneet kilpailevien tuotteiden välillä eroja, he muodostivat tuotteista kokonaismielikuvan, joka oli useamman tekijän summa. Kaikkein voimakkainta tämä kehitys oli ns. matalan sidonnaisuuden tuotteissa, joiden kohdalla kuluttajien mielenkiinto oli [...]

2021-07-02T20:05:03+03:0016.2.2021|Brändi, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Suoraa vastuullisuuspuhetta miljardirahastolta
Suoraa vastuullisuuspuhetta miljardirahastolta

Suoraa vastuullisuuspuhetta miljardirahastolta

BlackRock, yksi maailman vaikutusvaltaisimmista rahastoista, lähettää sekä asiakkailleen että sijoituskohteilleen aina vuoden alussa kirjeen. Tänä vuonna teksti oli erityisen suorasukaista. Ilman todellista ja päättäväistä panostusta vastuullisuuteen, rahasto tulee käyttämään omaa valtaansa asioiden muuttamiseen. “Where we do not see progress in this area (ie. sustainability), and in particular where we see a lack of alignment combined with a lack of engagement, we will not only use our vote against management for our index portfolio-held shares, we will also flag these [...]

2021-07-02T20:07:05+03:0016.2.2021|Brändi, GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Öljyrahasto ei sijoita öljyyn
Öljyrahasto ei sijoita öljyyn

Öljyrahasto ei sijoita öljyyn

Norjan öljyrahasto sai vuoden alkuun mennessä loppuun kolme vuotta kestäneen muutoksensa, jossa se luopui kaikista sijoituksistaan fossiilisiin energiatuottajiin. Huolimatta portfolion muutoksesta, rahasto menetti viime vuonna sijoitustensa arvosta yli kymmenen miljardia dollaria ennen kuin ehti vetäytyä markkinasta. Alun perin portfoliomuutoksella pyrittiin suojamaan rahastoa öljymarkkinan epävarmuuksilta. Kaksi vuotta sitten rahastosta vastaava Norges Bank Investment Management muutti sijoitusstrategiaansa kohti kestävämpää taloutta. Nyt tavoitteena on muuttaa rahaston salkkua kohti kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaisia kohteita. Rahaston vetäytyminen öljymarkkinasta on jo nyt muuttanut esimerkiksi [...]

2021-07-02T20:08:08+03:0016.2.2021|GRI, Viestintä, Yritysvastuu|