Viestintä | Rauta

Ammattiyhdistysliike ja vastuullisuuden käsite
Ammattiyhdistysliike ja vastuullisuuden käsite

Ammattiyhdistysliike ja vastuullisuuden käsite

Vastuullisuus jaotellaan perinteisesti kolmeen ”pilariin”; taloudelliseen-, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Sosiaalinen vastuu on aihe, joka on iät ja ajat ollut ammattiliittojen agendalla ja sen vaikutusten hahmottaminen onkin helppoa useimmille liitoille. Taloudellinen vastuu on myös lähellä ammattiliittojen oman toiminnan ydintä, mutta ammattiyhdistysliikkeen käsitys sen omasta roolista ympäristövastuussa on vielä aika lailla ”hakusessa”. Mikä on olennaista? Monesti ammattijärjestöjen käsitys omasta ympäristövastuusta on rajoittunut toimitilojen energian kulutukseen tai kierrätyksestä huolehtimiseen, mikä rajaa vastuun kovin kapeaksi. Vastuun ja mahdollisuuksien hahmottamista helpottaa ns. olennaisten aiheiden [...]

2021-07-02T20:16:31+03:0015.1.2021|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Olennaisuusarvio vastuullisuuden määrittelyssä
Olennaisuusarvio vastuullisuuden määrittelyssä

Olennaisuusarvio vastuullisuuden määrittelyssä

Lähes kaikki vähänkin suuremmat yritykset ja muut organisaatiot kertovat verkkosivuillaan jotain vastuullisuudestaan. Toteutukset vastuullisuusteeman käsittelyssä ovat kirjavia, eikä aina ole selvää, miten vastuullisuusosiossa esiintyvät aiheet on valittu. Systemaattisempi lähestymistapa organisaation vastuullisuuden jäsentämiseen ja arviointiin on Global Reporting Initiativen (GRI) Standards -vastuullisuusraportoinnin periaatteissa kuvattu olennaisuusarvio. Olennaisuusarvio on siis prosessi, jossa tunnistetaan organisaation toiminnan kannalta olennaiset vastuullisuuden teemat tai aiheet. GRI Standards on yhteiskuntavastuun raportointiin kehitetty malli, jonka raportointiperiaatteet ovat sovellettavissa kaiken tyyppisiin organisaatioihin. Olennaisuusarvio soveltuu siten minkä tahansa organisaation vastuullisuuden määrittelyyn. Se [...]

2021-07-02T20:18:34+03:002.12.2020|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Rakennettu purettavaksi? – kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen
Rakennettu purettavaksi? – kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen

Rakennettu purettavaksi? – kiertotalous ylettyy myös rakentamiseen

”Urban mining” on 80-luvulla luotu käsite, jolla on alun perin tarkoitettu erityisesti elektroniikan sisältämien raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Jalometallit, muovit ja lasi ovat olleet tärkeimpiä kiertotalouden komponentteja. Energian hinnan nousu on johtanut siihen, että raaka-aineiden kierrätys on muuttunut yhä kannattavammaksi verrattuna neitseellisten raaka-aineiden louhintaan. Samalla arvometallien, kuten rhodiumin ja platinan, luonnonvaraiset lähteet ovat käymässä niin vähäisiksi, että niiden kierrättäminen jätejakeista on käytännössä välttämätöntä. Kaupunki materiaalipankkina Elektroniikkajätteen käyttäminen raaka-ainelähteenä on tänään täysin normaalia, mutta tulevaisuudessa voidaan kääntää katseet myös rakennettuun ympäristöön. Kaupunkien [...]

2021-07-02T20:20:04+03:001.12.2020|Categories: Rakentaminen, Viestintä, Yritysvastuu|

Oikein kohdennettu mainonta auttaa myyntiä onnistumaan
Oikein kohdennettu mainonta auttaa myyntiä onnistumaan

Oikein kohdennettu mainonta auttaa myyntiä onnistumaan

Rakennusalan markkinointi jakautuu pääpiirteittäin kahteen toisistaan voimakkaasti poikkeavaan segmenttiin, ammattiostajiin ja kuluttajiin. Kun puhutaan ammattiostajista, niin kohderyhminä voi olla rakennuttajat, pääurakoitsijat tai aliurakoinnin osa-alueet. Kohteina julkinen tai yksityinen sektori, infrarakentaminen, kaupan tilojen rakentaminen, toimisto- tai asuinrakentaminen. Kirjo on laaja ja viestinnälliset tarpeet hyvin erilaiset eri tilanteissa. Uutena seikkana kokonaisuuteen on tullut julkisten hankintojen tavoite hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen ja miten se vaikuttaa rakennusprojektin kumppaneiden valintaan. Ammattiostajatkin uuden edessä Ammattiostajalla on kokemusta, näkemystä siitä, mitä he haluavat ja miten arvottaa kilpailuun osallistuneiden [...]

2021-07-02T20:22:43+03:001.12.2020|Categories: Mainonta, Rakentaminen, Viestintä|

Kevään kunnallisvaalit: onnistu vaikuttajaviestinnässä!
Kevään kunnallisvaalit: onnistu vaikuttajaviestinnässä!

Kevään kunnallisvaalit: onnistu vaikuttajaviestinnässä!

Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä huomioida, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely Hyvä kohderyhmän määrittely on yksi tärkeimmistä lähtökohdista kampanjoinnin onnistumiselle. Oman viestin teho parantuu hyvällä kohdennuksella ja kohderyhmärajauksella. Kohderyhmän laajentaminen ei yleensä johda positiiviseen tulokseen. Laajentamisen heikkoutena on, että kampanjan teho laskee. Laajemman kohderyhmän [...]

2021-07-02T20:24:05+03:0027.11.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista
Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Suklaapatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

2021-07-02T20:25:43+03:0027.11.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Heimoutuminen luo ”helppoja” kohderyhmiä ja jyrkentää asenteita
Heimoutuminen luo ”helppoja” kohderyhmiä ja jyrkentää asenteita

Heimoutuminen luo ”helppoja” kohderyhmiä ja jyrkentää asenteita

Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat kehumaan toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa joku onkaan, koska on kanssasi samaa mieltä. Kun omille ajatuksille saa hyväksynnän, koetaan sosiaalista hyväksyntää, joka luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että somen koukuttavuuden taustalla on dopamiini, joka tuottaa meille mielihyvän tunnetta. Jos kerran "kuplautuminen" on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä, jotka ovat samanmielisiä kanssamme. Tämä yksipuolistaa ihmisten saamaa informaatiota ja voimistaa käsitystä, että juuri he ovat oikeassa. Tuloksena [...]

2021-07-02T20:26:48+03:0027.11.2020|Categories: Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Parempaa tulosta ilman hiiltä
Parempaa tulosta ilman hiiltä

Parempaa tulosta ilman hiiltä

Nordean viimeisin osavuosikatsaus oli erittäin positiivinen. Yksi hyvään tulokseen johtaneista syistä on ollut riskipitoisesta liiketoiminnasta vetäytyminen. Yksi näistä suurten riskien toimialoista on öljyala. Kohti fossiilitonta taloutta Rahoitusliiketoiminnan muutokset nopeuttavat globaalin talouden kehitystä kohti vastuullisempaa, hiilineutraalia toimintaa. Nordean onnistuminen öljyriskin pienentämisessä korostui koronan aiheuttaman öljyn kysynnän laskun myötä, mutta ”fossiiliton linja” on muutenkin nähtävissä finanssialalla. Danske Bankin päätös, että hakiessaan luototusta investointeihinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan, miten se on hoitanut liiketoimintansa vastuullisuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös 7000 miljardin dollarin [...]

2021-07-02T20:27:47+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Alustatalous – nykyajan maaorjuus?
Alustatalous – nykyajan maaorjuus?

Alustatalous – nykyajan maaorjuus?

Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemaa ja lausui, että lähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Foodora ja Volt ovat luonnollisesti eri mieltä, koska elämiseen riittävän palkan maksaminen kaataisi koko bisnesmallin. Pakkoyrittäjyys ei ole yrittäjyyttä Alustatalouden mukanaan tuoma malli ”yrittäjyydestä” ei täytä yrittäjyyden perusteita. Tätä mieltä eivät ole yksistään suomalaiset asiantuntijat, vaan myös Kaliforniassa oikeus on todennut Uber ja Lyft -kuljettajien olevan työsuhteessa työnantajaansa. Päätöksen vuoksi Uber ilmoitti vetäytyvänsä Kalifornian markkinoilta. Suomalaisesta [...]

2021-07-02T20:30:50+03:002.11.2020|Categories: Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

GRI-raportoinnin kvalitatiivisen analyysin digiratkaisu on täällä
GRI-raportoinnin kvalitatiivisen analyysin digiratkaisu on täällä

GRI-raportoinnin kvalitatiivisen analyysin digiratkaisu on täällä

Olemme viime keväästä lähtien kehittäneet ohjelmistopohjaista GRI-raporttien kvalitatiivisen laadun mittaamistyökalua Business Finlandin rahoituksen turvin. Nyt valmiina on järjestelmän versio 1.0., jota voidaan jo testata aidossa ympäristössä. Mitä ohjelmalla voidaan analysoida? GRI Standards –raportointikehikon tultua käyttöön neljä vuotta sitten, raporttien yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi on muodostunut vastuullisuuden johtamisjärjestelmän kuvaus. Tällä on tarkoitus osoittaa vastuullisuusjärjestelmien yhtiötä läpileikkaavat prosessit. Johtamisen kuvaaminen on myös keino nähdä yhtiön ylimmän johdon sitoutuminen vastuullisen liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Johtamisjärjestelmien analytiikalla voidaankin nähdä ”numeroita pidemmälle”: tunnuslukujen kautta nähdään menneisyyden [...]

2021-07-02T20:39:24+03:0030.10.2020|Categories: GRI, Viestintä, Yritysvastuu|