Kevään kunnallisvaalit: onnistu vaikuttajaviestinnässä!

Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä huomioida, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely Hyvä kohderyhmän määrittely on yksi tärkeimmistä lähtökohdista kampanjoinnin onnistumiselle. Oman viestin teho parantuu hyvällä kohdennuksella ja kohderyhmärajauksella. Kohderyhmän laajentaminen ei yleensä johda positiiviseen tulokseen. Laajentamisen heikkoutena on, että kampanjan teho laskee. Laajemman kohderyhmän [...]

2021-07-02T20:24:05+03:0027.11.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Yhteiskunnallinen mainonta on erilaista

Yhteiskunnallisessa mainonnassa ja viestinnässä on muutamia selkeitä eroavaisuuksia kaupalliseen mainontaan nähden: disinformaatio ja median kiinnostus. Suklaapatukan mainonta herättää harvoin voimakkaita vastareaktioita ja vielä vähemmän voi odottaa, että media kommentoisi sitä. Mitä enemmän viesti pitää sisällään poliittisia kannanottoja, sitä enemmän viestiä kritisoidaan ja pyritään kumoamaan sen sisältö. Voimakas kritiikki ei kuitenkaan tarkoita, että viesti olisi huono tai kampanja epäonnistunut. Kyse on pikemminkin siitä, kenelle viesti on kohdennettu ja mitä reaktioita se saa aikaan kohderyhmässä. Hyvin harvoin kohderyhmänä on ns. koko [...]

2024-10-22T12:58:54+03:0027.11.2020|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Heimoutuminen luo ”helppoja” kohderyhmiä ja jyrkentää asenteita

Sosiaaliselle medialle tyypillistä on ns. kuplautuminen / heimoutuminen. Samanmieliset kokoontuvat kehumaan toisiaan ja kertomaan kuinka oikeassa joku onkaan, koska on kanssasi samaa mieltä. Kun omille ajatuksille saa hyväksynnän, koetaan sosiaalista hyväksyntää, joka luo mielihyvää. Tutkimuksissa on todettu, että somen koukuttavuuden taustalla on dopamiini, joka tuottaa meille mielihyvän tunnetta. Jos kerran "kuplautuminen" on palkitsevaa, niin monet meistä seuraavat pääsääntöisesti juuri niitä yhteisöjä, jotka ovat samanmielisiä kanssamme. Tämä yksipuolistaa ihmisten saamaa informaatiota ja voimistaa käsitystä, että juuri he ovat oikeassa. Tuloksena [...]

2021-07-02T20:26:48+03:0027.11.2020|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Parempaa tulosta ilman hiiltä

Nordean viimeisin osavuosikatsaus oli erittäin positiivinen. Yksi hyvään tulokseen johtaneista syistä on ollut riskipitoisesta liiketoiminnasta vetäytyminen. Yksi näistä suurten riskien toimialoista on öljyala. Kohti fossiilitonta taloutta Rahoitusliiketoiminnan muutokset nopeuttavat globaalin talouden kehitystä kohti vastuullisempaa, hiilineutraalia toimintaa. Nordean onnistuminen öljyriskin pienentämisessä korostui koronan aiheuttaman öljyn kysynnän laskun myötä, mutta ”fossiiliton linja” on muutenkin nähtävissä finanssialalla. Danske Bankin päätös, että hakiessaan luototusta investointeihinsa, yrityksen tulee jatkossa kyetä ilmaisemaan, miten se on hoitanut liiketoimintansa vastuullisuuden. Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös 7000 miljardin dollarin [...]

2021-07-02T20:27:47+03:002.11.2020|Viestintä, Yleinen, Yritysvastuu|

Alustatalous – nykyajan maaorjuus?

Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto arvioi Foodoran ja Woltin ruokalähettien asemaa ja lausui, että lähetit eivät ole yrittäjiä, vaan työsuhteessa olevia työntekijöitä. Foodora ja Volt ovat luonnollisesti eri mieltä, koska elämiseen riittävän palkan maksaminen kaataisi koko bisnesmallin. Pakkoyrittäjyys ei ole yrittäjyyttä Alustatalouden mukanaan tuoma malli ”yrittäjyydestä” ei täytä yrittäjyyden perusteita. Tätä mieltä eivät ole yksistään suomalaiset asiantuntijat, vaan myös Kaliforniassa oikeus on todennut Uber ja Lyft -kuljettajien olevan työsuhteessa työnantajaansa. Päätöksen vuoksi Uber ilmoitti vetäytyvänsä Kalifornian markkinoilta. Suomalaisesta [...]

2021-07-02T20:30:50+03:002.11.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

GRI-raportoinnin kvalitatiivisen analyysin digiratkaisu on täällä

Olemme viime keväästä lähtien kehittäneet ohjelmistopohjaista GRI-raporttien kvalitatiivisen laadun mittaamistyökalua Business Finlandin rahoituksen turvin. Nyt valmiina on järjestelmän versio 1.0., jota voidaan jo testata aidossa ympäristössä. Mitä ohjelmalla voidaan analysoida? GRI Standards –raportointikehikon tultua käyttöön neljä vuotta sitten, raporttien yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi on muodostunut vastuullisuuden johtamisjärjestelmän kuvaus. Tällä on tarkoitus osoittaa vastuullisuusjärjestelmien yhtiötä läpileikkaavat prosessit. Johtamisen kuvaaminen on myös keino nähdä yhtiön ylimmän johdon sitoutuminen vastuullisen liiketoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Johtamisjärjestelmien analytiikalla voidaankin nähdä ”numeroita pidemmälle”: tunnuslukujen kautta nähdään menneisyyden [...]

2021-07-02T20:39:24+03:0030.10.2020|GRI, Viestintä, Yritysvastuu|

Thunbergin viesti markkinoijille: ilman tekoja olette osa ongelmaa, ette ratkaisua.

Aina välillä näkee mainoksia tai artikkeleita, joissa yhtiöt julistautuvat vastuullisiksi, koska maksavat veronsa, työllistävät suomalaisia ja noudattavat Suomen lakeja. Itse asiassa nuo asiat ovat arkipäivää kaikille yhtiöille, jotka toimivat Suomessa eivätkä riko lakia. Yritysvastuu on velvoitteiden ylittämistä, ei vain niiden noudattamista. Vastuulliseksi voi myös julistautua antamalla näkyviä lahjoituksia johonkin hyvään tarkoitukseen, samalla häivyttäen huomion oman yhtiön liiketoiminnasta, jossa alihankintaketjut jatkuvat vaikka Bangladeshin teollisuusslummeihin, joissa työntekijöiden oikeuksista ei ole tietoakaan ja ympäristöasioista ei piitata. Samaan asiaan kiinnitti huomionsa myös Greta [...]

2021-07-08T09:35:35+03:0014.9.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Varallisuus- ja tuloerojen kasvun kärsijöinä kotimarkkinayritykset, palkansaajat ja pienituloiset kansalaiset

Varallisuus ja tuloerot kaventuivat Suomessa vuosina 1966–1990, samalla keskimääräinen tulojen kasvu oli suurempaa silloin kuin 1990–2017. Tämä käy ilmi elokuussa julkaistusta raportista Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Keskeisiksi syiksi varallisuuserojen kasvulle nähdään verojärjestelmän muutos vuonna 1993, jossa pääomatulojen veroasteeksi tuli 25 %, kun esim. monessa kunnassa ylimmän ansiotulon marginaalivero oli 60 %. Verojärjestelmän muutos kannusti monia muuttamaan tulonsa pääomatuloksi. Valtaosalle kansalaista tämä ei tietenkään ollut mahdollista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suuret varallisuus- ja tuloerot ovat pahasta talouden kehitykselle. Kasautuva varallisuus [...]

2024-10-22T12:59:32+03:0010.9.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Kevään kunnallisvaaleissa vain muutamien järjestöjen vaikuttajaviestintä onnistuu, miksi näin?

Järjestöillä ja liitoilla on tarve vaikuttaa tulevan kevään kunnallisvaaleissa. Tavoitteet liittyvät budjettivarojen kohdentamiseen, oman agendan esillä pitämiseen, työllisyyteen, äänestyskäyttäytymiseen tai -aktiivisuuteen. Kohderyhmänä saattavat olla äänestäjät, poliitikot, toimittajat, yritykset, kansalaisjärjestöt jne. Muutamat viestinnän seikat on hyvä olla hallinnassa, oli kohderyhmä ja tavoite sitten mikä tahansa. Kohderyhmän onnistunut määrittely on tärkeää Yleisimpiä virheitä kohderyhmän määrittelyssä on, ettei sitä ole tehty. Ajatus, että oma viesti ilman kohdennusta ja rajauksia toimisi tehokkaasti, on epärealistinen. Toinen yleinen virhe on, että varmuudeksi laajennetaan kohderyhmää. Laajentamisen [...]

2021-07-08T09:38:39+03:0010.9.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Elintarvikkeiden puhtaus on kilpailuetu

Antibiootti- tai mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa vastustuskykyä sellaisia lääkkeitä vastaan, joilla hoidetaan bakteerien tai muiden mikrobien (loisten, virusten, sienten) aiheuttamia tauteja. Noin 700 000 ihmistä kuolee maailmassa vuosittain antibioottiresistenssin vuoksi (25 000 EU:ssa), ja vuoteen 2050 mennessä luvun pelätään nousevan suuremmaksi kuin syövän aiheuttamien kuolemien. Vertailun vuoksi, COVID-19 -tautiin on kuollut tähän mennessä noin 400 000 ihmistä. Suomessa lihateollisuuden mikrobilääkkeiden käyttö on ollut aina vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Syitä tilanteeseen on Suomen maantieteellinen syrjäisyys, joka vähentää eläinliikenteen määrää verrattuna Keski-Eurooppaan, tilojen [...]

2021-07-08T09:41:10+03:0010.6.2020|Mainonta, Viestintä, Yritysvastuu|
Go to Top