Ammattiliittojen jäsenkadon taustalla merkityksen ja arvostuksen puute

Järjestäytymisaste on Suomessa tippunut alle 60 % ja näyttää jatkavan laskua edelleen. Pientä lohtua antaa se, että YTK:lla (Yleinen Työttömyyskassa) on tällä hetkellä vaikeuksia maksaa työttömyyskorvauksia. Tämä tuo juuri nyt jonkin verran uusia jäseniä ammattiliittoihin. Tietoisuus ay-liikkeen merkityksestä on heikko Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä kaikki edut tulevat ammattiliittojen solmimien työehtosopimusten (TES) kautta. Useita etuja kuvitellaan lainsäädännön tuomiksi. Yleisimpiä lienevät minimipalkat, palkallisen sairausloman sekä palkallisten lomien kesto. Kaikki TESsien tuomaa. Koska ihmisillä on puutteellinen ja vääristynyt [...]

2021-07-08T09:50:16+03:0014.4.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Arvojen ja motiivien merkitys jäsenhankinnassa

Länsimaissa keskeisimpiä mainonnan vaikuttavuuteen liittyviä seikkoja ovat arvolähtöisyys (shared value) ja motiivitekijät. Etenkin silloin, kun ihmiset tekevät korkean sidonnaisuuden päätöksiä, kuten liittymisestä ammattiliittoon tai kansalaisjärjestöön: tosin jo näiden kahden esimerkin väliltä löytyy selkeitä eroja. Kansalaisjärjestöihin liittyvillä ihmisillä on yleensä yhteneväinen arvopohja ja liittymismotiivit ovat hyvinkin samankaltaisia. Ammattiliittoon liityttäessä näin ei ole. Kohderyhmä on selkeästi heterogeenisempi ja motiivien kirjo huomattavasti laajempi. Kohderyhmää yhdistävä tekijä on ammatti, ei niinkään arvot tai maailmankatsomus. Siksi ammattiliittojen markkinointiviestinnässä onkin huomattavasti enemmän haasteita kuin esimerkiksi [...]

2021-07-08T09:51:33+03:0014.4.2020|Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Tarve kehittää kriisiviestintää?

Kriisiviestinnässä useimmiten kyse on vahinkojen minimoinnista. Tehokkain tapa onnistumiselle ei kuitenkaan ole tapahtuneen toteaminen, vaan pelkojen ja epävarmuuden poistaminen. Joissain tapauksissa kriisiviestintä voi tarjota myös mahdollisuuksia asiakassuhteitten kehittämiseen. Isot muutostilanteet ovat saumakohtia, joissa vahvatkin asiakassuhteet saattavat päättyä Kriisiviestinnän onnistumiseksi on viestissä hyvä huomioida niin omien kohde/sidosryhmien odotukset, motiivit ja arvot. Mitä keskeisemmälle ryhmälle viestit, sitä tärkeämpää on kertoa enemmän kuin pelkkä tapahtunut. Tärkeintä on se, miten luot uskoa, että organisaationne on jatkossakin oikea kumppani asiakkaillenne/sidosryhmillenne? Mahdollisuus Hiljaisuus ei ole [...]

2021-07-02T17:27:25+03:0024.3.2020|Mainonta, Viestintä, Yhteiskunnallinen viestintä|

Sitoutumisasteen vaikutus viestinnän ja mainonnan sisältöön

Pääsääntöisesti matalan sidonnaisuuden tuotteet ovat ostopäätöksiltään herätteellisiä tai tottumukseen perustuvia. Esimerkiksi suodatinpussit, karkit tai sukat ovat suurimmalle osalle kuluttajista merkkivalintansa puolesta matalan sidonnaisuuden tuotteita. Ostopäätös on nopea, jos totuttua tuotemerkkiä ei löydy valikoimasta, niin kilpailija kelpaa. Näiden tuotteiden mainonta on pääosin mielihyvää tuottavaa, humoristista sekä hauskaa ja informatiivisuus loistaa poissaolollaan. Korkean sidonnaisuuden tuotteissa kaikki on toisin Auto, asunto, vakuutus tai jäsenyys jossain järjestöissä ovat suurimmalle osalle ihmisistä tyypillisiä korkean sidonnaisuuden päätöksiä. B-to-B -puolella investointituotteiden ja hankintasopimusten suhteen tilanne on [...]

2024-10-22T13:00:55+03:0017.3.2020|Mainonta, Viestintä|
Go to Top