ST-Akatemian webinaari: Miten aloitan kestävyysraportoinnin?

Kestävyysraportointi. Nyt. Toimin ST-Akatemian eli Suomen Tilintarkastajat ry:n koulutusorganisaation kouluttajana heidän maksullisissa ESG-R -koulutuksissa. ST-Akatemia järjestää myös maksuttomia webinaareja, joista viimeisin pidettiin 23.10. Mukana kanssani olivat konsultti Hanna Liappis sekä keskustelun vetäjänä Hankenin apulaisprofessori Hanna Silvola. Webinaari oli suunnattu CSRD-raportointiin ryhtyville yrityksille otsikolla ”Miten aloitan kestävyysraportoinnin? Kokeneiden asiantuntijoiden parhaat vinkit aloittelijoille”. Webinaariin ilmoittautui yli kolmesataa henkilöä ja saimme massoittain etukäteiskysymyksiä. Ohessa pari keskeistä näytepalaa. Miten aloittaa raportointiin valmistautuminen? Kaikki lähtee olennaisuusanalyysistä. Ilman hyvin tehtyä ja dokumentoitua olennaisuusanalyysiä ei hanke voi [...]

2024-11-06T14:35:05+02:006.11.2024|Viestintä, Yritysvastuu|

Miten PK-yritys selviää kevyemmin vastuullisuusraportoinnista

EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group) on kehittänyt erityisesti PK-yrityksille suunnatun VSME-raportointimallin (Voluntary Sustainability Reporting Standards for SMEs). Tämä malli on suunniteltu kevyemmäksi ja helpommin sovellettavaksi kuin suuremmille yrityksille tarkoitetut vaatimukset, kuten CSRD-direktiivin mukaiset raportointistandardit. Mallin tarkoituksena on tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuus raportoida vastuullisuustoiminnastaan vapaaehtoisesti, selkeästi ja yksinkertaisesti. Ohessa havaitsemiani hyötyjä VSME-raportointimallista: 1. Helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus: VSME-raportointimalli on merkittävästi kevyempi ja vähemmän monimutkainen kuin CSRD:n mukaiset vaatimukset. Tämä tekee siitä paremmin soveltuvan PK-yrityksille, joilla ei usein ole resursseja [...]

2024-10-17T17:19:06+03:0017.10.2024|Yritysvastuu|

Mitkä olivat Alihankintamessujen tärkeimmät vastuullisuussignaalit?

Lokakuun alussa Tampereen Alihankintamessuilla järjestetyssä teemakeskustelussa "Kilpailukykyä kestävästi" käsiteltiin kestävyyden roolia kilpailuedun luomisessa erityisesti teollisuuden alihankintaketjussa toimiville pk-yrityksille. Keskustelu korosti vastuullisuuden merkitystä liiketoiminnassa ja uusien sääntelyjen, kuten CSRD-direktiivin, vaikutusta. Oli ilo kuulla kovan luokan ammattilaisten kommentteja tulevasta ja erityisesti yritysten alihankintaketjun näkökulmasta. Paneelissa mukana olivat Auli Hiltunen Kempowerilta, Tero Viitanen Linjateräs Oy:sta, Eero Kauko Sandvikilta ja Antti-Jussi Kyläsorri Pemamek Oy:sta. Keskustelua moderoi allekirjoittanut: Timo Rantanen, Rauta Sustainability Services. Paneelin kattaus oli laaja-alainen, paikallisesta PK-yrittäjästä aina kansainvälisiin toimijoihin. Paneelissa pohdittiin, [...]

2024-10-17T16:41:44+03:0017.10.2024|Yritysvastuu|

Osana arvoketjua kaikki yritykset joutuvat tiedottamaan kestävyysvaikutuksistaan.

Pörssiin listatut suuryritykset keräävät jo nyt alihankkijoiltaan vastuullisuusdataa Pörssilistatut suuryritykset julkaisevat ensimmäiset Euroopan Unionin CSRD-direktiivin mukaiset kestävyysraportit vuonna 2025. Ensi vuonna julkaistavien raporttien tiedonkeruu on suuryrityksissä käynnissä ja moni alihankintayritys, joka toimii raportoivan suuryrityksen arvoketjussa, kerää tällä hetkellä omaan toimintaansa liittyvää vastuullisuustietoa asiakkaittensa pyynnöstä. Syynä tähän on CSRD-direktiivin kestävyysvaikutusten arvioinnin ja raportoinnin koskeminen koko yhtiön arvoketjua. Tämän seurauksena yritys, jota raportointivelvoite ei koske, saa asiakkailtaan tietopyyntöjä, jotta raportointivelvollisuuden piirissä oleva suuryritys voi tuottaa raporttinsa koko arvoketjunsa kattavasti. Vuoden 2025 [...]

2024-08-23T16:29:18+03:0010.6.2024|Yritysvastuu|

Yli 50 % suuryrityksistä on tehnyt muutoksia hankintaketjuihinsa, koska vastuullisuusvelvoitteet eivät ole täyttyneet

Osuuspankin alkuvuodesta 2024 julkaisemassa tulevaisuuden ja talouden näkymiä kartoittavassa suuryritystutkimuksessa yhtenä keskeisenä teemana on yritysvastuu. Tutkimuksen merkittävimmät luvut liittyvätkin juuri toimitusketjun muutoksiin vastuullisuusvelvoitteiden tiukentuessa: • Yli 80 % vastanneista suuryrityksistä kokee tarpeelliseksi tiukentaa tai uudistaa alihankintaketjuaan • Suuryritystutkimuksen mukaan vastuullisuusvelvoitteet ovat johtaneet hankintaketjun muutoksiin 56 % kohdalla vastanneista. • Kasvua edellisvuoteen oli 13 prosenttiyksikköä. • Hankintaketjujen muutokset koskevat etenkin raaka-aineita, teollista alihankintaa, jakelua tai jälleenmyyntiä, logistiikkaa ja muita palveluostoja. • Yli 50 % vastanneista suuryrityksistä uskoo hankintaketjun muutoksien jatkuvan [...]

2024-08-23T16:31:12+03:007.6.2024|Yritysvastuu|

Direktiivi puuttuu vihreisiin väittämiin

Euroopan komissio antoi 22.03. direktiiviehdotuksen vihreistä väittämistä (Green Claims Directive), jonka tarkoituksena on suojella kuluttajia harhaanjohtavalta markkinoinnilta. Käytännössä EU puuttuu markkinoinnista ja viestinnästä tuttuun viherpesuun. Direktiivistä olisi kuluttajalle etua luotettavamman informaation saamiseksi ja tuotteiden todenmukaisemman vertailun tekemiseksi. Direktiivistä olisi etua myös kaikille niille yrityksille, jotka ovat satsanneet ympäristöystävällisempään tuotantoon. Mitä harvempi yhtiö voi markkinoida itseään väärillä ympäristöväitteillä, sitä paremmin aidot ympäristötekijät toimivat kilpailuetuna. Ympäristöväitteet tulee osoittaa todeksi Jatkossa Euroopan unionissa ei siis saisi mainostaa tuotteita epämääräisillä ympäristöväittämillä. Tuotteita ei [...]

2024-06-05T15:12:39+03:005.6.2024|Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Ilmastonmuutos vähensi  bruttokansantuotetta 6,3%

Vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin. Todennäköisesti kuumin 100 000 vuoteen. Vuosi oli täynnä uutisointia kuivuudesta, helleaalloista ja laajoista maastopaloista. Vuoden jokainen päivä oli yhden asteen lämpimämpi kuin esiteollisella ajanjaksolla. Maapallon lämpenemisen kriittisenä rajana pidetty 1,5 celsiusastetta on juuri ylittymässä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tai kohdistu tasaisesti, eivätkä tunne tasa-arvoa – muutoksesta kärsivät eniten köyhät maat.   Delawaren yliopiston tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos kutistaa globaalia bruttokansantuotetta Vuonna 2022 ilmastonmuutoksen globaali supistava vaikutus bruttokansantuotteeseen oli 6,3 %. Tutkimuksessa julkaistut luvut sisältävät ilmastonmuutoksen [...]

2024-03-28T15:07:26+02:0028.3.2024|Yhteiskunnallinen viestintä, Yritysvastuu|

Kestävyysraportoinnin direktiivi ja standardit, CSRD ja ESRS, ovat nyt täällä.

Euroopan unioni ei lomaillut heinäkuussa, vaan julkaisi kestävyysraportointidirektiivin juuri elokuun alkuun. CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive, astuu voimaan suunnitellusti 1.1.2024. Ensin raportoivat Suomessa NFI-lainsäädännön piiriin kuuluvat, listatut yritykset ja vuodesta 2025 alkaen raportointi koskee listattuja ja listaamattomia yrityksiä, joilla täyttyy vähintään kaksi kappaletta alla olevista kolmesta ehdosta: • Taseen loppusumma vähintään 20 miljoonaa euroa • Liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa • Tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä Direktiivin kanssa julkaistiin myös raportoinnille mallin tarjoavat standardit. ESRS-standardeja on kaksitoista kappaletta, [...]

2023-08-25T15:50:30+03:0025.8.2023|GRI, Yritysvastuu|

Biodiversiteetti rakennusalalla – RT:n julkaisu heinäkuulta

Kesälomien ja muun maailman melskeen alle on jäänyt heinäkuussa Rakennusteollisuus ry:n (RT) julkaisu ”Biodiversiteetti rakennusalalla”, joka käsittelee rakentamisen ja rakennetun ympäristön vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuus ja luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat yksi maailman uhanalaisimmista luontopääomista: kirjoitimme viime syksynä Dasguptan raportista (tuohon linkki https://rauta.fi/index.php/luonnon-monimuotoisuus-on-paaomaa/), jossa Britannian valtionvarainministeriö arvioi taloudellisen kasvun suhdetta luonnon monimuotoisuuteen todeten sen merkittävän taloudellisen arvon. RT:n raportissa todetaan suomalaisen rakentamisen olevan vielä varsin lähtökuopissa sen suhteen, miten hyvin rakentamisessa otetaan huomioon ekosysteemin säilyminen. Kansallinen lainsäädäntö on yksi keino [...]

2024-08-23T16:32:09+03:001.9.2022|GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|

Viilentävää maalia

Kaupunkialueilla yleisesti käytettyjen rakennusmateriaalien, kuten asfaltin, tiilen ja betonin ominaislämpökapasiteetti ja lämmönjohtavuus ovat korkeampia kuin luonnollisten, yleensä kasvillisuuden peittämien pintojen. Keinotekoisiin pintoihin varastoituu iltapäivisin runsaasti auringon lämpöenergiaa, joka vapautuu yöllä. Mitä tummempi pinta, sitä enemmän se lämpiää. Esimerkiksi asfaltti heijastaa auringonvalosta vain neljä prosenttia; tuore lumi heijastaa 90 prosenttia. Kaupunkien lämpiäminen johtaa lämpösaarekkeiden syntymiseen, joissa lämpötila voi olla ympäröivää maaseutua jopa kaksitoista astetta korkeampi. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan noin kymmenen prosenttia maailman energian kulutuksesta menee viilentämiseen sekä ilmastointiin ja [...]

2023-06-27T10:26:01+03:001.9.2022|GRI, Rakentaminen, Yritysvastuu|
Go to Top